2015 Stáhtabušeahtta:

Ráhkkanahttit johtolatnorgga boahtte áigái

– Lasihuvvon háhkamat luottaide ja ruovdemáđijaide , suorggi maŋášvuođaáimmahuššan unniduvvo vuosttaš geardde logi jagi áigodagas ja nana áŋgiruššan riddohálddašeamis. O/Ob ráđđehusa bušeahttaevttohus sisttisdoallá 54,6 miljárdda johtolatsuorgái. Dát lea 14,1 proseanta eanet go rukses-ruoná ráđđehusa 2014 bušeahttaevttohus. Muhto seamma dehálaš lea dat ahte suorgi ferte ođđasisorganiserejuvvot vai šaddá beaktileappot, dadjá johtalusministtar, Ketil Solvik-Olsen, 2015 stáhtabušeahta birra.

– Lasihuvvon háhkamat luottaide ja ruovdemáđijaide , suorggi maŋášvuođaáimmahuššan unniduvvo vuosttaš geardde logi jagi áigodagas ja nana áŋgiruššan riddohálddašeamis. O/Ob ráđđehusa bušeahttaevttohus sisttisdoallá 54,6 miljárdda johtolatsuorgái. Dát lea 14,1 proseanta eanet go rukses-ruoná ráđđehusa 2014 bušeahttaevttohus. Muhto seamma dehálaš lea dat ahte suorgi ferte ođđasisorganiserejuvvot vai šaddá beaktileappot, dadjá  johtalusministtar, Ketil Solvik-Olsen, 2015 stáhtabušeahta birra.

Dálá siskkáldas struktuvrra doaibma ja áimmahuššan galgá duođaš vuoruhuvvot. – Mii fertet seailluhit dan siskkáldas struktuvrra mii mis lea. Máŋggaid jagiid lea áimmahuššama maŋášvuohta luottain ja ruovdemáđijain lassanan. Jagi 2015:s  dát rievdaduvvo. Vuosttaš geardde máŋggaid logi jagiid áigodagas áimmahuššanmaŋášvuohta unniduvvo. Lotnolasat beaktilvuođavuitui de ruovdemáđija suorggis áimmahuššama maŋášvuođa lassáneapmi maiddái bisána, cealká johtalusministtar, Ketil Solvik-Olsen.

26,8 miljárdda ruvnno luoddaulbmiliidda

Juolludeamit luoddaulbmiliidda lassána 18 proseanttain ruksesruoná ráđđehusa 2014 bušeahttaevttohusa ektui. Vuođus lea čielga vuoruheapmi. Mii sihkkarastit buori áimmahuššama. Riikaluoddatunneallain galget čađahuvvot viiddis ođastandoaimmat vai ollašuhttit tunealladorvvolašvuođa- ja elektro-láhkaásahusa gáibádusaid. Dasto háliida ráđđehus ulbmillaš ovdáneami prošeavttain mat juo leat álggahuvvon vai sihkkarastit beaktilis resursaávkkástallama. Dasa lassin lea vejolašvuohta álggahit ođđa, stuorra luoddaprošeavttaid olles riikkas. Máŋga stuorra prošeavttat maidda álgoálggus ledje plánen alla mátkkoštandivada, sáhttet dál álggahuvvot stáhtajuolludemiin. Buot stuorra prošeavttat mat plánaid mielde galget álggahuvvot jagi 2015:s Stáhta luoddadoaimmahaga doaibmaprográmma bakte, ožžot álggahanjuolludeami. Dasa lassin galget jagi 2015:s  adnit 600 miljovnna ruvnno plánet vel eanet ođđa luoddaprošeavttaid. Ovdamearkka dihte galget juolluduvvot plánenruđat máŋggaid dehálaš prošeavttaide E39, E18 ja E6 luottain.

Ráđđehus evttoha ahte dat nu gohčoduvvon reantobuhtadusortnet fylkkaluottaide jotkojuvvo 2015:s, ja ahte investerenrámma lassána 2 miljárdda ruvnnos 3 miljárdda ruvdnui. Tuneallaid ja fylkkaluottaid divodanbargguide evttohuvvo juolluduvvot 272 miljovnna ruvnno (Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta bušeahta bakte) ja 200 miljovnna ruvnno fylkaluottaid buorideapmái. Fylkkaluottaid sihkkarastit uđđasiid vuostá joatkašuvvet. Oktiibuot lea dát mealgadis juolludeapmi fylkkaluottaide. 
– Fylkkaluottaid suorgi leat várra  stuorimus bušeahttavuoitit gaskkas, ja ožžot olles 67 % lassáneami, dadjá johtalusministtar.

