Museat ja kulturgáhtten

Min museat ovdanbuktet servodaga ovdáneami, álbmoga iešdovddu, min oktasaš cealkinfriddjavuođa ja demokratiija standárdda. Museainstitušuvnnat guddet demokratiija olggiideaset alde, ja gullet demokratiijai ja cealkinfriijavuhtii mávssolaš infrastruktuvrii. Museapolitihkain ovddidit nappo min oahppahábmemii oktasaš vuođu. Museat leat mávssolaččat Norgga nuorra našuvnna ovddideames, ja dain lea maid mávssolaš rolla das mo min iežamet áigi ádde min – sihke geat mii leat leamaš ja geat mii leat dál ja boahtteáiggis.

Norgga kulturpolitihka vuođđoprinsihppa lea, ahte kulturásahusain galget beassat doaibmat iehčanas sajádagas politihka fámuid stivrejumi haga. Museat leat fágalaččat autonoma ásahusat. Museapolitihkain galgá láhčit suorgái vejolašvuođaid ovdánit buriin vugiin, muhto ii stivret nu, ahte dat čuohcá fágalaččat iehčanasvuhtii dahje sisdoalu vuoruheapmái.

Ođđa museadieđáhus, "Musea i samfunnet: Tillit, ting og tid" (Musea servodagas: Luohttámuš, dávvirat ja áigi) ovddiduvvui njukčamánus 2021. Stuorradiggi meannudii dan geassemánus 2021, vrd. Árv. 573 S (2020-2021). Stuorradiggedieđáhusas geahčadit olles museasuorggi ja das čalmmustahttet museaid servodatásahussan, mii galgá sihkkarastit demokratiija ja cealkinfriddjavuođa infrastruktuvrra. Dieđáhusas deattastit, ahte museat galget čuovvut áiggi ja áigeguovdilisvuohta galgá vuhttot das maid dat gaskkustit, čogget, mo dat gaskkustit ja mo dat doibmet birastahtti máilmmiin. Dieđáhusas deattastit musea rolla diehtoásahussan, masa lea nana luohttámuš, mas lea nana integritehta, ja mii doaibmá almmolaš digaštallama ja reflekšuvnna arenan.

Skeaŋkadoarjjaortnet

Skeaŋkadoarjjaortnet lea insentiivaortnet, man ulbmilin lea láhčit dilálašvuođaid dasa, ahte ruhtaskeaŋkkaiguin ruhtadit dáidaga ja kultuvrra.

Loga eanet skeaŋkadoarjjaortnega birra dáppe

Museafierpmádat

Museat leat huksejuvvon miehtá riikka. Daid fierpmádat fuolaha, hálddaša ja gaskkusta Norgga viiddis kulturárbbi. Nationála museafierpmádagas leat 61 ovttastuvvon museaovttadaga. Museain, mat gullet Kulturdepartemeantta vuollái, fitnet juohke jagi badjelaš 6 miljovnna olbmo (earret spiehkastatjagi 2020). Nu dat leat dehálaš čoahkkananbáikkit, main gaskkustit máhttovásáhusaid. Gaskkustandoaimma vuođđun leat stuora dávvirčoakkáldagat, ja sullii 5000 kulturhistorjjálaš huksehusa. 

Museaid statistihkkalogut Kulturráđi neahttasiiddus (girjedárogillii)  

Museaođastus

Maŋimuš jagiid leat ođastan museasuorggi. Dan olis leat eanet go 300 musea ovttastuvvan, nu ahte dál leat sullii 60 ovttastuvvan musea. Ođastusa ulbmil lei nannet museafágalaš birrasiid miehtá riikka. Konsoliderenproseassa oktavuođas leat rievdadan eaiggátstruktuvra, eaiggátvuođa ja organiserema. Vaikko vel leat ge leamaš stuora hástalusat, de orrot rievdadeamit nanosmahttán museaid sihke jođiheami dáfus ja fágalaččat, ja erenoamážit hálddašeami ja dutkama ektui. 

Eanet dieđuid museasuorggi birra gávnnat Kulturráđi neahttasiidduin

Doarjagat musea- ja eará kulturgáhttendoaimmaide  

Kulturdepartemeantta bušeahta bokte juolluduvvo jahkásaččat sullii guokte miljárdda kruvnno musea- ja eará kulturgáhttendoaimmaide.  Juolludemiid bokte museat galget dokumenterema bokte ovddidit dieđuid, áddejumi ja muosáhusaid kultur- ja servodatáššiin, mat čájehit sihke oktilašvuođaid ja rievdadusaid, ollislašvuođaid ja erohusaid. Eanaš ruhta geavahuvvo nationála museafierpmádaga museaid doaibmadoarjagiidda. Dan lassin juolluduvvo doarjja soames eará kulturgáhttendoaimmaide.

Fylkkagielddat ja gielddat, mat ožžot ávkki museaid gelbbolašvuođas, gaskkustanfálaldagain ja eará bálvalusain, leat maid geatnegahttojuvvon ruhtadit oasi museagoluin.