Ovdasiidu

Ođđajagesárdni 2022

Buorit olbmot. Dán ija ja odne mii leat sávvan guđet guimmiidasamet buorre ođđa jagi.

Veadjá dattetge leat vuohkkasut sávvat guđet guimmiidasamet ođđa ja buoret jagi.

2021 áigge sávaimet ahte fargga gearggašeimmet pandemiijain.

Ahte fargga máhcašeimmet dábálaš eallimii.

Nu ii geavvan.

Vuot ávvudit juovllaid ja ođđajagi basiid eará láhkai go dábálaččat.

Njálbmesujiiguin ja mehtera gaskkain.

Ollugat, midjiide lagaš olbmot, leat ožžon dávdda dahje leat erremis. Máŋgasat leat bággoluomus dahje leat massán barggu.

 

Dattetge lean hirpmástuvvan das, mo dii, Norgga álbmot, birgebehtet pandemiijadilis.

Mii leat ovttas hehtten korona leavvamis, čuvvon rávvagiid, maiddái go dat lea sakka čuohcán min eallimii.

Mii leat vuostálastán korona buoremus ja gievrramus vugiin; ovttas, oktasaš vuoiŋŋain.

Ollu riikkain leat stuorra joavkkut čoahkkanan miellačájáhusaide, ja leamaš vuostálagaid.

Ollu riikkain olbmot eai beroš čuovvut njuolggadusaid, go eai luohte eiseválddiide dahje nubbi nubbái.

Mii eat daga nu.

Norggas lea eará dilli.

Muhto mii leat buohkat čađa dolkan pandemiijai dál.

Oidnen sosiála medias muhtuma, gii lei sákkastagaiguin gorron gova virusis, mii bealkkahalai nu nana garrusániiguin, ahte daid ii heive dás tv:s dadjat.

Nu dolkan mii leat – ahte sákkastallat garrusániid!

 

Vaikko háliidivččiimet geargat virusiin, de virus ii leat geargan minguin.

Bivddán nannosit buohkaid ain čuovvut rávvagiid ja njuolggadusaid ja váldit boahkuid, ležžet dal vuosttaš, nuppit dahje goalmmát boahkut.

Boahkut suddjejit du duođalaš dávdda vuostá.

Dat suddje daid, geaidda don liikot – ja geaidda earát liikojit.

Dat suddje servodaga.

Daga dan iežat ođđajagelohpádussan; váldde boahkuid!

 

Koronaáigi lea oahpahan midjiide ollu – dat lea speadjalastán geat mii leat – ja čájehan man gievrrat mii leat ovttas, muhto maiddái min servodaga hástalusaid.

Jáhkán buohkaid leat oaidnán makkár árvu lea nana, almmolaš dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusas ja buot čeahpes bargiin, geat doppe barget.

Pandemiija lea dattetge maid čájehan min dearvvašvuođabálvalusaid heajos beliid.

Mii fertet skuvlet eanet fágabargiid.

Mii fertet nagodit dálkkodit eanebuid oktanaga buohcceviesuid intensiivaossodagain.

Olbmot, geaid giksin leat psyhkalaš váttut, fertejit oažžut buoret veahki johtileappot.

Šaddá buoret dilli.

Lea sáhka stuorra bargguin, maid mii leat álggahan.

 

Norgga servodaga givrodahkan lea, ahte olbmuid gaskkas leat unna erohusat.

Guhkes historjjálaš áigodagas mii soaitit leat juogadan fámu ja vejolašvuođaid vuoiggalaččabut go oktage eará riika – mii leat sirdán fámu dábálaš olbmuide.

Liikká in eahpit: koronaáiggi geažil min servodat ii leat šat nu vuoiggalaš.

Min eallimat leat šaddan eambo iešguđegeláganin.

Muhtumat leat seastán ruđa. Leat bargan barttas. Leat astan eanet ja buoret dilis ovttastallat bearrašiin.

Muhtumat leat massán barggu ja dietnasa ja vásihit ođđa, garra dálvvi.

Ollugat leat okto.

Dasa lassin lea rávdnjeroassu lasihan máŋgasiid noađi.

 

Ollugat mis gullet nana servošiidda.

Bearrašiidda, geat astet. Ealli báikkálaš servošiidda.

Searvevuohta gillá dattetge, jos dat ii leat vuoiggalaš, ja go sosiála ja ruđalaš erohusat lassánit.

Go eallindilit šaddet eanet ja eanet iešguđetláganin, de gillá luohttámuš, maiddái Norggas.

Dat geahnohuhttá searvevuođa.

