Árvvoštallet koronaduođaštusa gáibideami doaluin ja guossohansajiin

Ráđđehus lea addán Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhta bargun árvvoštallat konkrehta láhkaásahusevttohusa dan birra mo koronaduođaštusa sáhtášii váldit atnui doaluin ja guossohansajiin.

– Ráđđehus lea miehtemielalaš boahkuhuvvon ja boahkutkeahtes olbmuid sirremii, ja áigu dan árvvoštallat, go lea fas vejolaš ložžet ráddjehusaid. Eat ásat boahkutkeahtes olbmuide garrasut njoammuneastadanráddjehusaid go boahkuhuvvon olbmuide láhkaásahusa vuođul dál, dadjá Kjerkol.

– Differensierejuvvon doaimmat soitet mielddisbuktit ahte sáhttit geahpedit ráddjehusaid stuorra oassái álbmogis, mii lea boahkuhuvvon. Dan láhkai sáhttit erenoamážit vuoruhit doaimmaid, maiguin suddjet boahkutkeahtes olbmuid duođalaš dávdda vuostá, ja dan láhkai geahpedit riskka, ahte dearvvašvuođa- ja fuolahansuorgái šaddá menddo stuorra bargonoađđi, dadjá Kjerkol.

Sierra ávžžuhusat boahkutkeahtes olbmuide

Leat dattetge sierra ávžžuhusat badjel 18-jahkásaš boahkutkeahtes ollesolbmuide, daningo duođalaš buohcuvuohta sáhttá čuohcat sidjiide sakka, jos dávda njoammu sidjiide. Boahkutkeahtes olbmot berrejit leat váráid dahje garvit stuorát olmmošjoavkkuid ja čoahkkanemiid guossohansajiin, main vásáhusaid mielde lea váttis doallat gaskka. Sii berrejit maid garvit johtima guovlluin, main dávda njoammu sakka, jos dat ii leat vealtameahttun.

Dearvvašvuođadirektoráhtta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhtta eai árval ođđa konkrehta láhkaásahusain nannejuvvon njoammuneastadandoaimmaid boahkutkeahtes olbmuide, eaige mearrádusaid koronaduođaštusa birra dál. Dat oaivvildit ahte jos ásahit čavgadut njoammuneastadanráddjehusaid boahkutkeahtes go boahkuhuvvon olbmuide, de dat ii olus váikkut njoammuma leavvamii. Nu lea danin go boahkutkeahtes olbmuid lohku lea unni olles álbmoga ektui, ja go maiddái boahkuhuvvon olbmot sáhttet njoammudit dávdda earáide.

Riikii boađedettiin leat sierra ráddjehusat dađi mielde sáhttá go koronaduođaštusain duođaštit ahte lea boahkuhuvvon vai ii.

Differensierejuvvon ráddjehusain sáhttet leat máŋga ulbmila

Dearvvašvuođadirektoráhtta ja Álbmotdearvvašvuođainstituhtta (ÁDI) čujuhit dasa, ahte ráddjehusaid differensieremis sáhttet leat guokte ulbmila dan lassin, ahte dat hehtte njoammumiid: Vuosttažettiin suddjet boahkutkeahtes olbmuid duođalaš dávdda vuostá, ja juohkit njoammumiid sin gaskkas guhkit áigodahkii, ja dan bokte ráddjet dearvvašvuođabálvalusa ollislaš bargonoađi ja dan man ollu ráddjehusaid álbmogii dárbbašit mearridit. Nuppi dáfus lasihit boahkuhangori. Go jo Norggas leat jo boahkuhan stuorra oasi álbmogis, de Dearvvašvuođadirektoráhtta ja ÁDI eai jáhke ahte boahkuhangáibádus mielddisbuvttášii, ahte boahkuhuvvon olbmuid lohku olus badjána.

Ovdal go ráđđehus sáhttá mearridit viidáseappot áššis, dárbbašit čielggadit ja árvvoštallat iešguđet beliid. Fertejit earret eará geahčadit áššiid dan dáfus, ahte dál njoammu ođđa virusvariánta, mas leat eará iešvuođat go deltavariánttas. Fertejit earret eará čielggadit gean sáhttá atnit boahkuhuvvon olmmožin, ja makkár mearkkašupmi iskkaheames lea.