Boazodoallošiehtadus 01.07.2017 – 30.06.2018

Guovvamánu 26.b.1993 boazoealáhusa váldošiehtadusa mielde, lea Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta (EBD) ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi (NBR) šiehtadallan čuovvovaš boazodoallošiehtadusa 2017/2018 doaibmajahkái, gustovaš suoidnemánu 1.b.2017 rájes gitta geassemánu 30.beaivvi rádjai 2018.

Doaibmajagi 2017/2018 ekonomalaš rámma

1.1 Juolludeamit stáhtabušeahta bokte

Šiehtadallanbealit leat šiehtadallan ahte Boazodoallošiehtadusa 2017/2018 rámma lea 118,6 milj. kruvnnu. 

1.2 Hattit

2017/2018 njuovvanáigodahkii ii mearriduvvo bohccobirgui gilohaddi.

Boazodoallošiehtadusa juolludeamit čuvvot kaleandarjagi 

Dán jagi šiehtadallamat gustojit 2018 bušeahttajahkái. Juolludeamit biddjojuvvojit stáhtabušehttii dábálaš vugiin Eanandoallo- ja biebmodepartemeantta Prop. 1 S (2017-2018) bokte. Stuoradiggeproposišuvdna boazodoallošiehtadusa birra ovddiduvvo meannudeapmái nu movt dábálaččat giđđat. Proposišuvdna sisttisdoallá bušeahta mearrádusárvalusa, ja 2017 poasttaid gaskasaš ođđasisjuogadanárvalusa. Eaktuduvvo ahte Stuoradiggi proposišuvnna meannudeamis addá fápmudusa Eanandoallo- ja biebmodepartementii čađahit daid doaibmabijuid mat leat šiehtaduvvon boazodoallošiehtadusas, ja mat leat čadnojuvvon 2017 juolludemiide. 

Ovdánahttin- ja investerendoaimmat 

Boazodoalu Ovddidanfondii (BOF) juolluduvvo 32,8 milj. kruvnnu šiehtadusjagi 2017/2018.  

Foandda ekonomalaš dili dihte mearriduvvo ahte BOF lohpádusrámma lea seamma go juolludanrámma.

Šiehtadallanbealit leat bidjan vuođđun ahte BOF stivra galgá doaimmahit fámustis juolludanrámma vuođul, ja ahte stivra mearrida plána movt geavahit ruđaid mat eai leat várrejuvvon erenoamáš doaimmaide, dainna ulbmilin ahte čuovvut ja doarjut boazodoallopolitihkalaš mihttomeriid. 

Boazodoalu Ovddidanfondii várrejuvvojit čuovvovaš juolludeamit:

  • 1,45 milj. kruvnnu riidoeastadandoaimmaide
  • 8,20 milj.kruvnnu boazodoallošiehtadusa oassin Ovddidanprográmmii – ahtanuššan ja árvoráhkadeapmi Eanandoalus
  • 2,00 milj.kruvnnu boazodoalu fágareiveortnegii
  • 5,00 milj. kruvnnu márkandoaibmabijuide
  • 4,50 milj. kruvnnu boazosuvdimiidda
  • 1,00 milj. kruvnnu Oahppan- ja fuolahusvuđot bálvalusaide
  • 0,85 milj. kruvnnu ođđa klassifiserenvuogádaga doibmii
  • 1,0 milj. kruvnnu čorget boares boazoáiddiid jna.
  • 0,3 milj. kruvnnu bohccuid indiviidamerkenortnegii
  • 0,3 milj. kruvnnu viidáset ovddidit boazodoalu areálageavahankárttaid
  • 0,2 milj. kruvnnu boazodoallofágalaš searvan regionála hálddašeapmái

Ekonomalaš doarjja sáhttá maid juolluduvvot eará doaibmabijuide mat čuvvot njuolggadusaid gáibádusaid, nu go:

