Norgga ekonomiija nana allakonjunktuvrras

Maŋŋil badjel golbma jagi nana lassánemiin nannánekonomiijas lea Norga dál čalmmusteaddji allakonjunktuvrras. Eai leat goassige ovdal leamaš eanebut barggus, ja bargguhisvuohta ii leat lagabui 20 jagis leamaš ná vuollin.  - 2007 bušeahta revišuvnnas deattuha Ráđđehus galgat buori ovdáneami joatkkašuvvot, dadjá finánsaministtar Kristin Halvorsen.

Mis lea Norggas máŋggaid jagiid leamaš alla ekonomalaš lassáneapmi. Dát buorre ovdáneapmi bargomárkanis lea bidjan vuđđosa bearatgottiid boađuid nana lassáneapmái. Seammás lea alla buvttadanlassáneapmi ja máilbmeekonomiija garra lokten dagahan ahte norgga ealáhusain lea buorre gánnáheapmi.
- Norgga ekonomiija ovdáneapmi lea hirbmat illudahtti. Bargguhisvuohta njiedjá miehtá riikka, ja njiedjan guoská visot ahkejoavkkuide. Bargomárkana soahppilis dilli lasiha vejolašvuođaid dasa ahte eanebut besset ja bissot fidnodoaimmain. Dát lea buorre sihke sidjiide ja riikii, dadjá finánsaministtar Kristin Halvorsen.

- Seammás lea kapasitehtaávkkástallan ekonomiijas alla dásis. Ná guhkás lea bargosirddolašvuohta leamaš veahkkin máŋggaid ealáhusaid bargofámu váillis. Dál dieđihit moanat fitnodagat kapasitehtaráddjehusaid birra. Dákkár dilis soaitá nu mannat ahte golut badjánit nu ahte gilvočuoci ealáhusain lea guhkit áigái váttisin birget. Ráđđehus áigu danne doalahit oljoboađuid geavaheami dakkár dásis mii joatká norgga ekonomiijas ain dássidis ovdáneami, deattuha finánsaministtar Kristin Halvorsen.
 
Ráđđehusa 2007 ođastuvvon bušeahta váldosárgosat leat:

• Struktuvrralaš, oljodivvojuvvon bušeahttavuollebáza geahpeduvvo 3,2 miljárdda kruvnnuin, mearriduvvon bušeahtas 71 miljárdda kruvnnus 67,8 miljárdda kruvdnui ođastuvvon bušeahtas. 
• Revišuvdna mearkkaša ahte oljoruđa geavaheapmi njiedjá 3,8 prosentii Stáhta penšunfondii – Olgoriika kapitálii. 2007 orro danne šaddamin dat vuosttaš jahki maŋŋil doaibmanjuolggadusa álggaheami goas oljoboađuid geavaheapmi šaddá vuollelis go vurdojuvvon foandafitnet. Mihtiduvvon trend-BNP oassin Nannán-Norgii šaddá vuollebáza 4,3 proseantta.
• Duohta, vuollásaš lassáneapmi stáhtabušeahta goluin rehkenasto leat 3¾ proseantta 2006:s 2007:i. Dát lea ¾ proseantačuoggá eanet go dohkkehuvvon bušeahtas. Gollolassáneami bajásmudden ferte bidjat dan oktavuhtii ahte 2006 stáhtarehketdoalu golut šadde vuollelat go meroštallon 2007 Nationálabušeahtas.
• Gielddasuorggi 2007 boađuid meroštallan lea bajásmuddejuvvon 1,3 miljárdda kruvnnuin duohtan salderejuvvon bušeahta ektui. Gielddaid ollislaš boađuid duohtalassáneapmi 2006:s 2007:i meroštallo 0,5 prosentii, dahje illá 1,3 miljárdda kruvnnu, rehkenaston 2006 rehketdoalu ektui. 2006 ovddas meroštallo dál duohta lassáneapmi gieldda ollislaš boađuin gitta olles 12,8 miljárdda kruvdnui, mii vástida 5,6 proseantta.
• Oljodivvojuvvon bušeahttavuollebáza 2007:s lea 38,8 miljárdda kruvnnu, sullii 15,3 milljárdda kruvnnu vuolibut go salderejuvvon bušeahtas.
• Stáhta netto reaidaruhtarávdnji petroleumdoaimmas meroštallo bures 301 miljárdda kruvdnui 2007:s, 63,5 miljárdda kruvnnu vuolibut go salderejuvvon bušeahta dásis. Vuollemudden ferte ee. leat dan oktavuođas go oljohatti meroštallan lea vuoliduvvon, 390 kruvnnus juohke lihti nammii salderejuvvon bušeahtas 370 kruvdnui lihti nammii dál, seammás go petroleumbuvttadeami meroštallan lea vuoliduvvon buori 9 proseanttain.
• Nettojohtu Stáhta penšunfoandda olgoriikaoasis meroštallo vuollel 263 miljárdda kruvdnui, maŋŋil go sirdin stáhtabušehttii 38,8 miljárdda kruvnnuin lea das gesson.
• Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda ollislaš badjebáza meroštallo leat 338 milljárdda kruvnnu 2007:s.
• Stáhta penšunfoandda ollislaš kapitála márkanárvu meroštallo leat 2 273 miljárdda kruvnnu 2007 loahpas. Seammás meroštallojit stáhta penšungeatnegasvuođat álbmotoajus meastá 4 200 miljárdda kruvdnui 2007 loahpas.

