Eanadoallošiehtadus mii buorida Norgga iešbirgejumi ja lokte boandda dinenvejolašvuođaid
Ođas | Almmustahtton: 21.05.2024 | Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta
Stáhta ja eanadoallu, Norgga boanddaidsearvi ja Norgga boanddaid ja smávvadáluidsearvi leat soahpan eanadoallošiehtadusa mii lasihivččii dietnasa 85 000 ruvnnuin juohke jahkebarggu nammii. Dat mearkkaša ahte eanadoalu ja eará joavkkuid gaskasaš dienaserohusa sáhttá uhcidit 60 000 ruvnnuin.
Šiehtadusa ekonomalaš rámma lea 3 015 miljon ruvnnu. Rámma ruhtaduvvo 2 217 miljon ruvdnosaš juolludemiiguin stáhtabušeahtas, ja 627 miljon ruvdnosaš mihttomearrehaddelassánemiiguin. Dasa lassin boahtá 69 miljon ruvdnosaš juolludus ja 102 miljon ruvnnu go eanadoallogessosa árvu rievdá.
– Sivvan go Norgga eanadoallomodealla lea nu nanus, lea ahte boanddaid organisašuvnnat ja stáhta čohkkájit oktii njuniid ja šiehtadallet šiehtadallamin Norgga biebmobuvttadeami eavttuid. Maŋŋá stuorra beroštumi ja moivvi eanadoallopolitihka ektui, lean hui duhtavaš go lea dahkkon šiehtadus sihke Norgga boanddaidservviin ja Norgga boanddaid- ja smávvadáluidservviin, dadjá eanadoallo- ja biebmoministtar Geir Pollestad (Gb).
Ráđđehussii lea dehálaš vuoruheapmi ahte Norga šattašii eanet iešbirgejeaddjin biepmu dáfus. Deháleamos doaibmabidju dán mihttomeari juksamii lea buoridit biebmobuvttadeami gánnáhahttivuođa ja doaimmahit árjjalaš politihka vai mis lea eanadoallu miehtá riikka. Stuorradiggedieđáhusas buoret iešbirgejumi ja dienasvejolašvuođaid birra eanadoalus mearridii ráđđehus mihttomearrin gokčat boanddaid ja eará joavkkuid gaskasaš dienaserohusa maŋimusat jagi 2027.
– Dát šiehtadus uhcida mealgat badjel goalmmádasa meroštallon dienasearus, mii mearkkaša ahte mii leat ovddabealde dan áigeplána ahte gokčat dienasearu jagi 2027. Ráđđehus bargagođii eanadoalu dienasvejolašvuođaid buoridemiin jagi 2021 ja mii leat lasihan juolludeami eanadoallošiehtadusas 67 proseanttain, dadjá Pollestad.
Mielkebuvttadeami vuoruheapmi ja ođđa haddemodealla
Eanadoalu ekonomiija ja mielkebuvttadeapmi lei erenoamáš gáibideaddji jagi 2023, earret eará uhcit buvttadeami ja alla reanttuid geažil. Dán jagi šiehtadus nanne mielkebuvttadeami ekonomiija mihttomearrehattiin, doaibmadoarjagiin ja šibitdoarjagiin. Guovlodoarjja mielkái lea rievdaduvvon oppalaš haddedoarjjan guovloearuhuvvon máksomeriiguin man uhcimus máksomearri lea 32 evrre juohke lihttaris. Erenoamáš dili geažil dat čađahuvvo dán jagi suoidnemánu 1. b. rájes jo.
Mielkebuvttadeapmi lea Norgga biebmobuvttadeami geađgejuolgi. Šiehtadus buorida mielkebuvttadeddjiid ekonomiija lassánan mihttomearrehatti, šibitdoarjagiid lassánan máksomeriid ja guovlodoarjaga rievdademiiguin. Áššebealit leat dasa lassin soahpan lasihit kultureanadatdoarjaga, guohtundoarjagiid ja čálgoortnegiid mat bohtet maiddái mielkebuvttadeddjiide buorrin.
