Riikkaidgaskasaš valáštallanovttasbargu

UNESCO sávrudanmirkkuid vuosttildankonvenšuvdna

UNESCO konvenšuvdna sávrudanmirkkuid vuosttildeapmi valástallamis bođii fápmui jagi 2007. Soahpamuš geatnegahttá eiseválddiid bargat sávrivuođamirkkuid vuostá valástallamis ja bidjá rámmaid dasa movt oktiiheivehit sávrudanmirkkonjuolggadusaid  ja -politihka riikkaidgaskasaš dásis. Norga lea ratifiseren šiehtadusa.

Valáštallanovttasbargu Eurohpáráđi bokte

Departemeanta ovddasta Norgga valáštallanovttasbarggus maid Eurohpáráđđi jođiha.

Eurohpáráđi valástallansuorggi mihttomearri lea: “ovddidit dorvvolaš ja ehtalaš valástallama ja daid sosiála ja dearvvašvuođa buriid maid valáštallan mearkkaša ovttaskas olbmuide ja muđui servodahkii, politihka bokte, mas lea seamma vuođđojurdda olles Eurohpás”.  Eurohpáráđđi galgá eastadit valáštallama negatiiva beliid. Dat dahkko valáštallama viiddiduvvon oassešiehtadusa bokte (EPAS), ja go barget konvenšuvnnaid vuođul, mat gusket sávrudanmirkkuid vuosttildeapmái (The Anti-Doping Convention), oadjebasvuođa ja sihkarvuođa vuhtiiváldii valáštallandoaluid oktavuođas (The Council of Europe Convention on an Integrated Safety, Security and Service Approach at Football Matches and Other Sports Events)  ja valáštallangilvvuid manipuleremii (Convention on Manipulation of Sports Competitions).

Norga lea miellahttun EPAS:s ja lea maiddái ratifiseren konvenšuvnnaid.

Davviriikkalaš ovttasbargu valáštallansuorggis

Davviriikkalaš valáštallanministarat vuolláičálle 2003 golggotmánus ”Davviriikkaid ráđđehusaid  valáštallansuorggi ovttasbargojulggaštusa”. Julggaštus doarju valáštallansuorggi viiddis ovttasbarggu mii jođihuvvo eiseválddiid dásis ja man davviriikkaid valáštallanministarat mearridedje ja vuolláičálle Norggas guovvamánus 1994. Oktasaš áddejupmi das makkár mearkkašupmi valáštallamis lea servodahkii lea julggaštusa vuođđun. Ovttasbarggu vuođđun lea doahttalit eaktodáhtolaš áŋgiruššama valáštallansuorggis, ja valáštallanorganisašuvnnaid demokráhtalaš iešheanalašvuohta riikkadásis ja riikkaidgaskasaččat.

Okta dehálaš osiin ovttasbarggus lea lonohallat vásáhusaid ja divaštallat áigeguovdilis valáštallanpolitihkalaš gažaldagaid. Dat dahkko čoahkkimin mat áiggis áigái ain lágiduvvojit ámmátvirgeolbmáid dásis ja valáštallanorganisašuvnnaiguin. Valáštallanovttasbarggus deattuhit ahte oktiiheivehit davviriikkalaš oainnuid ja oaiviliid riikkaidgaskasaš ovttasbargoásahusain.

Searvan CEN-bargui – Eurohpálaš standárdalávdegoddi

Norga lea Standard Norge bokte miellahttun eurohpálaš standárdalávdegottis CEN (Comité Européen de Normalisation) ja lea mielde eurohpálaš standárddaid hábmenbarggus iešguđetge fágasurggiin. Departemeanta oassálastá dán barggus valáštallanrusttegiid fágasuorggis.

Dehálaš mihttomearit lea gávdnat standardiserejuvvon čovdosiid mat gusket funkšunalitehtii, dorvvolašvuhtii  ja birasáššiide. Stuorimus doaibma dál lea lávdegottiin ja joavkkuin mat leat ráhkadeamen standárddaid valáštallanvuložiidda ja tribunarusttegiidda. Standard Norga lea ovddasvástideaddjin almmuhit dán fágasuorggi standárddaid Norggas, ja koordineret dán barggu.