Go bargat dan vuostá, ahte servodahkii šaddet menddo stuorra erohusat, de bargat dan buorrin geat mii leat.

Geanin mii háliidit leat.

Go áigut váikkuhit servodahkii, nu ahte dat rievdá rievttes guvlui, de fertet ovddidit máŋga ášši; vuoiggalaš vearrovuogádaga, nannosut buorredili stáhtas, ja ahte bargomáilbmi šaddá oadjebasat ja fátmmasta eanebuid.

Lea dattetge maid sáhka empatiijas ja das nagoditgo oaidnit mo nuppiid eallin lea, nuppiid olbmuid perspektiivvas.

Fertet áddet mo dat čuohcá oadjebasvuhtii, go ii leat sihkar suititgo máksit rávdnjerehkega. 

Man doaivvuheapmi orru go mánás eai leat ustibat dahje go son givssiduvvo go lea sevdnjes liiki dahje go lea arvedávgesodju.

Fertet guldalit – albma láhkai guldalit – boaittobeale guovlluid olbmuid, geat vuostálastet bálvalusaid sirdima guovddážiidda, go sis lea jo golmma diimmu johtin lagamus buohccevissui ja diibmu dahje guokte politistašuvdnii.

Ja mii geat nu mielas čoavddášeimmet dálkkádatroasu, mii fertet maid guldalit.

Guldalit oljobargi, gii ballá massimis barggu.

Guldalit bearrašiid, geain ii leat eará molssaeaktu, go gollan dieselbiila, mainna viežžat mánáid hárjehallamis.

 

Norggas mis leat buoret vejolašvuođat go earáin bargat oktasašvuođa buorrin, go fal dárkilit guldalit nubbi nuppi fuolaid – ja doaivagiid.

Jos dan nagodit, de nannet searvevuođa.

Dálkkádatroasu ii sáhte okta olmmoš dahje márkan okto čoavdit.

Boarrásiidfuolahus ii buorrán das, ahte muhtumat ostet alcceseaset buoret veahki.

Ja oktage ii leat oadjebas pandemiijas ovdalgo buohkat leat oadjebasat.

Buot min servodathástalusat gáibidit juoidá mis buohkain.

Eanemustá dat gáibidit mis servodahkan.

Stuorát oktasaš áŋgiruššama – sihke iežamet riikkas ja ovttasbarggus eará riikkaiguin.

 

Go jurddašan boahtteáiggi ja stuorra hástalusaid, maid dat buktá, de jurddašan ovddimustá min nuoraid.

Mis leat máilmmi buoremus nuorat!

Muhto maiddái nuorat dárbbašit searvevuođa, mii doarju sin.

Mii leat gievrrabut ovttas, buohkat leat gievrrabut ovttas.

Go deaivvan ollu nuoraid, oainnán ahte searvevuohta ii leat dorjon sin – ja ahte koronaáigi lea dahkan máŋgasiid dili vearrábun.

Deaivvan dábálaš nuoraid, geaid eallin lea lossat.

Geat dárbbašit oadjebas ollesolbmuid, vai eallin njuolggašii, vai nagodivčče skuvllas geargat, ja áiggi mielde beassat bargui.

Seammás ferten dadjat; ahte Norgga nuorat leat hui nannosat ja sitkadat.

Frøya Valland Dale lea okta nuorain, gean deiven diimmá geasi. Son lea movttegis nieida, geas lea ollu energiija. Son vázzá Knarvik joatkkaskuvlla Alveris, Bergena olggobealde.

Frøya lohká teknologiija- ja industriijafága.

Son nu liiko áhcahit!

Son lea válljen roahkkadit eará, go árbevirolaččat lávejit. Frøya ieš dajai: «Liikon go dáhpáhuvvá, liikon oahppat gieđaiguin bargat».

Okta áššiin, maid politihkkárin vásihan mearkkašit hui ollu, lea go sáhtán bargat dan ovdii ahte Frøya lágan oahppit lihkostuvvet skuvllas, mii lea eanet praktihkalaš, ja gos lea oahpposadji buohkaide.

Dat lea hirbmat buorre investeren min nuoraide – ja boahtteáigái.

Frøya lágan olbmot – geat barget industriija ja ealáhusaid fágabargin – dat ásahit boahtteáiggis nana, ceavzilis bargosajiid.

Min stuorámus, ja soaitá leat váddáseamos hástalus boahtte jagiid, lea lihkostuvvat vuoiggalaččat nuppástuhttit bargoeallima, nu ahte geahpedit nuoskkideami ja ásahit bargosajiid.

Norgga nana searvevuođas mii veadjit nagodit dahkat guktuid. Oktanaga! 