  • oarjja jos lihkohisvuođain massá bohccuid,
  • Boazodoallorusttegiidda, nu go gárddiide ja njuovvanrusttegiidda,
  • Buhtadit duođaštuvvon goluid go servet kurssaide/lassioahpahussii ja sullasaš doaimmaide boazoeaiggádiid várás,
  • Doarjja várremánáidgárddiide,
  • Márkanovddideaddji doaimmaide,
  • Sihkkarastit boazodoalu guohtunvuoigatvuođaid, nu go doarjja orohagaid bargui sihkkarastimis boazodoalu eatnamiid,
  • Eará praktihkalaš doaibmabijuide, nu go bohccuid fievrrideapmái ja riidoeastadandoaibmabijuide
  • Strukturdoaibmabijuide orohagain go dárbbašuvvojit doaibmabijut boazologu heiveheami ja resursageavaheami oktavuođas,
  • Fágalaš doaibmabijut mat ovddidit boazodoalu, nu go bagadallandoaimmaide, gursadoaimmaide, guohtunguorahallamiidda, plánadoaimmaide ja nállašuhttimii,
  • Fágareiveortnegii boazodoalus
  • Ovddidit liigeealáhusaid ja áigumušaid main lea dábálaš kultuvrralaš mearkkašupmi boazoeaiggádiidda,
  • Doaibmabijuide mat ovddidit dásseárvvu ja nissonolbmuid saji boazodoalus,
  • Lágidit 1-2 beaivásaš gealbudahttin gurssaid/lassioahppu,
  • Doarjja doaibmabijuide boazodoalus dálkkádatrievdademiid geažil,
  • Dutkan- ja máhtolašvuođa gaskkusteapmái,
  • Bohccobierggu klassifiserenvuogádaga čađaheapmái ja doibmii. 

Gollounnideaddji- ja njuolggodoarjagat

76,7 milj. kruvnnu juolluduvvo šiehtadusjahkái 2017/2018 iešguđetge njuolggodoarjagiidda. 

4.1 Orohatdoarjja

Orohatdoarjja galgá láhččit orohagaide ja boazoservviide ekonomalaš vuođu hálddašit ovddasvástádusaset ja doaimmaideaset go galget ovdánahttit ealáhusa guoddevašvuođa guvlui. Dat mearkkaša ee. dásset ja heivehit boazologu guohtumiid ektui, sihkkarastit boazodoalu eatnamiid, buoridit gánnihahttivuođa, ja fuolahit heahtegearggusvuođa. 

Vuođđodoarjja juohke orohahkii lasihuvvo 40.000 kruvnnus 56.000 kruvdnui.

Orohagaide 16 ja 17 Nuorta-Finnmárkku boazoguohtunguovllus ja orohagaide 30A, 30B ja 30C lasihuvvo doarjja 150.000 kruvnnus 170.000 kruvdnui. Femunda orohahkii lasihuvvo doarjja 30.000 kruvnnus 40.000 kruvdnui. 

Gustovaš njuolggadusat joatkašuvvet. 

11,6 milj.kruvnnu várrejuvvo orohatdoarjjaortnegii. 

4.2 Doarjja siidaosiide ja boazoservviide. 

Gáibádus ahte siidaoasi jođiheaddji ja su lagamuš bearaš, ja jođiheaddji oappát ja vieljat galget eaiggádit unnimusat 85 pst. boazologus hehtten dihte ahte doarjja ii unno, heaittihuvvo. 

Šiehtadallanbealit leat soahpan ahte poastta 75 juolludeamit galget leat stivrejeaddji, ja EBD sáhttá ovttasráđiid NBR:in divodit šiehtaduvvon máksomeriid doalahan dihte geavaheami juolludanrámma siskkobealde. 

Čuovvovaš várrejumit leat mearriduvvon doarjagiidda mat gusket siidaosiide ja boazoservviide: 

a)     Buvttadanbálkkašupmi

Buvttadanbálkkašumi ulbmil lea bálkkašit árjjaid, buvttadeami ja bohccobiergovuovdima ealáhusas. Buvttadanbálkkašupmi maid árvvosmahttá ja čalmmustahttá daid doaimmaid mat čađahuvvojit lassin daid bargguid mat čađahuvvojit ealu luhtte. 

Divatgeatnegahtti biergovuovdin ja eará divatgeatnegahtti boazoealáhustienas biddjo vuođđun buvttadanbálkkašumi meroštallamii. Divatkeahtes tienas ja ealihanbohccuid vuovdin eai biddjo vuođđun buvttadanbálkkašumi meroštallamii.  Buvttadanbálkkašupmi meroštallojuvvo bohccogorut hatti ektui. Dat mearkkaša ahte fievrridan- ja njuovvangolut eai galgga váldojuvvot mielde bálkkašumi meroštallamis. 

Meroštallanproseanta vuoliduvvo 37 proseanttas 34 prosentii. Muđui joatkašuvvet gustovaš njuolggadusat. 

Várrejuvvo 33,5 milj. kruvnnu buvttadanbálkkašumi ortnegii. 

b)     Miessenjuovvandoarjja 

Ulbmil miessenjuovvandoarjagiin lea movttiidahttit njuovvat eanet misiid, mii lea maid resursaekonomalaččat gánnáhahtti. Miessenjuovvan váikkuha maid dasa ahte dálveguohtumat sestojuvvojit ja massimat maid geahpeduvvojit dálvit. Miessenjuovvan mielddisbuktá ahte buvttadeapmi buoriduvvo dan sivas go miesit šaddet eanet go rávis bohccot.

