Máilmmiárbi

Mii lea máilmmiárbi? Dat sáhttá leat bázzi, huksenbiras, kultureanadat dahje luondduguovlu – maid luondu okto lea ráhkadan dahje olbmot ja luondu ovttas. Norggas mis leat čieža máilmmiárbeguovllu. Máilmmiárbbi oassin gullan eaktuda, ahte guovlu ovddasta áidnalunddot kultur- dahje luondduhistorjjálaš birrasa. Máilmmiárbekonvenšuvdna lea okta máilmmi viidáseamoa birasšiehtadusain.

Norgga máilmmiárbesajit

Geahča Norgga 7 máilmmiárbesaji logahallama Unesco neahttasiiduin.

Bergena Bryggen

Bergena Bryggen ja Urnesa stáhpegirku ledje Norgga guokte vuosttaš máilmmiárbeguovllu ja dat besse Unesco máilmmiárbelistui 1979.

Árbevirolaš muorraarkitektuvra čájeha, ahte Bergen lea okta Davvi-Eurohpá boarráseamos gávpegávpogiin. Bryggen lea áidna gávpegávpot hansagávpealbmáid lihtu olggobealde, man gávpotguovddáš lea seailluhan álgoálgosaš struktuvrra.

Urnesa stáhpegirku

Urnesa stáhpegirku lea áidnalunddot, maiddái go buohtastahttit 27 earáin stáhpegirkuin, mat ain leat Norggas. Dat lea huksejuvvon 1100-logu loahpageahčen ja lea okta boarráseamos ja buoremusat seilon stáhpegirkuin. Bergena Bryggena láhkai dat váldojuvvui mielde Unseco máilmmiárbeilistui 1979, ja dat ledjege guokte vuosttaš saji Norggas, mat besse listui. 

Plassje báktegávpot ja Circumferensa

Plassje eallima vuođđun lei ruvkedoallu ja eanandoallu. Dat vuhtto gávpoga huksenstruktuvrras. Gávpot hábmejuvvui báikkálaš huksenárbevieruid vuođul ja ođđa jurdagiid vuođul, mat bohte olggobealde dađistaga go Kobberverket ovdánii ja lei jođus (1644-1977).

Plassje báktegávpot váldojuvvui mielde Unesco máilmmiárbelistui 1980. 2010 guovlu viiddiduvvui, nu ahte dasa gullá maiddái Circumferensa, báktegávpoga birastahtti guovlu.

Álttá báktedáidda

Álttá báktedáidda muitala midjiide mo olbmot elle ja makkár máilmmioaidnu sis lei eanet go 6000 jagi dassái. Guovllus leat eanet go 3000 báktegovvosa ja dat lea stuorámus báktesárggushivvodat Davvi-Eurohpás.
Álttá báktedáidda váldojuvvui Unesco máilmmiárbelistui 1985.

Vegaøyan

Vegaøyan lea Helgelándda rittus Nordlánddas. Guovlu lea 1037 njealjehaskilomehtera viiddis, ja dasa gullet sullot, bávttit, lássát ja mearra. Leat oktiibuot 15 suoločoahki, ja oktiibuot 59 sullos ásset olbmot. Hávdabarggu jođihedje nissonat, ja máilmmiárbelistui čáliheami ferte atnit sin gudnejahttimin.

Vegaøyan váldojuvvui Unesco máilmmiárbelistui 2004.

Oarje-Norgga vuotnaeanadat

Oarje-Norgga vuotnaeanadaga (Vestnorsk fjordlandskap) máilmmiárbái gullet Geirangervuotna Møre ja Romsdalas ja Nærøyvuotna Sogn ja Fjordanes. Guokte erenoamáš čáppa vuotnaguovllu leat 120 km geažes nubbi nuppis ja dat leat geologalaččat klassihkalaš vuotnaeanadagaid ovdamearkkat.

Dat čájehit mo eanadat lea ovdánan jiekŋaáiggi rájes gitta otnážii.
Oarje-Norgga vuotnaeanadat váldui Unesco máilmmiárbelistui 2005.

Struve meridiánadávgi

Struve meridiánadávgi lei vuosttaš stuorra skálá dieđalaš mihtideapmi Eurohpás ja dat dahkkui áigodagas 1816-1852. Dat lea áidnalunddot viidodaga ja kvaliteahta dáfus ja lea geodiehtaga historjjá mávssolaš oassi. Meridiaánadávggi mihtidedje golmmačiegahasaid ráidduin, mii álggii Čáhppesmearas ja olii gitta Hámmárfestii. Njeallje mihtidansaji leat Finnmárkkus. Ráidu manná logi riikka čađa – Norgga, Ruoŧa, Suoma, Ruošša, Estteeatnama, Latvia, Lietuva, Vilgesruošša, Moldovia ja Ukraina čađa. 

Struve meridiánadávgi lei vuosttaš teknihkalaš-dieđalaš kulturobjeakta, mii váldojuvvui mielde Unesco máilmmiárbelistui. Dat dahkkui 2005.