21 miljárdda ruvnno ruovdemáđii ulbmiliidda

Ráđđehus buorida bargui mátkkošteami go dagaha kollektiivafálaldaga eanet geasuheaddjin. Juolludeamit ruovdemáđii ulbmiliidda lassána 12,1 proseanttain ruksesruoná ráđđehusa 2014 bušeahttaevttohusa ektui. Juolludeamit Follo-máđidja lea mealgat ovdalis dan dási go maid ledje einnostan maŋŋil go guokte jagi lei mielde nationála fievrrádusplánas. Sørlándda máđijas ásahuvvo ođđa ja buoret togafálaldat ja dávjjibut togavuolgga, ja áigodatsáhtostallan roandinmáđijas viiddiduvvo luksa Melhus rádjai. Áigumuš lea oastit velá liige vovnnaid NSB:i mii nanne fálaldaga Østlánddas ja Jæren-máđijas. Ja oktan ruđaiguin  Fornebu-máđidjii de ollašuhttojuvvo dat áigumuš ahte stáhta berre máksit gitta 50 % rádjai stuorit háhkangoluin oktasašjohtolaga siskkáldas struktuvrra háhkamin njealji stuorimus gávpogin.

3 miljárdda ruvdno riddoulbmiliidda

Bušeahttaevttohus riddohálddašansuorgái lea 14,4 proseanta stuorit go maid ruksesruoná ráđđehusa 2014 bušeahttaárvalus lei. Riddohálddašeami ovddasvástádus sirdojuvvui Johtalusdepartementii maŋŋil ráđđehusmolsuma diibmá, ja dál evttohuvvo rádjet 10 proseanta ođđa siskkáldasstrukturfoandda vuoittus mearrafievrrideami nannemii.

– Mii háliidat ahte lagas mearrajohtolat galgá šaddat eanet ovttastahttojuvvon oassin riikka fievrridanfierpmádagas. Boađus das leat stuorit áŋgiruššamat mas máŋga dehálaš prošeavttat riddoguovlluin álggahuvvojit. Earret Borg hápmana, Røsvikrenna, de mii álggahat hukset ja plánet geinnodatdoaimmaid mat leat vuosttaš áigodaga mielde Nationála fievrrádusplánas. Dasa lassin mii plánegoahtit moanaid prošeavttaid mat leat mielde dien plánas čuovvovaš guđa jagi áigodaga, dadjá johtalusministtar Solvik-Olsen. Bušeahttaevttohusas ráddjejuvvo 10 miljovnna ruvdno doaimmaide mat leat heivehuvvon hápmaniidda hápmanovttasbarggu doarjjaortnega bakte.

Evttohuvvo rádjet 40 milj. ruvnno birasbása/oljosuodjalanbásii ásaheapmái Lofuohta/Viestterállasa guovllus.

– Ja máŋggaid jagiid čielggademiid ja bábermilluid, de álggahuvvo dat duohta bargu čázevulošfanasráđuin U 864 Hordalánddas, dadjá Solvik-Olsen.

Ođđasit heivehit suorggi - 40 miljárdda ruvdno investerenfondii

Siskkáldas struktuvrra ođđa investerenfondii ráddjet 40 miljárdda ruvnno, nu ahte foanddas dál lea 70 miljárdda ruvdno. Nu ráđđehus dál juo lea mealgadit ovdalis iežaset áigumuša ahte joksat 100 miljárdda viđa jagi áigodagas.

Plánejuvvon luoddahuksenfitnodat galgá plána mielde ásahuvvot jagi 2015:s.

– Midjiide lea dehálaš ovttastahttit lassi juolludemiid suorggi vuđolaš ođastusain. Dušše dainna vugiin lea vejolaš lasihit huksenleahtu ja olahit buoridit beavttu resursaanus. Dan maid leat bargan dagaha eanet bissovaš ja vuordevaš ruhtadeami ja  dehálaš siskkáldas struktuvrraid plánema. Dasa lassin mii joatkit bargguin ruovdemáđija ođastusain, sisriikkalaš hámmanstrategiijain ja bummadivatođastusain ovddas, dadjá johtalusministtar.