Dalán soađi maŋŋá álggahuvvui Jernverket Muoffis, Mo i Ranas. Ulbmilin lei iežamet riikkas buvttadit stálli ja ruovddi, mii dárbbašuvvui huksenbargguide soađi maŋŋá.

80-logus industriija heaittihuvvui.

Áigebadji nogai.

Dán áigge Muoffi industriijapárkkas leat ollu doaimmat, máilmmi njunušfitnodagat ja bargit. Dál plánejit ođđa industriija – vihtta ođđa báhtterfabrihka!

Dat mielddisbuktá badjel duhát bargosaji ja jáhku boahtteáigái davviguovlluid olbmuide, ja midjiide riikan.

Nana searvevuohta fállá dearvvašvuođabálvalusaid ja oadjebasvuođa buohkaide, dat lea searvevuođa vuođđu.

Searvevuhtii gullá maid bidjat alcceseamet roahkkadis ulbmiliid, maid sáhttit ovttas olahit; bargin, fitnodahkan, gründerin ja eiseváldin, ja dan bokte ráhkadit ođđa, birrasiid ustitlabbo, Norgga industriijaovdáneami.

Nu mo Muoffis dál barget.

 

Háliidan giitit nannosit buohkaid din, geat lehpet barggus ođđajagi molsašumis.

Giitu go bargabehtet, dan botta go mii beassat ávvudit.

Dieđán ahte ollugat dis leat dál hui váiban ja dolkan.

Dat guoská ollugiidda, geat leat bárisin bargan koronaáiggis.

Dearvvašvuođabargit ja oahpaheaddjit, mánáidgárdebargit ja bassit, NAV-bargit ja ollu, ollu earát.

Mii diehtit dál ollu buorebut man sorjavaččat mii leat dis, man mávssolaččat dii lehpet servodaga čoavddaolmmožin.

Mii leat agálaččat giitevaččat din fágamáhtus ja bargočeavllis, din gearggusvuođas ražastit ja go ehpet atte vuollái.

 

Váimmolaš giitosat maid buot norgalaččaide, geat leat olgoriikkas.

Min studeanttaide miehtá máilmmi, mearraolbmuide, veahkkebargiide ja buohkaide earáide, geat váldibehtet Norgga árvvuid mielde go mannabehtet máilbmái, ja buktibehtet vehá máilmmis ruovttoluotta.

Dii dahkabehtet min buohkaid riggábun.

 

Liegga giitosat maid min ráhkis gonagaslaččaide, geat oskkáldasat ja váibbakeahttá bargabehtet min buohkaid ovddas, sis- ja olgoriikkas.

Ja erenoamáš giitosat Suodjalussii, ja buohkaide didjiide, geat gozihehpet ahte Norggas lea oadjebas – dáppe ja olggobealde.

Okta sis lea Helga Botten.

Dábálaččat Helga bargá buohccidivššárin Rena leairras, Østerdalenis.

Dán geasi son lea dattetge okta moaddásis, geat báhce bargui Norgga fealtabuohccevissui Kabulii, Afghanistanii, dan maŋŋá go Taliban vuoluštii gávpoga.

Terrorfalleheami maŋŋá lagaš guovllus bukte buohccevissui 65 garrasit roasmmohuvvan olbmo - oktanis.

Helga muitá man garrasit sii ledje roasmmohuvvan, balu olbmuid čalmmiin, geaid dađistaga bukte dálkkodeapmái.

Seammá bures son muitá oktasaš vuoiŋŋa.

Searvevuođa, verddevuođa buohcceviesu bargiid gaskkas. 

Man ávkkálažžan sii dovde iežaset go besse veahkehit. Dieđán dan oahpes dovdun ollugiidda, geat barget dearvvašvuođabálvalusas.

 

Muhtun roasut čuhcet olles servodahkii – nu mo soađit dahje pandemiijat.

Leat maid eallinroasut, mat čuhcet midjiide eaŋkilolmmožin

– nu mo ráhkis olbmo massin.

Roasut speadjalastet  – dat speadjalastet man rašit mii rievtti mielde leat, ja man sorjavaččat mii leat earáin.

Dat sáhttet maid speadjalastit man gievrrat mii leat.

Man gievrrat mii leat go mii ovttas vásihit vuostegieđageavvamiid, man gievrrat mii leat ovttas.

Dat deavdá mu jáhkuin, čujuha maid mii buot buohkanassii nagodit ovttas ollašuhttit – vuoiggalaš servodaga, dálkkádahkii buoret servodaga, oadjebas eallima buohkaide.

Sávan juohkehažžii dis buori – ollu buoret – ođđa jagi.