Máilmmiárbekonvenšuvdna

Dan duogážin, ahte konvenšuvdna máilmmi kultur- ja luondduárbbi gáhttema birra, máilmmiárbekonvenšuvdna, ásahuvvui , ledje industrialiserema birasváikkuhusat, stuorra máilmmisoađit ja riikkaidgaskasaš áŋgiruššamat kulturmuittuid gáhttema ovdii, ovdamearkka dihte bargu Abu Simbel-tempela suodjaleami ovdii Aswanas, Egypttas, 1960-logus.

ON vuosttaš biraskonferánssas Stockholmas 1972 árvaledje guokte riikkaidgaskasaš soahpamuša, nuppi luonddu ja nuppi kulturárbbi birra. Dan vuođul hábmejedje áidnalunddot, oktasaš soahpamuša, mas oidnet kulturmuittuid ja luonddugáhttenberoštumiid ollislašvuohtan. ON váldokonferánsa mearridii konvenšuvnna skábmamánu 16. beaivvi 1972. 

Konvenšuvnna duogážin ledje jurdagat das, ahte leat árvvut, maid fuolaheames buot máilmmi olbmuin lea oktasaš ovddasvástádus, geahčakeahttá riikkarájáide, buolvvaide ja fágarájáide. Dan mii leat velggolaččat buolvvaide, mat min maŋis bohtet. Mii fertet ovttas sihkkarastit, ahte kultur- ja luondduárbi ii biliduvvo olbmuid daguiguin dahje eará láhkai. Konvenšuvdna nanne, ahte lea oktasaš morálalaš ja ekonomalaš ovddasvástádus seailluhit ártnaid boahttevaš buolvvaid várás. 

Norga ratifiserii konvenšuvnna 1977. Dat mearkkaša, ahte Norga lea váldán badjelasas ovddasvástádusa daid sajiin Norggas, mat leat máilmmiárbelisttus. Lea šaddan čielgasut vuordámuš dan ektui, ahte miellahttoriikkat servet maiddái eará riikkaid árbbiin. Dat guoská erenoamážit Norgga lágan riikkaide, mat gullet máilmmi rikkis oassái, ja main leat sihke resurssat ja gelbbolašvuohta, mii sáhttá leat earáide ávkin. Norggas lea nappo maid ovddasvástádus máilmmiárbbi osiin, mat leat Norgga riikkarájáid olggobealde.

Máilmmiárbekomitea

Máilmmiárbekomitea ovddasvástádus lea čuovvolit konvenšuvnna. Komiteas leat 21 lahtu. Ulbmil lea ovddidit suorggi politihka ja nannet bargorámmaid, gozihit ja hálddašit guovlluid, mat leat máilmmiárbelisttus, árvvoštallat dárbbašuvvojit ođđa álgagat ja vejolaččat dahkat ođđa álgagiid, maiguin sihkkarastet áitojuvvon máilmmiárbbiid, ja mearridit makkár ođđa guovlluid galgá nammadit máilmmiárbelistui.

Máilmmiárbelistu

Máilmmi kultur- ja luondduárbbi listu, máilmmiárbelistu, lea konvenšuvnna mávssoleamos reaidu. Máilmmiárbekonvenšuvdna meroštallá kategoriijaid dasa, mii sáhttá lohkkot máilmmi kultur- ja luondduárbin (máilmmiárbeárvvut) ja man láhkai máilmmiservodat galgá bargat daid seailluhemiin. Máilmmiárbeárvvut leat meroštallojuvvon login eaktun.

Listui váldojuvvon guovllut leat nu mávssolaččat, ahte osolaččat galget fuolahit dain ovttas. Danin lea nu mávssolaš oažžut guovllu mielde máilmmeárbelistui, mas dál leat vehá badjelaš duhát báikki ja guovllu. Juohke stáhta ferte ieš gávnnahit mii sin riikkarájáid siste lea máilmmiárbi, ja evttohit dan.

Áittalistu

Jos máilmmiárbeguovlu lea áitojuvvon ja sáhttá massit máilmmiárbeárvvuidis, de dan sáhttet bidjat sierra listui, mas leat áitojuvvon máilmmiárbbit. Guovllut, mat leat dan listtus, gáibidit erenoamáš áŋgiruššama, vai áitojuvvon árvvut seilot. Máilmmeárbeguovllu sáhttet diehttelasat áitit sihke soađit ja luondduroasut, muhto dan sáhttet dahkat maiddái infrastruktuvra, nugo šalddit, tuneallat, mohtorgeainnut, togat, gávpoga ovdáneapmi (erenoamážit stuorra huksemiid oktavuođas ja alla stobuid huksemiid oktavuođas), oljju ja gássa bohkan, ruvkedoaimmat, lobihis čuollamat ja suoli bivdin. Jos máilmmiárbeguovllu dilli ii buorrán dan maŋŋá go dat lea biddjojuvvon áittalistui, de dat sáhttá massit máilmmiárbestáhtusa. Dássážii lea nu geavvan guovtti guvlui – nubbi lea Omanas ja nubbi Duiskkas.

Tentatiiva listu

Máilmmiárbekonvenšuvnna vuođul galgá juohke riika ráhkadit listtu, mas leat báikkit, maid sii háliidivčče nammadit listui.
Buot báikkit, mat leat tentatiiva listtus, eai nammaduvvo, muhto dat lea nammadeami vuosttaš lávki.

 

Máilmmiárbbi váldodokumeanttat

 

Bajás