Dálkkádat, industriija ja teknologiija ossodat (DIT)

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti: Oljo- ja energiijadepartemeanta

DIT galgá leat mielde ovddideamen ceavzilis árvobuvttadeami ja gilvalanvuoimmi buriid rámmaeavttuid bokte nannen dihtii ođđahutkamušcoavcci, gelbbolašvuođa ja energiijaealáhusa riikkaidgaskasaš doaimmaheami. DIT galgá buoridit ovttasbarggu suorggi oassálastiid gaskka.

DIT galgá leat mielde ovddideamen ceavzilis árvobuvttadeami ja gilvalanvuoimmi buriid rámmaeavttuid bokte nannen dihtii ođđahutkamušcoavcci, gelbbolašvuođa ja energiijaealáhusa riikkaidgaskasaš doaimmaheami. DIT galgá buoridit ovttasbarggu suorggi oassálastiid gaskka.

Ossodagas leat 4 sekšuvnna

  • Dutkan ja teknologiija sekšuvdna (DJT)
  • Riikkaidgaskasaš doaimmaheami ja industriija sekšuvdna (RDI)
  • Dálkkádat ja áibmonuoskideami sekšuvdna (DJÁ)
  • CCS sekšuvdna

Ossodaga čuovvovaš sekšuvnnat:

  • Dutkan ja teknologiija sekšuvdna (DJT)

    Departemeantta dutkan- ja ovddidandoaimmat ja dutkanprográmmat energiija ja petrovlasuorggis. Gassnova, Foanda birasseasti gássateknologiija várás, Carbon Sequestration Leadership Forum (CSLF), hydrogen ja International Partnership for the Hydrogen Economy(IPHE) oassálastin. Ráđđehusa ja departemeantta dutkanlávdegoddi. OG21 čuovvolandoaimmat. Riikkaidgaskasaš dutkanovttasbargu.

  • Riikkaidgaskasaš doaimmaheami ja industriija sekšuvdna (RDI)

    Gažaldagat čadnon norgga petrovla- ja energiijafievrridanindustriija ovdáneapmái. Ealáhusekonomalaš áššit ja –politihkalaš áššit nugo áššit mat gullet gelbbolašvuhtii petrovla- ja energiijasuorggis. Departemeantta doaimmat mat gusket ealáhusa riikkaidgaskasaš doaimmaide (nugo Intsok ja Petrad)

  • Dálkkádat ja áibmonuoskideami sekšuvdna (DJÁ)

    Departemeantta barggut mat gusket riikkalaš dálkkádatpolitihkkii ja čuovvolit riikkaidgaskasaš birasáššiid mat gusket áibmonuoskideapmái, nugo oassálastit riikkaidgaskasaš dálkkádatšiehtadallamiin ja regionála dálkkádatovttasbarggus. CO2 čatnan ja vurken. Ráhkadit nuoskidanmeroštallamiid, doaibmaguorahallamiid ja árvvoštallat váikkuhangaskaomiid.

  • CCS sekšuvdna

    Ovddasvástádus čuovvolit departemeantta barggu norgga CO2-gieđahallamiidda, earret eará Mongstad, Kårstø ja CO2 fievrrideami ja vurkendoaimmaid. OED eaiggátvuohta Gassnova SF ektui. Barggut mat gusket CO2-gieđahallamiidda riikkalaš dásis, earret eará čuovvolit stáhtadoarjjaortnegiid ja EES-šiehtadusa gozihanorgána ESA gullevaš proseassaid.