Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna – Áššedovdijovkui mándáhta

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Bargo- ja searvadahttindepartemeanta

Skábmamánu 7.b. 2001, rievdaduvvon skábmamánu 13.b. 2002:s

Duogáš
Davviriikkalaš Ráđi čoahkkimis Reykjavikas guovvamánu 28.b.1995:s mearridedje ovddasvástideaddji ministarat álggahit barggu davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain. Duogážin lei ahte sámit ieža ledje hálidan konvešuvnna. Vuohččan válddii Sámiráđđi dan ovdan 1986:s ja maŋŋel čuovvolii dan Sámiráđi juridihkalaš juogus mii lei ráhkadan evttohusa konvenšuvdnatekstii. Oktasaš raporta 1988:s golmma sámi vuoigatvuođaguorahallamiid birra  Norggas, Ruoŧas ja Suomas deattuhii ahte konvenšuvdna lea dárbbašlaš ja ávkkálaš.

Bargojoavku nammaduvvui 1996:s mii galggai guorahallat dárbbu ja eavttuid konvenšuvdnii. Bargu čađahuvvui ovttas Sámedikkiiguin ja ovdanbiddjui raportan geassemánus 1998:s. Raporta válddii ovdan ollu fáttáid maid sáhttá veara ásáhit konvenšuvnnas. Das namuhuvvo nu go láhkavuođđudanovttasbargu, sámi kultuvra, giella, oahpahus, dearvvašvuođa, birrasa ja ealáhusaid gullevaš gažaldagat. Sámedikki áirasat deattuhedje man mávssolaš lea dárkileappot ásáhit sámiid sajádaga ja sámiid iešmearrideami rievtti. Bargojoavku oinnii ahte gávdnojit sihke dárbbut ja eavttut konvenšuvdnii ja ávžžuhii ásahit áššedovdijoavkku man váldin galgá leat ráhkadit konvenšuvnna evttohusa.

Čoahkkimis gaskal sámi gažaldagaid ovddasvástideaddji ministariid ja sámediggepresideanttaid Kárášjogas skábmamánu 2.b. 2000:s ledje ministarat ovttaoaivilis ahte lea dehálaš joatkit ovttasbargguin dainna áigumušain ahte oažžut davviriikkalaš sámekonvenšuvnna ja sii ávžžuhedje sámi gažaldagaid davviriikkalaš ámmátolbmoorgána ovdanbidjat evttohusa ahte joatkit ovttasbarggu dan áššis.

Bargu
Ministarat ja sámediggepresideanttat leat otná čoahkkimis ovttaoaivilis nammadit áššedovdijoavkku man bargun lea ráhkadit evttohusa davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii. Joavkkus galget mielde Norgga, Ruoŧa ja Suoma áirasat.

Joavku galgá ráhkadit evttohusa konvenšuvdnatekstii ”Dárbu ja vuođđu davviriikkalaš sámekonvenšuvdnii” raportta vuođul. Dan oktavuođas go digaštallá galgá mearridit lea go rámmakonvenšvudna dahje konvenšuvdna mii almmuha vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid stáhtii ja sámiide maid galgá ráhkadit. Berre gozihit gažaldaga mii gullá ruošša sámiid vejolaš searvama konvenšuvdnii.

Suorggit maid sáhtášii ásáhit konvenšuvdnii sáhttet leat

  • Sámiid stáhtusa
  • Sámi doahpaga definišuvdna
  • Iešmearrideapmi
  • Ovttasbargu gaskal Sámedikkiid ja stáhta
  • Giella
  • Biras
  • Kulturmuitosuodjaleapmi
  • Dearvvašvuohta
  • Oapahus ja dutkan
  • Sámi ealáhusat
  • Kultuvra
  • Mánát ja nuorat

Konvenšuvdnateavstta sisdoalu evttohusa galgá ráhkadit gaskariikkalaš instrumeanttaid vuođul masa iešguhtet riikkat leat čadnon ja vieruiduvvan vuoigatvuođaid vuođul.

Áššedovdijoavku galgá maid árvvoštallat vejolašvuođa sáhttit váidalit jus konvenšuvnna ii čuvvo ja dárbbašuvvo go bearráigeahččanorgána. Jus joavku gávnnaha daidda dárbbu, de galgá maid ráhkadit evttohusa dan oasis.

Áššedovdijoavku galgá buktit ovdan barggu Sámi gažaldagaid davviriikkalaš ámmátolbmoorgánii maŋemusat juovlamánu 31.b. 2003:s*.

Joavkkus galget leat juohke riikkain leat guokte áirasa, ja guokte sadjásačča sunnuide,  juohke riikkain válljejit sámedikkit dan nuppi áirasa. Áirasiin galgá leat buorre máhttu olmmošvuoigatvuođaid birra. Jus dárbbašuvvojit eanet áššedovdit, de sáhttá áššedovdijoavku nammadit dakkáriid dárbbu mielde. Jus barggu vuolde ilbmá dárbu guorahallančállái, de sáhttá virgáibidjot čálli.

Juohke riika galgá máksit iežas goluid ja áššedovdijoavkku oktasaš goluid galgá juohkit nu ahte riikkat gaskaneaset mákset seamma mutto ollu.

*) Rievdadus skábmamánu 13.b. 2002:s:

Áššedovdijoavku galgá buktit ovdan barggu Sámi gažaldagaid davviriikkalaš ámmátolbmoorgánii maŋemusat juovlamánu 31.b. 2005:s.