Finnmárkkuláhka – vástádusat muhtun dábálaš gažaldagaide

Dáppe gávnnat vástádusaid muhtun dábálaš gažaldagaide Finnmárkkulága birra. Siidu ođasmahttojuvvo jotkkolaččat.


Dáppe gávnnat vástádusaid muhtun dábálaš gažaldagaide Finnmárkkulága birra. Siidu ođasmahttojuvvo jotkkolaččat.

Gii galgá mearridit Finnmárkku eatnamiid badjel?

Vástádus: Ásahuvvo sierra orgána, Finnmárkkuopmodat, mii oažžu oamastanvuoigatvuođa daid eatnamiidda Finnmárkkus maid Statskog lea hálddahan (§ 49). Finnmárkku fylkkadiggi ja Sámediggi galgaba válljet lahtuid Finnmárkkuopmodaga stivrii (§ 7). Dáinna lágiin beassá Finnmárkku veahkadat mearridit fylkka eatnamiid hálddaheami. Finnmárkkuopmodat ferte almmatge čuovvut almmolaš lágaid ja njuolggadusaid nugo buot eará eanaeaiggádatge.


Privatiserejuvvogo Finnmárkkuduottar?

Vástádus: Ii. Láhka ii mearkkaš ahte addojuvvojit geasage ođđa vuoigatvuođat. Sii geat leat rábidan geavahan- ja oamastanvuoigatvuođa muhtun guvlui, ožžot dohkkehuvvot dán vuoigatvuođa Finnmárkkukomišuvnna gártema bokte (§ 5). Uhccán lea jáhkehahtti ahte komišuvdna gávnnaha oaktagaslaš oamastanvuoigatvuođa áktánas viidodagas rábiduvvon. Eambbo jáhkehahtti lea ahte gávdnojit iešguđetlágan geavahanvuoigatvuođat, ovdamearkka dihtii vuoigatvuohta geavahit muhtun guovllu boazodollui, muddejuvvon muorračuohppamii, lavdnjeloggumii ja sullasaččaide.


Gustogo Finnmárkkuláhka luohtta buohkaide Finnmárkkus?

Vástádus: Juo. Láhka lea čearddalaččat bealátkeahttá. Máksá ahte olbmuin leat ovtta lágan vuoigatvuođat beroškeahttá leago sápmelaš, dáža, kveana dahje gullágo eará čerdii. Láhka sisdoallá almmatge muhtun dáhkádusaid ahte sámi beroštusat váldojuvvojit doarvái vuhtii ovdal go dahkkojuvvojit mearrádusat, mat vákkuhit sámi kultuvrii, boazodollui ja dakkáriidda meahcceguovlluin (§§ 4 ja 10).


Sáhtángo bivdit Finnmárkkus?

Vástádus: Sáhtát. Buohkat – maiddái sii geat eai ása Finnmárkkus – besset bivdit smávvafuđđožiid Finnmárkkuopmodaga eatnamiin (§ 23). Sis geat ásset Finnmárkkus, lea lassin velá vuoigatvuohta bivdit fuođđuid (§ 23). Finnmárkkuopmodat sáhttá velá addit lobi bivdit dán lassin, ovdamearkan addit olbmuide geat eai ása Finnmárkkus, lobi bivdit fuođđuid (§ 27).


Sáhtángo guolástit jogain Finnmárkkus?

Vástádus: Sáhtát. Buohkat sáhttet oaggut stákkuin ja giehtaduorgguin jogain ja jávrriin Finnmárkkuopmodaga eatnamiin (§ 25). Sii geat ásset Finnmárkkus, sáhttet lassin fierbmut čázádagain ássangielddasteaset (§ 22).


Sáhtángo lubmet Finnmárkkus?

Vástádus: Sáhtát. Buohkat sáhttet lubmet Finnmárkkuopmodaga eatnamiin (§§ 23 ja 25). Sis geat eai ása Finnmárkkus, lea dušše lohpi lubmet iežaset ruovttudollui (§ 25).


Fertego mus lohpi bivdit ja guolástit Finnmárkkuopmodaga eatnamiin?

Vástádus: Ferte. Bivdui ja guolásteapmái ferte oažžut lobi Finnmárkkuopmodagas. Lohpi sáhttá addojuvvot bivdo- dahje guolástangoartan, ja dan ovddas sáhttá gáibiduvvot divat (§ 27).


Sáhttágo Finnmárkkuopmodat bidjat dárkilet eavttuid bivdui, guolásteapmái ja lubmemii iežas eatnamiin?

Vástádus: Sáhttá. Finnmárkkuopmodat sáhttá addit dárkilet njuolggadusaid luondduvalljodagaid ávkkástallamii iežas eatnamiin, earret eará ferte olbmos lohpi dasa. Juos ovdamearkan leat uhccán eallit dahje luopmánat muhtun guovllus, de sáhttá Finnmárkkuopmodat mearridit ahte bivdu dahje lubmen dán guovllus galgá merrejuvvot. Mearrádusa sáhttá váidalit departementii (§ 27).


Leago mus vuoigatvuohta guolástit Finnmárkku mearas?

Vástádus: Das ii daja Finnmárkkuláhka maidege. Buohkain lea vuoigatvuohta oaggut mearas stákkuin ja giehtaduorgguin ja smávva firpmiiguin ja liinnaiguin (sáltečáhceguolástanlága § 4 a). Gávpeguolásteapmái dárbbaša olmmoš guolleeari.


Almmuhan: 14.09.05

Bajás