Leahkki vuoigatvuođat eai lihkahallojuvvo

Almmustahttináigodat

Almmustahtti: Justis- og politidepartementet

Finnmárkkuláhka ii nuppástuhte geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda (earret opmodagaid sirdima Statskog SFas Finnmárkkuopmodahkii). Juos oktage lea rábidan geavahan dahje oamastanvuoigatvuođa muhtun guovllu bistilis geavaheami (oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami) bokte, de ii nuppástuhte Finnmárkkuláhka dán.

Finnmárkkuláhka ii nuppástuhte geavahan- ja oamastanvuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda (earret opmodagaid sirdima Statskog SFas Finnmárkkuopmodahkii). Juos oktage lea rábidan geavahan dahje oamastanvuoigatvuođa muhtun guovllu bistilis geavaheami (oamastusa dahje dološ áiggi rájes geavaheami) bokte, de ii nuppástuhte Finnmárkkuláhka dán.

Juos olmmoš ovdamearkan čuohpai muoraid muhtun vuovddis dahje guođohii šibihiid dihtoguovllus dainna jáhkuin ahte sus lei vuoigatvuohta dasa, de sáhttá oažžut dakkár geavahanvuoigatvuođa dohkkehuvvot. Dát gusto Finnmárkkus nugo muđuige riikkas. Iige láhka lihkahala vuoigatvuođaid mat vuođđuduvvet eará vuđđosii, ovdamearkan dakkáriid mat vuođđuduvvet dahkkojuvvon šiehtadussii.

Láhka nanne ahte sámit leat eatnamiid ja čáziid bistilis geavahemiin rábidan vuoigatvuođaid Finnmárkku eatnamiidda (§ 5 vuosttas lađas). Dát čuovvu dábálaš norgalaš rievttis (oamastus ja dološ áiggi geavaheapmi). Dattetge lei deaŧalaš nannet dán lágas. Mearrádus dohkkeha prinsihpalaččat ja politihkalaččat, ahte leat dakkár rábiduvvan vuoigatvuođat Finnmárkkus.

Prinsihppa ahte láhka ii lihkahala sajáiduvvan vuoigatvuođaid gusto maiddái dážaide, kveanaide ja eará Finnmárkku ássiide. Eaŋkilolbmo vuoigatvuođat dohkkehuvvojit ja dáidet diggelogahuvvot dađistaga go vuoigatvuođat identifiserejuvvojit gártenbarggu bokte mii galgá čađahuvvot.


 

Oamastus ja dološ áiggi rájes geavaheapmi

Norgga rievtti mielde sáhttá olmmoš dihtoeavttuid vuođul rábidit sihke geavahanvuoigatvuođa ja eaiggátvuoigatvuođa muhtun guvlui, go dan geavaha dahje ráđđe guhkes áiggi badjel. «Oamastus»ja «dološ áiggi rájes geavaheapmi» leat namahusat guovtti vuohkái, mo sáhttá rábidit alcces dakkár vuoigatvuođaid.

Oamastusa eavttut čuvvot lágas juovlamánu 9. 1966 nr. 1 oamastusa birra. Go galgá čuoččuhit oamastanvuoigatvuođa (eaiggáduššanvuoigatvuođa), de ferte ráđđen guovllu uhcimustá 20 jagi. Ferte leat leamaš buorre árta jáhkkit iežas eaiggáduššat guovllu. (Dát gohčoduvvo «buorrin jáhkkun».)

Go galgá čuoččuhit geavahanvuoigatvuođa, de ferte guovllu dihtoláhkai geavahan uhcimustá 20 jagi. Galgá geavahan dan jáhkus, ahte sus lei vuoigatvuohta dasa. Juos geavaheapmi ii leat buktán bissovaš ráhkkanusaid guvlui (ovdamearkan viesu huksen dohko), de ferte geavahan guovllu uhicmustá 50 jagi ovdal go oažžu dohkkehuvvot geavahanvuoigatvuođa.

Oahppa dološ áiggi rájes geavaheamis lea ovdánan riektegeavada bokte. Dološ áiggi rájes geavaheami vuođul sáhttá oažžut oamastan- dahje geavahanvuoigatvuođa muhtun guvlui vaikko oamastusa eavttut eai leat devdojuvvon. Dat dáhpáhuvvá oppalaš árvvoštallama mielde, mas deaŧalaččamus momeanttat leat:

  • Guovllu guhkes áiggi geavaheapmi. Dasgo eará eavttut eai leat nu čavgadat go oamastussii, de gáibiduvvo hui guhkes áiggi geavaheapmi, soaitá nu guhká go 100 jagi, ja uhcimustá 50 jagi.
  • Gii lea geavahan dahje ráđđen guovllu, ferte dán dahkan buori jáhkus. Gáibádus buori jáhkku ii leat nu garas, juos geavahanáigi lea hui guhkki.

Dábálaččat lea álkit rábidit geavahanvuoigatvuođaid go oamastanvuoigatvuođaid. Go galgá oažžut dohkkehuvvot oamastanvuoigatvuođa dáid vuđđosiid alde, de ferte earret eará geavahan muhtun guovllu dan mađe ja nu guhká, ahte orui leamen eanaeaiggát ja ahte lea leamaš árta jáhkkit iežas duođas eaiggáduššat guovllu.



 

Almmuhan: 14.09.05