WTO-šiehtadus mearrida Norgga eanadoallopolitihka rámmaid, ja šiehtadallamiin lea nannosit deattuhuvvon gávdnat čovdosiid mat čuvvot WTO-njuolggadusaid. Áššebealit leat ovttaoaivilis das ahte mielkki galgá váldit eret mihttomearrehaddemodeallas daningo dušše rievdadusat dán suorggis mielddisetbuvttášedje mearkkašahtti uhcideami gávpebodnji doarjagis. Sii leat viidáseappot ovttaoaivilis das ahte hivvodatmodealla lea dat čoavddus earret ulbmilhatti mii buoremusat váikkuha vuorddehahttivuhtii buot suorggi osiin ja dahká vejolažžan čađahit árjjalaš eanadoallopolitihka. Hivvodatmodealla ásaheapmi mearkkaša ahte Tine SA oažžu ovddasvástádusa haddeáigumuša mearrideamis plánejuvvon gaskamearálaš engroshatti hámis. Haddemearrideamis galgá vuhtiiváldit Norgga mielkki gilvofámu, buvttadanhivvodaga, buvttadeaddjiekonomiija ja dan mihttomeari ahte eanadoallu galgá leat miehtá riikka. Áššebeliide lea dehálaš ahte rievdadusat eai galgga fámohuhttit gilvvu suorggis.
Eanet Norgga gortni, šaddosiid ja ruotnasiid buvttadeapmi ja geavaheapmi
Eanet Norgga gortni buvttadeapmi ja geavaheapmi lea dehálaš oassi ráđđehusa strategiijas šaddat eanet iešbirgejeaddjin. Áššebealit leat soahpan láhčit dilálašvuođaid eanet gánnáheapmái gordnebuvttadeamis, lassi mihttomearrehattiiguin, mas biebmonisu haddi lasihuvvo eanet go haddi fuođargortnis.
Ásahuvvo maiddái sierra areáladoarjja nisuid várás ja oljosiepmaniid, hearttaid ja proteiidnašattuid várás mii lasihuvvo gortni areáladoarjagii.
Ruonassuorgi lea maiddái dehálaš buoret iešbirgejupmái ja ealáhus lea stuorrumin. Suorggis lea stuorra vejolašvuohta lasihit vuovdima, sihke eanet geavahemiin ja eanet šaddademiin Norggas. Nannejuvvon gilvofápmu lea dehálaš dasa ahte sáhttit ávkkástallat vejolašvuođain. Áššebealit leat soahpan loktet mihttomearrehattiid, haddedoarjaga ruotnasiidda, areáladoarjaga, doarjaga oktasašrusttegiidda mat buvttadit šaddosiid ja guorahallat buđetmárkana. Dasa lassin várrejuvvojit ruđat ođđa teknologiijii, šaddosiid ja ruotnasiid diehtojuohkinkantuvrii, ja «Det store norske grøntløftet» nammasaš golmmajahkásaš prošektii.
Dálkkádaga, luonddu ja birrasa lokten
Ráđđehussii lea dehálaš vuoruhit ruonánuppástuhttima ja guoddevaš eanadoalu fuolaheami. Danne vuoruha šiehtadus dálkkádaga, luonddu ja birrasa ja ulbmillaš ortnegat eaneduvvojit sakka. Dasa lassin nannejuvvojit guohtundoarjagat. Dat galgá leat mielde uhcideamen eanadoalu birasloaktima, oktan dálkkádatgássaluoitimiid juohke buvttaduvvon ovttadaga nammii, ja nannemin daid luonddu- ja birasburiid maid eanadoallu buvttada. Áŋgiruššamis lea maiddái mearkkašupmi eanadoalu ráhkkanahttimii dálkkádatrievdamiid vuostá.
Eanadoallošiehtadus lea máŋga jagi eanet ja eanet vuhtiiváldán luonddu, birrasa ja dálkkádaga ja dán jagi šiehtadusas lea badjel miljárdda ruvnnu lassáneapmi, jagis 2024 jagi 2025 rádjai. Oktiibuot dat mearkkaša ahte eanadoallošiehtadusa oppalaš bušeahttarámma goalmmádas oassi, 10,5 miljárdda ruvnnu, manná ortnegiidda mat gusket lundui, birrasii dahje dálkkádatváikkuhussii eanadoallošiehtadusas.