Gustovaš njuolggadusat ja máksomearit joatkašuvvet. 

24,0 milj. kruvnnu várrejuvvo miessenjuovvandoarjjaortnegii. 

c)     Erenoamáš doaibmadoarjja nuoraide

Ulbmil erenoamáš doaibmadoarjagiin nuoraid várás lea doarjut siidaosiidjođiheddjiid vuollel 30 jagi, geat leat áiddo álggahan ja huksemin doaluset. 

Gustovaš máksomearit ja njuolggadusat bissot rievddakeahttá. 

1,4 milj. kruvnnu várrejuvvo erenoamáš doaibmadoarjjaortnegii nuoraid várás. 

d)     Náittosguoimmi- ja ovttasássilasáhus:

Ulbmil náittosguoimmi- ja ovttasássilasáhusain lea doarjut bearašboazodoalu. 

Gustovaš máksomearit ja njuolggadusat bissot rievddakeahttá. 

1,5 milj. kruvnnu várrejuvvo náittosguoimmi- ja ovttasássilasáhussii.  

e)     Álggahandoarjja:

Álggahandoarjaga ulbmil lea doarjut boazoeaiggádiid vuollel 35 jagi, geat leat álggahan sierra doalu. Seammás galgá doarjja movttiidahttit čađahit strukturnuppástusaid go siidaoasit fievrriduvvojit  vuollel 35 ahkásaš nuoraide. 

Gustovaš máksomearit ja njuolggadusat bissot rievddakeahttá. 

1,9 milj. kruvnnu várrejuvvo álggahandoarjjaortnegii. 

4.3 Eará doarjagat

a)     Geasehandoarjja: 

Geasehandoarjaga ulbmil lea bohccobiergohattiid dásset iešguđet orohagain ja boazoservviin, ja váikkuhit dasa ahte bohccobiergu njuvvojuvvo ja vuvdojuvvo beaktilis vuogi mielde.   Doarjja galgá maid movttiidahttit eanet njuovvat ovdal go eallu boahtá čakča- ja dálveorohahkii, ja buoridit bohccobierggu gilvonávccaid. 

Gustovaš máksomearit ja njuolggadusat bissot rievddakeahttá. 

2,5 milj. kruvnnu várrejuvvo geasehandoarjagii Boazodoallošiehtadusa 2017/2018 bokte. 

b)     Doarjja čađahit ahkemearridemiid  

Njuvvojuvvon bohccuid raporterema láhkaásahusa mielde sáhttet sii geat njuvvet bohccuid ohcat ekonomalaš doarjaga go galget čađahit ahkemearridemiid mat gáibiduvvojit. 

Boazodoallošiehtadusas 2017/2018 várrejuvvo 300.000 kruvnnu ekonomalaš doarjjan njuovahagaide čađahit ahkemearridemiid mat gáibiduvvojit. 

Čálgoortnegat

Boazodoallošiehtadusas 2017/2018 juolluduvvo oktiibuot 2,6 milj. kruvnnu čálgoortnegiidda boazodoalus.  

5.1 Boazodolliid árrapenšuvdna 

Gustovaš máksomearit ja njuolggadusat bissot rievddakeahttá.

Boazodoallošiehtadusas 2017/2018 várrejuvvo 1,0 milj. kruvnnu boazodolliid árrapenšuvdnaortnegii.    

5.2 Sadjásašortnet áhpehisvuođa/riegádahttima oktavuođas

Gustovaš máksomearit ja njuolggadusat sadjásašortnegii áhpehisvuođa/riegádahttima oktavuođas joatkašuvvet. Doarjjaortnega bálkáhuvvon veahkkái áhpehisvuođa ja riegádahttima oktavuođas hálddaša Eanandoallodirektoráhtta.   

Boazodoallošiehtadusas 2017/2018 várrejuvvo 1,0 milj. kruvnnu sadjásašortnegii áhpehisvuođa/riegádahttima oktavuođas.     

5.3 Eará čálgoortnegat 

Gustovaš njuolggadusat ja várrejumit buohcanruđaid ortnegiid dáfus joatkašuvvet. 

Kollektiiva máksámuš boazodoallošiehtadusa bokte buohcanruhtaortnegii gokčá liigemávssu lassánan buohcanruđaide, go buohcanruđaid máksomearri lassána 65 proseanttas 100 prosentii tienasvuođu ektui jos lea buohcci badjel 16 beaivvi. Riegádahttinruhta lea dasto maiddái 100 proseantta tienasvuođu ektui. Juolludeapmi meroštallojuvvo daid boazoeaiggádiid oppalaš ealáhustietnasa mielde geat leat mielde ortnegis. Ruđat sirdojuvvojit Álbmotodjui. 

