Historjjálaš arkiiva

Opmodatpolitihkka

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta

Ráđđehus háliida eanet jođu ávdin eanandoalloopmodagaide ja unnit opmodagaid eambbo geavahit ássamii ja astoáiggegeavaheapmái. Galgá šaddat álkit oastit viesu dahje astoáiggeopmodaga go čáhkkilis huksensajiid, olgošiljuid ja orrunviesuid várás oažžu dahkat eanajuohkimiid. Ráđđehus háliida gáržžidit árbevuoigatvuođabiire ja heaittihit njuolggadusaid ahte eanandoalloopmodagain galgá leat árbevuoigatvuođabeassan.

Ráđđehus háliida eanet jođu ávdin eanandoalloopmodagaide ja unnit opmodagaid eambbo  geavahit ássamii ja astoáiggegeavaheapmái. Galgá šaddat álkit oastit viesu dahje astoáiggeopmodaga go čáhkkilis huksensajiid, olgošiljuid ja orrunviesuid várás oažžu dahkat eanajuohkimiid.  Ráđđehus háliida gáržžidit árbevuoigatvuođabiire ja heaittihit njuolggadusaid ahte eanandoalloopmodagain galgá leat árbevuoigatvuođabeassan.

- Leat sullii 33.000 eanandoalloopmodaga gos eai ása olbmot bissovaččat. Dát mielddisbuktá ahte giliid árvvut ja vejolašvuođat unnán bohtet ávkin, ja báikegottit ohcalit ođđa doaimmaid, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk.

- Ollugat háliidit oasi váldit gili árvvuide ja árbevieruide. Buorre sadji, visttit, bivdu ja guolásteapmi ja iešguđetlágan kulturárvvut laktašuvvon eanandoalloopmodagaide dagahit ahte dát leat bivnnuhis opmodagat orrunbáikin ja astoáiggeopmodahkan. Ollu dakkár smávit opmodagat giliin Norggas sáhttet addit eallinkvalitehta ja vejolašvuođaid maid ollugat ohcalit, dadjá Brekk.

- Mun beroštan das ahte mii galget geavahišgoahtit daid vejolašvuođaid mat eanandoalloopmodagain gávdnojit. Mii háliidit eambbogiidda addit vejolašvuođa oažžut dan eallinkvalitehta maid sii ohcalit, seammás go mii láhčit vuođu eanet ássiide, eambbo astoáiggeássiide ja eanet doaimmaide giliin Norggas, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Lars Peder Brekk.

Ráđđehus áigu:

  • Rievdadit dábi mii leamaš eanandoalloopmodagaid juohkima oktavuođas. Dahkat álkibun eatnamiid juohkit čáhkkilis huksensajiin, šiljuin ja orrunviesuin, seammás go produktiivvalaš eanan- ja vuovdeareálat sáhttet vuvdot eanandoalloopmodagaide main lea aktiiva doaibma.
  • Gáržžidit árbevuoigatvuođabiire ja heaittihit njuolggadusaid ahte eanandoalloopmodagain galgá leat árbevuoigatvuođabeassan.
  • Evttohit oanidit 10 jagis 5 jahkái dan gáibádusa ahte earáide láigohit vai deavdá doaimmahangeatnegasvuođa.
  • Bisuhit haddebearráigeahču, muhto árvvoštallat bajidit ráji goas haddebearráigeahčču galgá dahkkojuvvot. Dál ii galgga čađahit haddebearráigeahču jus oastinsubmi lea vuollel 1,5 miljovnna ruvnno.
  • Ovddidit ođđa eanajuohkinlága proposišuvnna