Stáhta ja eanadoalu dálkkádatšiehtadusa čuovvuleapmi lea vuoruhuvvon, lassin doaibmabidjoplánii Oslovuona várás, ruhtalassánemiin čáhcebirrasa doaibmabijuide.
Nanne čálgoortnegiid
Eanadoalus dárbbašuvvojit buorit čálgoortnegat vai boanddain sáhttá leat luopmu, astoáigi ja sadjásaš buohcuvuođa oktavuođas. Lassin buoret dienasvejolašvuođaide dárbbašuvvojit čálgoortnegat vai nuorat ge bargagohtet ealáhusain. Šiehtadus vuoruha nannet čálgoortnegiid máksomeriid dainna lágiin ahte loktet sadjásašortnegiid bajimus máksomeriid ja eanadoallosadjásašortnega juolludeami.
Áŋgiruššan eanadoalu investeremiiguin
Investerenváikkuhangaskaoamit (IBU-ortnet) leat vuoruhuvvon váikkuhan dihtii ekonomalaččat guoddevaš ovdáneapmái ja smávva ja gaska sturrosaš doaluid nuppástuhttimii miehtá riikka, ja vuhtiiváldin dihtii elliidčálggu. Ráđđehus lea ráđđehusáigodagastis lasihan juolludemiid IBU-ortnegii lagabui 80 proseanttain. IBU-ortnet lea váikkuhangaskaoapmi mii galgá váikkuhit ealáhusa rekrutteremii. Njuolggadusaid osiin leat vuollel 35 jahkásaš ealáhusdoaimmaheaddjit vuoruhuvvon. Dán jagi šiehtadusas leat áššebealit soahpan lasihit investerendoarjagiid 52 miljon ruvnnuin nu ahte IBU doarjjarámma lea oktiibuot 1 253 milj. ruvnnu.
Davvi-Norga
Sihkkarastin dihtii min nationála biebmováráiduhttima ja biebmogearggusvuođa ferte mis leat biebmobuvttadeapmi miehtá riikka. Jagi 2022 eanadoallošiehtadusas sohppojuvvui ásahit sierra áŋgiruššama eanadoaluin davvin. Áššebealit sohpe joatkit ja nannet áŋgiruššama eanadoaluin Davvi-Norggas, earret eará dakkár doarjagiid nannemiin mat váikkuhit buoret buvttadeaddjiekonomiijii riikkaoasis. Áŋgiruššan váikkuha buoret ávkkástallamii regionála ovdduiguin ja vejolašvuođaiguin mat čatnasit árktalaš eanadollui. Áššebealit čuovvulit maiddái Sámedikki sávaldaga čielggadit ja geahččalit eanabihttávuđot vuogádaga. Geahččalanortnet galgá álggahuvvot dihto gielddain Davvi-Norggas. Prošeavtta ulbmil lea hehttet ahte areálat eai šat geavahuvvo buvttadeapmái.
Váikkuhus borramušhattiide
Olbmuid ekonomalaš dili geažil lea ráđđehussii hui dehálaš ráddjet šiehtadusa váikkuhusa borramušhattiide. Ráđđehus lea ovddit guovtti eanadoallošiehtadusas vuoruhan bušeahttalassánemiid ovdabeallái hattiid lassáneami. Dat lea maiddái dán jagi vuoruhuvvon. Dat lea dehálaš Norgga biebmobuvttadeami gilvonákcii ja dasa ahte váidudit deaddaga geavaheddjiid borramušhattiide. Go geahččá dušše álgoávdnasiid haddegoargŋumiid, de dat leat meroštallon lasihit borramušgoluid 400 ruvnnuin jahkái gaskamearálaš ruovttudollui.
Šiehtadus ovddasguvlui
Áššebealit leat maid soahpan eanet čielggademiid ja evalueremiid mat galget čađahuvvot boahtte eanadoallošiehtadussii. Dat lea dehálaš oassi das ahte ásahit máhttovuođu viidásat bargui dienaslassánemiin ja iešbirgejumiin.