Gaskaboddosaččat virgáduvvon stáhtačálli Roger Solheim (Bargiidbellodat)

(virgelohpi)

Riegádan: 1969

Politihkalaš ráđđeaddi Roger Solheim lea gaskaboddosaččat virgáduvvon stáhtačállin njukčamánu 7. beaivvi rájes dan áiggi go Lotte Grepp Knutsen lea virgelobis.Roger Solheim biddjojuvvui virgái kulturministara Anniken Huitfeldta politihkalaš ráđđeaddin golggotmánu 28. beaivvi 2009. Dan ovdal Solheim lei Norgga Spábbačiekčanlihtu diehtojuohkinhoavda. Roger Solheim lea dál váldán virgelobi.

Roger Solheim:s lea áhččevirgelohpi skábmamánu 1.beaivve 2011 rájes.

Politihkalaš ráđđeaddi Roger Solheim lea gaskaboddosaččat virgáduvvon stáhtačállin njukčamánu 7. beaivvi rájes dan áiggi go Lotte Grepp Knutsen lea virgelobis. Roger Solheim biddjojuvvui virgái kulturministara Anniken Huitfeldta politihkalaš ráđđeaddin golggotmánu 28. beaivvi 2009. Dan ovdal Solheim lei Norgga Spábbačiekčanlihtu diehtojuohkinhoavda.

Solheim lea loahpahan iežas bargooktavuođa Norgga Spábbačiekčanlihttui (NFFii) iežas politihkalaš rolla geažil Kulturdepartemeanttas. Vai ii šatta habilitehtas gažaldat, de ii áiggo Solheim searvat áššeráhkkanemiide gos NFF lea bealálažžan dan vuosttaš guđa mánus go son bargá departemeanttas.

Solheimas leat ovdal ge leamaš politihkalaš virggit Bargiidbellodagas, namalassii Sosiála- ja dearvvašvuođadepartemeantta politihkalaš ráđđeaddi virgi ja Romssa fylkkasuohkana politihkalaš čálli virgi. Solheim lea cand. mag. ja son lea lohkan Almmolaš politihka ja hálddahusa, Sosiálaekonomiija, matematihka ja statistihka. Dan lassin sus lea Diehtojuohkin ja diehtojuohkinjođiheapmi fágan BIs (Master of Management oassin)

Bargoduogáš:
2000 - 2009   Norgga spábbačiekčanlihtu diehtojuohkinhoavda
1997 – 2000  AS Vinmonopoleta diehtojuohkinhoavda/-ráđđeaddi
1994 – 1997  Sosiála- ja dearvvašvuođadepartemeantta politihkalaš ráđđeaddi
1993 – 1994  Romssa fylkkasuohkana fylkkasátnejođiheaddji politihkalaš čálli

Oahppu:
2007               Master of Management, Diehtojuohkima ja diehtojuohkinjođiheami 
                      oassekursa
1999               Sosiálaekonomiija gaskafága
1998               Matematihka ja statistihka lohkanbadjeoahppu
1992               Sosiálaekonomiija vuođđofága
1990               Almmolaš politihkka ja hálddahus, gaskafága
1989               Almmolaš politihkka ja hálddahus, vuođđofága
1988               Examen Philosophicum
1988               Examen Artium. Servodatfágalinnjá fitnodatekonomiija čiekŋudemiin

Organisašuvdnavásáhus/luohttámušdoaimmat:
2009             BI Alumni Kommunikasjon jođiheaddji
1991 – 1999  Romssa suohkanstivrra áirras
1990 – 1994  Romssa bargiidbellodaga sadjásaš jođiheaddji
1990 – 1991  Romssa fylkka AUFa jođiheaddji, AUFa riikkastivrra lahttu
1987             Tromsdalen Videregående skole (Sálašvákki joatkkaskuvlla)
                    sáttatolmmoš NGSa riikkačoahkkimii

Bajás