Historjjálaš arkiiva

Ođđa huksengeađggit davvin

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Stáhtaministara kantuvra

Ráđđehus bidjá odne ovdan davviguovllustrategiija viidásetovddideami, ”Ođđa huksengeađggit davvin”. Dat mearkkaša nana áŋgiruššama ealáhusovddidemiin sihke eatnama ja meara alde ja eanet investeremiid eanajohtolahkii, mearrajohtolagaide ja hámmaniidda davvin.

Ráđđehus bidjá odne ovdan davviguovllustrategiija viidásetovddideami, ”Ođđa huksengeađggit davvin”. Dat mearkkaša nana áŋgiruššama ealáhusovddidemiin sihke eatnama ja meara alde ja eanet investeremiid eanajohtolahkii, mearrajohtolagaide ja hámmaniidda davvin. Ráđđehus áigu joatkit dan lossa máhtto- ja birasáŋgiruššama ahte viidásetovddidit máhttobirrasiid Romssas riikkaidgaskasaš njunušguovddážin davviguovlluid dálkkádaga ja birrasa dutkamis, ja nannet Barentsábi doaimmaid goziheami.

 

Ráđđehus bidjá odne ovdan plánaid dan bargui mii galgá dahkkojuvvot davviguovlluin boahtte 10-15 jagis.

 – Soria Moria-julggaštusas deattastii ráđđehus ahte davviguovllut leat Norgga deháleamos strategalaš áŋgiruššanguovllut. Juovlamánus 2006  bijaimet ovdan davviguovllustrategiijamet mas mii čujuheimmet 22 doaibmabiju mat leat juo čađahuvvon dahje mat leat čađahuvvomin. Dál lea áigi geavahišgoahtit ođđa huksengeđgiid davviguovlluáŋgiruššamis. Mii čujuhit man nannosit ja mo mii áigut áŋgiruššat ealáhusovddidemiin. Boahtte logijagi áigodagas galgá mis leat mealgat stuorát investerendássi buoridan dihtii jotholatfierpmi ja hámmaniid davvin, dadjá stáhtaministtar Jens Stoltenberg.

 – Duohta lea ahte hástalusat davvin leat earenoamáš stuorrát, ja dál mii áigut oanedit maŋášvuođa. Mii ražastit geainnuid várás. Deattuhan maiddái dan buori guovlopolitihkalaš beavttu maid dat buktá oppalohkái, dadjá johtolatministtar Liv Signe Navarsete.

 Ráđđehus áigu joatkit ovddidemiin ollislaš gozihan- ja dieđihanvuogádaga davit mearraguovlluid várás. Ráđđehus čađaha maiddái doaimmaid vai máhttobirrasat Romssas ovddiduvvojit riikkaidgaskasaš njunušguovddážin dálkkádat- ja birasdutkamis.

 – Munnje lea mearrideaddjin ahte biras lea guovddážis davviguovlluáŋgiruššamis, ja máhttoloktema deattuheapmi riikkaoasi várás čuovvu min vuoruhemiid, dadjá finánsaministtar Kristin Halvorsen.

 Ráđđehus lea ráhkkanišgoahtán mearridanvuođu vai sáhttá háhkat ođđa dutkanfatnasa mii sáhttá johtit jiekŋamearas. Dainna eavttuin ahte kvalitehtasihkkarastin lea dohkálaš, de áigu ráđđehus lagamus jagiin háhkat ođđa jiekŋameara johtti dutkanfatnasa mas lea ruovttuhámman Romssas.

 – Davviguovllustrategiija boahtte ceahkis leat hui guovddáš huksengeađggit vuođđostruktuvrra ja mearrasihkarvuođa várás miehtá rittu, ja boahttevaš mariidna ealáhusaid ovddideami várás. Otná beaivi lea buorre beaivi davviguovllu álbmogii ja Norgii, dadjá guolástus- ja riddoministtar Helga Pedersen.

 Ráđđehus áigu láhčit dilášvuođaid nationála áŋgiruššamii dorskebiebmamis. Ráđđehus áigu maiddái ásahit nationála áŋgiruššama mariidna bioprospektemiin ovddidan dihtii ovtta min deháleamos ealáhusain ja ávkkástallan dihtii min mariidna resurssaiguin ođđa vuogi mielde.

 – Davviguovlopolitihkas lea sáhka das ahte čohkket áŋgiruššama lossa prošeavttaide dakkár strategalaš áŋgiruššansurgiin main Norggas lea lunddolaš ovdu, historjjálaččat, geográfalaččat ja gelbbolašvuođa dáfus, vai sáhttit ásahit bohtteáiggiguvllot doaimmaid davvin, ja seammás nannet sihke riikkaoasi ja Norgga sajádaga riikkaidgaskasaččat, dadjá olgoriikaministtar Jonas Gahr Støre.