Čoavddalogut norgga ekonomiijas

Bures doaibmi norgga ekonomiija
Norgga ekonomiija lea dál nana allakonjunktuvrras. BNP jahkásaš lassáneapmi Nannán-Norggas lea leamaš sullii 4½ proseantta golbma jagi. Vuollegis reanttut ja nana boahtolassáneapmi lea dorjon čalmmustahtti lassáneami bearatgottiid jearus. Seammás lea buorre gánnáheapmi ja alla kapasitehtaávkkástallan veahkehan sakka lassáneapmái nannánfitnodagaid investeremiidda. Oljoinvesteremiid nana lassáneapmi ge lea lokten riikalaš jearu.

Nannán-Norgga BNP lassáneapmi meroštallo dál 3¾ prosentii 2007:s, ¾ proseantačuoggái eanet go mii lei vuođđun 2007 Nationálabušeahtas. Meroštallamat mearkkašit ahte 2007 šaddá njealját maŋŋálas jahki lassánemiin čielgasit badjel treandda.

Olahusvuollegis bargguhisvuohta ja čavga bargomárkan
Nana lassáneapmi dagaha ahte dađis eanebut besset bargguide, ja bargguhisvuohta lea vuolimus dásis lagabui 20 jahkái. Maŋimuš jagi lea barggaheapmi lassánan sullii 70 000 olbmuin. 2007:i oppalaččat meroštallo barggaheami lassáneapmi dál 50 000 olbmui, dan ektui go 2007 Nationálabušeahtas ledje 30 000 olbmo. Jagi gaskamearrin meroštallo bargguhisvuohta, mihtiduvvon Statistisk sentralbyrå bargofápmoiskkadeamis, bargoveagas 2½ proseantta.

Vaikke lea ge alla bargosirddolašvuohta, dieđihit dađis eanet fitnodagat váttisin háhkat dohkálaš bargofámu. Bargomárkana ovdáneapmi dás duohko lea oalle muddui dan duohken ahte sáhttá čohkket ain bargofápmováriid, juogo bargosirddolašvuođas, sis geat dál eai leat bargomárkaniin dahje oasseáigebargiin guđet sáhttet eanet bargat.

Alladat bálkalassáneapmi
Bargomárkanis čavgen lea dagahan lassáneaddji bálkalassáneami. Boahtoloahpparehkega teknalaš meroštallanlávdegoddi meroštallá gaskamearálaš jahkebálkalassáneami lassánit 3,3 proseanttas 2005:s 4,1 prosentii 2006:s. Boađuid vuođul jagi bálkaloahpparehkegis ná guhkás, lea gaskamearálaš jahkebálkalassáneapmi 2007:s meroštallon 4¾ prosentii 2007 Ođastuvvon nationálabušeahtas. Meroštallan eaktuda earret eará ahte bálkalassáneapmi daid joavkkuide mat ožžot bálkkáset vuođđuduvvon báikkálaš šiehtadallamiidda, šaddet sullii seamma go loahpahuvvon loahpparehkegiid bohtosiidda. Norgga gávpeverddiide lea bálkalassáneapmi meroštallon bures 3 prosentii dán jahkái. Bálkagolut danne jotket lassáneamen garrasat go min gávpeverddiin.

Ain vuollegis haddegoargŋun
Bálkagoluid alibut lassáneapmi vurdo dagahit ahte konsumhattiid lassáneapmi muddejuvvon ovdal divatnuppástusaid ja earret energigálvvuid (KPI-JAE), loktana 0,8 proseanttas 2006:s 1½ prosentii 2007:s. Elhattiid njiedjan orro njeaidimin konsumhattiid (KPI) lassáneami 2,3 proseanttas diibmá ¾ prosentii dán jagi. Dát lea 1 proseantačuokkis vuollelat go meroštallon 2007 Nationálabušeahtas.

Nana lassáneapmi maiddái riikkaidgaskasaččat
Mailbmeekonomiija lassáneapmi lea leamaš nanus daid maŋimuš jagiid. Boahttevuođas ge vurdo nana lassáneapmi riikkaidgaskasaččat. USA:s dagaha viessoinvesteremiid njiedjan dasa ahte veaháš bisána lassáneapmi diimmá rájes, ja lassáneapmi vurdo leat seamma euroguovllus ja Japanas. Kiinnas ja Indias lea ekonomalaš lassáneapmi ain allat. Máilbmeekonomiija lassáneapmi ollislaččat navdo geahpeduvvot sullii 5½ proseanttas diibmá veaháš vuollel 5 prosentii dán jagi. Norgga gávpeverddiide biddjo vuođđun ahte BNP-lassáneapmi njiedjá 3¾ proseanttas diibmá 3¼ prosentii dán jagi.