Boazodoallošiehtadusas 2017/2018 várrejuvvo 0,6 milj. kruvnnu buohcanruhtaortnegii.  

6  Organisašuvdnadoarjja

Juolludeapmi organisašuvdnadoarjagii lea 6,5 milj.kruvnnu, mas 200.000 kruvdnu várrejuvvo DBS-doaimmaide boazodoalus. 

Doarjja máksojuvvo jahkenjealjádasaid mielde maŋimuš jahkeraportta, maŋimuš jagi dárkkistuvvon rehketdoalu, ja 2018 bušeahta ja plánaid vuođul. Kontingeantatietnasat ja vejolaš doarjagat/gollobuhtadusat/tietnasat eará ásahusain/departemeanttain galget čilgejuvvot sihke rehketdoalus ja bušeahtas. 

Dál eaktuduvvo ahte organisašuvdnadoarjaga juolludeapmái ferte NBR čuovvut Dásseárvolága § 13 sohkabealovddastusgáibádusaid nammademiid ja válljejumiid oktavuođas.  

7 Importaortnegat 

Tuollovuođuštuvvon importasuodji galgá, daid rámmaid siskkobealde mat geatnegahttet Norgga WTO-soahpamuša mielde, doaibmat nu ahte dat sihkkarastá boazoealáhussii govttolaš suoji olgoriikkabuktagiid importta vuostá. 

Eanandoallodirektoráhtta sáhttá mearridit eriid bohccobirgui ja/dahje eallibohccuide mat galget njuvvojuvvot ja maid sáhttet olgoriikkas buktit geahpiduvvon tuolluin maŋŋil go leat šiehtadallan Bohccobierggu márkanlávdegottiin ja bohccobiergomárkaniin muđui. Jos Márkanlávdegoddi ja biergomárkansuorgi rávvejit importeret bohccobierggu olgoriikkas, de eaktuda Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ahte Eanandoallodirektoráhtta váldá oktavuođa departemeanttain. 

8 Njuolggadusat

Boazodoalu ovddidanfoandda njuolggadusaid ja ortnegiid mat namuhuvvojit 4.čuoggá vuolde, mearrida Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ovttasráđiid Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaservviin. 

Oslo, guovvamánu 28.b. 2017

 

Ellinor Marita Jåma                                                           Anne Marie Glosli

 

Mielddus:

Šiehtadusa rámma juogadeapmi iešguđet poasttaid mielde (milj. kruvnnu ):

 

 

Poasta

 

 

Namahus

Boazodoallošiehtadus 2016/2017

Árvalus šiehtadussii 2017/2018

Erohus gaskal 2016/2017 ja 2017/2018

51

Boazodoalu ovddidanfoanda

31,6

32.8

1,2

72

Organisašuvdnadoarjja

6,1

6,5

0,4

75

Njuolggodoarjagat

74,2

76,7

2,5

79

Čálgoortnegat

2,6

2,6

-

 

Supmi

114,5

118,6

4,1

Čilgehus postii 51: Ovdánahttin- ja investerendoaibmabijut (milj. kruvnnu):

 

Ulbmil

Šiehtadusa
2016/2017
juolludusrámma

Šiehtadusa
2017/2018
juolludusrámma

Riidoeastadandoaimmat

1,45

1,45

Ovddidanprográmma

5,50

8,20

Fágareiveortnet

2,00

2,00

Márkandoaibmabijut

4,00

5,00

Boazosuvdimat

3,20

4,50

Oahppan- ja fuolahusvuđot bálvalusat

0,25

1,00

Ođđa klassifiserenvuogádaga doaibma

0,60

0,85

Čorget boares áideávdnasiid jna.

1,00

1,00

Bohccuid indiviidamerkenortnet

-

0,30

Viidáset ovddidit boazodoalu areálageavahankárttaid

-

0,30

Boazodoallofágalaš čoahkkimat  fylkkamánniin

0,50

0,20

BOF stivrra hálddašeapmái

13,10

8,00

Supmi

31,60

32,80

Čilgehus postii 75: Gollounnideaddji ja njuolggodoarjagat (milj. kruvnnu):

 

 

Namahus

Šiehtadus 2016/2017

Šiehtadus 2017/2018

Orohatdoarjja

10,4

11,6

Buvttadanbálkkašupmi

29,5

33,5

Miessenjuovvandoarjja

26,6

24,0

Erenoamáš doaibmadoarjja nuoraide

1,4

1,4

Álggahandoarjja

1,9

1,9

Náittosguoibmelasáhus

1,6

1,5

Geasehandoarjja

2,5

2,5

Doarjja bohccuid raporteremii

0,3

0,3

Supmi

74,2

76,7