Rádioaktiiva nuoskkideapmi ja rádioaktiiva bázahusat

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti:

Rádioaktiiva ávdnasat vahágahttet dearvvašvuođa ja birrasa nu mo lossametállat ja eará birasmirkkutge. Nuoskkideami luitet ja bázahusaid buvttadit máŋgga sajis sihke riikka siste ja olgoriikkas.

Norgga bajimuš ulbmilat rádioaktiiva nuoskkideami hehttemis leat:

  • doalahit dearvvašvuhtii ja birrasii vahátlaš luoitimiid, luoitinriskkaid ja rádioaktiiva ávdnasiid leavvama nu vuollegis dásis go vejolaš,
  • buot rádioaktiiva bázahusaid galgá gieđahallat dohkálaš vugiin.

Ovddasvástádus ja njuolggadusat

Olggut birrasa rádioaktiiva nuoskkideapmi gullá Dálkkádat- ja birasdepartemeantta ovddasvástádussuorgái.


Suodjaleapmi suonjardeami vuostá ja rádioaktiiva suonjardeami dearvvašvuođaváikkuhusat gullet Dearvvašvuođadepartemeantta ovddasvástádussuorgái.

Birasvahágat maid rádioaktiiva nuoskkideapmi dagaha

Rádioaktiiva nuoskkideapmi goarida birrasa ja dearvvašvuođa máŋgga láhkai.

Mearas debbuide, guliide ja skálžoelliide čoagganit rádioaktiiva ávdnasat. Suonjardeapmi sirdása olbmuide, geat borret guoli ja mearrabiepmu. Jos olmmoš borrá dábálaš hivvodagaid norgga guoli ja mearrabiepmu, de ii oaččo olus suonjardeami. Stáhta suonjardansuodjalusa mielde leat guolis ja mearrabiepmus mihtidan nu unnán suonjardeami, ahte dat ii čuoza dearvvašvuhtii.

Seamma láhkai čoagganit rádioaktiiva ávdnasat jeahkálii, sámmálii ja murjjiide. Suonjardeapmi sáhttá sirdásit elliide, mat daid borret. Guovlluin, main lea eanemus rádioaktiiva nuoskkideapmi, mihtidit rádioaktiiva cesiumárvvuid unnit ja stuorát šibihiid ja bohccuid bierggus ja mielkkis, vai dan láhkai sihkkarastet ahte lea dorvvolaš biepmu.

Rádioaktiiva nuoskkideami jávkanáigi lea guhkki. Rádioaktiiva ávdnasiid beallidanáigi sáhttá leat mikrosekunddaid rájes gitta máŋgga miljárdda jahkái. Beallidanáigi lea dat áigi, mas rádioaktivitehta šaddá beallin das, mii álggus lei.

Rádioaktiiva nuoskkideami gáldut

Norggas rádioaktiiva nuoskkideapmi ja rádioaktiiva bázahusat bohtet industriijas, buohcceviesuin ja dutkamis. Dat sáhttet maid šaddat oalgebuvttan sierralágan proseassaindustriijain, minerálaid roggamis ja go rogget eatnama, mas lea álonráktu. Geahppadit rádioaktiivvalaš bázahusat bohtet ovdamearkka dihte ruvkeindustriijas ja oljju bohkamis.

Rádioaktiiva ávdnasat bohtet maid eará sajiin máilmmis áimmu ja mearrarávnnjiid mielde. Dasa lassin váikkuhit máŋga jagi boares dáhpáhusat vel dánge beaivve. Nu lea danin go rádioaktiiva ávdnasat, ovdamearkka dihte Černobyl-lihkohisvuođa rájes, bieđganit nu njozet, ja čoagganit ain šattuide ja elliide. 

Lohpi luoitit rádioaktiiva nuoskkideami

Dutkamis, industriijas ja dearvvašvuođasuorggis leat proseassat, mat eaktudit rádioaktiiva ávdnasiid geavaheami. Dalle šaddá maid rádioaktiiva nuoskkideapmi. Jos áigu luoitit eanet rádioaktiiva ávdnasiid, go maid rádioaktiiva nuoskkideami ja bázahusaid láhkaásahusa rájit suvvet, gáibiduvvo Stáhta suonjardansuodjalusa luoitinlohpi.

Riikkaidgaskasaš bargu

Norga bargá áŋgirit riikkaidgaskasaččat rádioaktiiva nuoskkideami geahpedemiin Ráđđehusa atomaáššiid doaibmaplána čuovvoleami olis, mii ruhtaduvvo OD bušeahta bokte, riikkaidgaskasaš atomaenergiijadoaimmahaga IAEA olis ja Davvi-Nuorta-Atlántta mearrabirrasa suodjalankonvenšuvnna (OSPAR) olis.

Loga eanet rádioaktiiva nuoskkideami birra neahttasiiddus Miljøstatus.no