Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Afganistana – Vuođđu oaidnit dili veaháš čuovgadin

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Suodjalusdepartemeanta

Dál lea eanet go logi jagi gollan dan rájes go vuosttaš norgga soalddáhat álge iežaset barggu Afganistanas. Bargu Afganistanas ii leat moktege nohkan, muhto mii leat dál joavdan ođđa muddui. Danin lea dál hui vuogas áigemuddu smiehtadit maid mii leat olahan.

Suodjalusministtar Anne-Grete Strøm-Erichsen:

Dál lea eanet go logi jagi gollan dan rájes go vuosttaš norgga soalddáhat álge iežaset barggu Afganistanas. Bargu Afganistanas ii leat moktege nohkan, muhto mii leat dál joavdan ođđa muddui. Danin lea dál hui vuogas áigemuddu smiehtadit maid mii leat olahan.

Militeara barggu Afganistanas, sáhttá veaháš ovttageardánit, juohkit guovtti váldomuddui:

1) Váldit fámu eret Talibanas ja sin terroristafierpmádagas.

2) Áimmahuššat Afganistanas sihkarvuođa ja veahkehit afganeriid cegget iežaset sihkarvuođajoavkkuid.

Riikkaidgaskasaš joavkkut čađahedje vuosttaš muttu oalle jođánit. Taliban-stivra vuoittahalai ja terroristaorganisašuvnnain nugo Al Qaidas unnui doaibmanvejolašvuohta. Nubbi muddu gal lea čájehuvvon leat eambbo váttisin. Dat lea daningo dalle leat eambbo soahtan "oaidnemeahttun vašálačča" vuostá. Stuibmideaddjit seaguhit iežaset siviillaiguin ja geavahit eanasmuddui vuordemeahttun fallehemiid ja geaidnobombbaid. Sin taktihkka lea maiddái terroriseret siviilaálbmoga. Vigihis olbmot gottáhallet ásahan dihte balu ja moivvi. Dieinna lágiin billistit sii eiseválddiid geahččaleami oažžut fas riikka julggiid ala. Lea gal dađibahábut vuođđu jáhkkit ahte stuibmideaddjit jotket dáinna taktihkain nai maŋŋel go olgoriikka veagat leat guođđán riikka. Mihttomearri lea ahte afganalaš servodat dalle galgá leat dan mutto nanus ahte nagodit hehttet dakkáriid.

Čađat gaskka lea leamašan eaktun ahte riikkaidgaskasaš joavkkut galget addit sihkarvuođa ovddasvástádusa áibbas ja ollásit afganeriid iežaset háldui. Afganalaš sihkarvuođajoavkkut leat dál nu nannosat ahte sii leat váldán badjelasas sihkarvuođa ovddasvástádusa eanas osiin riikkas. Dán rádjái leat ceavzán eanas geahččalemiid. Liikká lea aŋkke guhkes geaidnu vel duolbmut. Ollu soalddáhiin lea unnán oahppu ja muhtun áiggiid leat ollugat heaitán. Stuibmideaddjit leat maiddái muhtumin lihkostuvvan oažžut iežaset olbmuid leairraide ja sii leat čađat gaskka áittan sihke olgoriikka ja afganalaš soalddáhiidda. Dál leat sihke ISAF ja afganalaš eiseválddit álgán bargogoahtit áššiin. Norga lea guhká veahkehan oahpu addimis afganalaš soalddáhiidda ja spesiálajoavkkuide, ja dál lea lasihan áŋgiruššama afganalaš politiijaid ektui. Eanas oassi sihkarvuođajoavkkuin lea dál bures hárjehallan ja sis leat doarvái dárbbašlaš reaiddut. Danin mu mielas sáhttá leat vuođđu oaidnit dili veaháš čuovgadin dan dáfus ahte afganerat ieža nagodit áimmahuššat iežaset sihkarvuođa.

Siviila bealis lea mihttomearri leamašan veahkehit hukseme afganalaš servodaga nu ahte našuvdna beassá eret veahkaválddálašvuođa ja soardima bonjis. Militeara mihttomearri gullá lávgalagaid oktii siviilla. Sihkarvuođa haga ii sáhte hukset servodaga, ja servodatovdáneami haga ii beasa rievdadit sihkarvuođadili. Oahppu lea áibbas dehálaš dáin rahčamušain ja danin lea dehálaš dovdomearkan dasa man guvlui ovdáneapmi manná dat man ollu mánát váldet oahpu. 2001:s vuollel 1 miljovnna máná ožžo oahpu. Dál ožžot čieža miljovnna afganalaš máná oahpu. Goalmmádasoassi sis leat nieiddat. Dát addá doaivaga boahtteáigái.

Buot dát sáhttá liikká leamašan duššái jus sii geat čohkkájit fámuin eai nagot dan positiivvalaš ovdáneami vuođul hukset viidáset. Viiddis korrupšuvdna billista geahččalemiid jođihit servodatovdáneami rievttes guvlui. Dáinna sáhttá vuorjašuvvat. Lihkkus gávdnojit muhtun buorit bealit. Afganistana lea dál riikka gos leat álbmotválljejuvvon jođiheaddjit . Dát lea áibbas vuostálasvuođas ovddeš fápmoolbmuide Kabulas geat ieža iežaset nammadedje. Dát gal ii leat loahpalaš duođaštussan dasa ahte Afganistana lea šaddán ollásit dohkálaš demokráhtalaš stáhtan, muhto áibbas čielgasit lea okta lávki rievttes guvlui.

Afganistanas lea dáhpáhuvvan ollu dan rájes go vuosttaš norgga soalddáhat bohte dohko. Muhtun áiggiid lea leamašan hui lossa bargu. Mun liikká oaivvildan ahte norgga áŋgiruššan lea leamašan sihke dehálaš ja riekta. Mii leat nagodat birget stuibmideddjiid deattu vuostá seammás go leat oahpu addán afganalaš sihkarvuođajoavkkuide. Min dáppe leahkin lea leamašan eaktun dasa ahte oažžut nieiddaid skuvllaide ja dat lea dahkan vejolažžan botket minstara mas bealli Afganistana álbmogis lea garrasit vealahuvvon. Mii leat váikkuhan ovddideame demokráhtalaš molssaeavttu tyranniijii ja heajos stivrejupmái. Oanehaččat daddjon mii leat ollu bargan. Áigi čájeha leat go mii bargan doarvái. Iežan bealis leat veaháš optimista.

Almmuhuvvon iešguđetge aviissain juovlamánus 2012.

Bajás