Ain alla oljohaddi
Máilbmeekonomiija nana lassáneapmi lea dagahan lassáneaddji jearu dehálaš norgalaš eksportabuktagiin nugo metállaid ja luondduoljju ja hattiid goargŋuma. Luondduoljohaddi goargŋui bures 200 kruvnnus lihti nammii gaskamearrin 2003:s sullii 450 kruvdnui lihti nammii diimmá geasi, muhto lea dasto veaháš njiedjan. 2007 Ođastuvvon nationálabušeahtas lea vuođđun biddjon 370 kruvnnu lihtii nammii oljohaddi dán jahkái, 20 kruvnnu vuollelat go 2007 dohkkehuvvon bušeahtas.

Váldologut stáhtabušeahtas ja Stáhta penšunfoanddas. Mrd. kruvnnuin

	Rehketdoallu		Merošt.
	2005	2006	2007
Ollislaš boađut	860,8	994,9	979,3
1 Boađut petroleumdoaimmas	297,0	376,6	322,7
1.1 Vearut ja divadat	168,8	217,3	183,9
1.2 Eará petroleumboađut	128,2	159,3	138,8
2 Boađut eará go petroleumboađuin	563,8	618,3	656,6
2.1 Vearut ja divadat Nannán-Norggas	517,9	562,5	601,8
2.2 Eará boađut	45,9	55,9	54,8
Ollislaš golut	650,1	683,5	716,7
1 Golut petroleumdoibmii	21,4	21,2	21,3
2 Golut eará go petroleumdoaimmas	628,6	662,3	695,4
Badjebáza stáhtabušeahtas sirdimii Stáhta penšunfondii – Olgoriika	210,8	311,4	262,6
- Netto reaidaruhtarávdnji petroleumdoaimmas	275,5	355,4	301,4
= Oljodivvojuvvon badjebáza	-64,8	-44,0	-38,8
+ Sirdon Stáhta penšunfoanddas – Olgoriika	70,6	57,4	38,8
= Badjebáza stáhtabušeahtas	5,8	13,4	0,0
+ Netto várrejuvvon Stáhta penšunfoanddas – Olgoriika	205,0	298,0	262,6
+ Reanto- ja fitnetboađut jna. Stáhta penšunfoanddas1	36,9	64,1	75,7
= Badjebáza oktiibuot stáhtabušeahtas ja Stáhta penšunfoanddas	247,6	375,5	338,3
Memo:
Stáhta penšunfoandda – Olgoriika2 márkanárvu	1 390	1 783	2 160
Stáhta penšunfoandda2,3 márkanárvu	1 473	1 890	2 273

 1) Stáhta penšunfoanda ásahuvvui ođđajagimánu 1.b. 2006 badjelhuksehussan Stáhta petroleumfondii ja Álbmotoadjofondii. 2005 ovddas čájeha tabealla dušše ovddeš Stáhta petroleumfondii.
2) Jagi loahpas.
3) Fátmmasta 2005 Álbmotoadjofoandda kapitála earret kontoloanaid stáhtii.
Gáldut: Statistisk sentralbyrå ja Finánsadepartemeanta.

Váldologut norgga ekonomiijas. Proseantamiel nuppástusat jagi ovdal rájes. Mrd. kruvnnut 2006

		2006	2007
Fásta 2004-hattit:
Priváhta konsuma	873,3	4,3	4,0
Almmolaš konsuma	415,0	2,2	3,1
Bruttoinvesteremat fásta kapitálas	404,1	8,9	6,1
Oljobohkan ja bohccefievrrideapmi	99,7	9,1	5,0
Fitnodagat Nannán-Norggas	137,3	10,5	7,5
Viessoinvesteremat	91,9	6,4	5,0
Jearru Nannán-Norggas	1 575,5	4,5	4,3
Eksporta	997,0	1,5	1,5
Dás: Luondduolju ja luonddugássa	496,2	-5,4	-3,6
Árbevirolaš gálvvut	271,7	6,5	4,8
Importa	613,9	9,1	5,9
Dás: Árbevirolaš gálvvut	404,3	10,6	6,0
Bruttonationálabuvtta	2 148,0	2,9	2,5
Dás: Nannán-Norga	1 563,1	4,6	3,7
Nannán-Norga el. haga	1 513,2	5,0	3,8
Eará čoavddalogut:
Barggaheapmi, olbmot		3,1	2,1
Bargguhisvuođarate, AKU (dássi)		3,4	2,5
Jahkebálká		4,1	4¾
Konsumhaddeindeaksa (KPI)		2,3	¾
KPI-JAE2)		0,8	1½
Oljohaddi, kruvnnu lihti nammii		412	370
Jođihanbalánsa (pst. av BNP)		16,7	12,9
Bearatgottiid seastin, pst. boađus mii lea hálddus		1,4	1,8

1) Vuosttain nationálarehketdoallologut. 2006-kruvnnut.
2) Konsumhaddeindeaksa muddejuvvon divatnuppástusaide ja earret energigálvvuid.
Gáldut: Statistisk sentralbyrå ja Finánsadepartemeanta.

 Kilder: Statistisk sentralbyrå, NAV og Finansdepartementet.