Dearvvahansárdni Sámi álbmotbeaivvi

Almmustahttináigodat Solberga ráđđehus

Almmustahtti: Gielda- ja ođasmahttindepartemeanta

Lean hui ilus go beasan ávvudit Sámi álbmotbeaivvi dáppe Romssas. Dán beaivvi lea dehálaš čalmmustahttit sámiid oktavuođaid rastá riikkarájiid.

Ráhkis olbmot!

Lean hui ilus go beasan ávvudit Sámi álbmotbeaivvi dáppe Romssas.

Dán beaivvi lea dehálaš čalmmustahttit sámiid oktavuođaid rastá riikkarájiid. Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša sámit ávvudit dán beaivvi vuosttas sámečoahkkima muitun mii lágiduvvui Troandimis guovvamánu 6.b.1917.

Ollu ovttaskas olbmot leat bargan garrasit ja áŋgiruššan ovddidan dihte sámepolitihkalaš áššiid.  

Sii leat leamaš hirbmat dehálaččat dan positiiva ovdáneapmái maid leat beassan vásihit 1917 rájes otnážii.

Muhtumat sis leat dáppe otne, ja mun háliidan sin buohkaid giitit barggu ja rahčamušaid ovddas.

Leamaš guhkes mátki 1917 rájes.

Hehttehusat eaige leat leamaš unnán.   

Muhto otne mii beassat čevllohallat go sámi servodat  lea nanus ja beaktil.

Ásahuvvon juridihkalaš vuoigatvuođat, iežamet ásahusat ja aktiivvalaš sámepolitihkalaš doaimmat váikkuhit dasa ahte sámi servodat lea nannoseabbo go goassige ovdal. 

Galgat maid illudit go sámi kultuvra sakka ovdána ieš guđet guovlluin.

Eanet ja eanet olbmot šaddet diđolažžan iežaset identitehtas ja oassálastet sámi servvolašvuođas.

Giliin ja čoahkkebáikkiin doibmet sámi kulturviesut ja giellaguovddážat mávssolaš deaivvadanbáikin báikkálaš sámiide. Sámi festiválat leat dehálaš čoahkkananbáikkit sámi nuoraide. Lea illudahtti oaidnit go maiddái earát go sápmelaččat aktiivvalaččat servet festiválaide nugo sámi vahkkui Romssas. Dat lea buorre vuohki oahpásmuvvat sámiiguin, ja sámi kultuvrrain ja gielain.

Mii diehtit ahte olu sámit fárrejit gávpogiidda ja stuorit čoahkkebáikkiide. Dalle sáhttá šaddat hástalussan bisuhit iežas sámi identitehta, giela ja kultuvrra.

Danne lea dehálaš ahte gávdnojit deaivvadanbáikkit gos beassat sámegiela geavahit ja iežamet kulturáššiid  ovddidit.

Guovddáš ášši lea dat ge maiddái ahte beassat fállat mánáidasamet buorre sámegieloahpu buot dásiin.

Romsa lea dehálaš gávpot sámi oktavuođas.

Ollu sámit fárrejit Romsii oahpu dahje barggu geažil, ja muhtun sámit leat ássan dáppe máŋga buolvva juo.

Danne lean erenoamáš ilus go ovttasbargošiehtadus lea dohkkehuvvon  Romssa suohkana ja Sámedikki gaskka.

Mus lea jáhku ahte šiehtadusas lea stuora mearkkašupmi dán guovllu sámiide. Romsa lea buorre ovdamearka eará gávpogiidda gos sámit ásset.

Sámegielat geavahuvvojit iešguđet oktavuođain. Almmatge leat mis ain olu hástalusat. Okta deháleamos doaibma lea buoridit sámegielaid dili.  Jos sámegielaid galgá beassat geavahit buot oktavuođain, de lea dehálaš ahte sánit, dajahusat ja doahpagat ipmirduvvojit riikkaidgaskasaččat.    

Lea buorre go sámedikkit Norggas, Ruoŧas ja Suomas leat álggahan oktasaš davviriikalaš giellaguovddášprošeavtta.

Lean maid duhtavaš go eanet allaskuvllat ja universitehtat dál fállet gáiddus giellaoahpuid sihke davvisáme-, julevsáme- ja lullisámeguovllus.

Mii dárbbašat fágaolbmuid geain lea sámegielgelbbolašvuohta eanaš surggiin min servodagas.

Mun sávan de ahte gáiddus oahpahus movttiidahtášii eanebuid lohkat sámegiela alit dásis. 

Sámi kultuvra lea dehálaš oassi Norgga oktasaš kultuvrras. Jos servodat galggaš ovdánit nu go mii háliidat,  ahte juohkehaš beassá návccaidis geavahit, ja dainna lágiin ahte ovttas juksat mihttomeriid, de lea dárbu kultuvrralaččat ovttas doaibmat ja čájehit luohttámuša guđet guoibmáseamet.   

Dan olahat jos ovddidat buriid miellaguottuid ja háhkat máhtolašvuođa guđet guimmiideamet birra.

Sámi vahkku masa mii otne leat searvan, lea mávssolaš vai mii sámit beassat čoahkkanit ja seammás vásihit sámi kultuvrra buot gávpotássiiguin ovttas. Iežan bealis lean beassan návddašit Sámi vahku Romssas álggu rájes, jagi 2005.

Dieđusge lean čuvvon Sámi vahku doaluid daid jagiid go mun ja bearaš ásaimet dáppe. Muhto maiddái daid vuosttaš jagiid mearrideimmet dáppe ávvudit.

Dasa leat máŋga siva.

Romsa lea gávpot mii árvvasvuođain váldá vuostá mátkkošteddjiid ja sisafárrejeddjiid rabas váimmuin. Dáppe mii dovdat iežamet alo buresboahtin.

Rabasvuohta ja árvvasvuohta leat nannen Romssa gávpoga riikkaidgaskasaš eamiálbmotgávpogin. Dan oktavuođas galgat mii – sihke romsalaččat ja galledeaddjit -  čevllohallat.

Daiguin sániiguin sávan olu lihkku Sámi álbmotbeaivvi ávvudemiin!