Láhkaásahus Finnmárkku šláddjes lastavuvddiid suodjalanplána birra. Juovlajotleagi álbmotmeahci suodjaleapmi Deanu gielddas, Finnmárkku fylkkas.

Mielddus 14

§ 1. Ráddjejupmi

Álbmotmeahcci guoská čuovvovaš dállonr./doallonr. Deanu gielddas: 27/1.
Álbmotmeahcci gokčá su. 299 dekára sturrosaš areála.
Álbmotmeahci rájit bohtet ovdan Birasgáhttendepartemeantta kárttas mii lea beaiváduvvon geassemánus 2007 ja man mihttolávva lea 1:5000. Álbmotmeahci
dárkilis rájit galget merkejuvvot eatnamii. Čiegat merkejuvvojit koordináhtaiguin.
Suodjalanláhkaásahus oktan kárttain galgá vurkkoduvvot Deanu gielddas, Finnmárkku fylkkamánni luhtte, Luondduhálddašandirektoráhtas ja Birasgáhttendepartemeanttas.

§ 2 Ulbmil

Suodjaleami ulbmil lea seailluhit measta lihkatkeahtes lastavuovdeguovllu ekovuogádahkan oktan buot lunddolaš šattodagain ja ealliiguin. Guovllu erenoamáš
kvalitehta lea dan liekkasgáibideaddji šlájat máŋggain iešguđelágan šattodatšlájain ráddjejuvvon guovllus. Guovlu lea erenoamáš sadji mas leat riikka davimus
ránesleaibevuovddit.
Álbmotmeahci luondduvuđđosa dikšun lea dehálaš sámi kultur- ja ealáhusávkkástallamii. Guovllu galgá sáhttit geavahit boazodollui.

§ 3 Suodjalanmearrádusat

Álbmotmeahccái gustojit čuovvovaš mearrádusat:
1. Šattodat, dás maiddái jápmán muorat ja miestagat, galget suodjaluvvot buot vahágahttima ja bilideami vuostá. Luonddumeahcis ii leat lohpi váldit šattuid
dahje šaddoosiid. Ođđa šaddošlájaid gilvin ja buktin dohko eatnamii ja sáivačáhcái lea gildojuvvon.
2. Eallit, dás maiddái beasit ja biejut, leat ráfáiduhttojuvvon vahágahttima, bilideami ja dárbbašmeahttun ráfehuhttima vuostá. Ealliid ii leat lohpi buktit
dohko ja luoitit daid dohko eallit.
3. Dakkár doaibmabijuid ii galgga čađahit, mat rievdadit luonddubirrasa, numo hukset visttiid ja rusttegiid, áidut ja hukset eará gitta ja gaskaboddasaš
ráhkkanusaid, guođđit kámpenvávnnaid, bráhkáid jed, fatnasiid giddet boijjaide dahje guođđit gáddái, bidjat eatnanbajábeallásaš jođđasiid, eanajođđasiid ja
duolvačáhcebohciid, hukset geainnuid, roggat goivvohagaid ja eara láhkai goikadit eatnamiid, váldit, deavdit ja vurket mássa, luoitit kloáhka dahje eará
čoahkáiduvvan nuoskkidanávdnasiid, guođđit doabbariid, duktet, kálket ja geavahit kemikálaid luottahuhttinávnnasin. Nuoskkideapmi lea gildojuvvon.
Logahallan ii leat dievas.
4. Mohtorjohtolat eatnamis ja čázis, dás maiddái áibmofievrru girdileapmi ja seaivun, lea gildojuvvon olggobealde ráhkaduvvon biilageainnu.
5. Álbmotmeahci geavahit lávvo- ja tealtaleairraide, valáštallanlágidemiide dahje eará stuorra lágidemiide lea gildojuvvon.
6. Luondduhálddašandirektoráhta sáhttá vuhtiiválddidettiin ráfáiduhttinulbmila láhkaásahusain gieldit dahje muddet johtolaga oppa álbmotmeahcis dahje dan
osiin.

§ 4 Oppalaš spiehkastagat

3. § mearrádusat eai hehtte:
1. Militeara operatiiva doaimmaid dahje politiija-, gádjun-, ambulánsa-, buollinsuodjalus- ja bearráigeahččandoaimmaid, ja dakkár dikšun- ja
hálddašandoaimmaid čađaheami, maid hálddašaneiseváldi lea mearridan.
Hárjehallanvuodjin namuhuvvon doaimmaid oktavuođas gáibida sierra lobi.
3. § nr. 1-3 mearrádusat eai hehtte:
2. Ortnegisdoallamis ráhkaduvvon geainnu, dás maiddái vuovddi njárben geaidnoguoraid.
3. Geavaheames guovllu guohtumii.
4. Geavaheames goikeovssiid káfedollii.
5. Čoaggimis murjjiid ja borramušguobbariid.
6. Bivdima ja gárduma fuođđolága vuođul ja guolásteami luossa- ja sáivaguolástanlága vuođul.
7. Čorgemis bálgáid.
8. Dárbbašlaš mohtorjohtolaga buohcci ja lápmašuvvan šibihiid viežžama oktavuođas. Dat fievru mii geavahuvvo, ii galgga olus golladit luonddu.
Ovdalgo vuodjá galgá dieđihit bearráigehččui.
9. Ávnnasteami duoji várás.
3. § nr. 1-4 mearrádusat eai hehtte:
10. Vuodjimis muohtaskuhteriin dohkkehuvvon muohtaskuhterláhtu mielde.
Álbmotmeahcis ii leat lohpi earránit skuhterláhtus.
11. Vuodjimis muohtaskuhteriin dárbbu mielde boazodoalu oktavuođas.

§ 5 Vejolaš spiehkastagat ohcama vuođul

Hálddašaneiseváldi sáhttá ohcama vuođul addit lobi:
1. Čuohppat sogiid iežas atnui.
2. Hukset šalddiid ja roviid, cegget galbbaid ja merket bálgáid.
3. Geavahit mohtorfievrru dárbbu mielde dálvesiivun muoraid geasehit.
4. Geasehit dárbbu mielde mohtorfievrruin báhččojuvvon ealgga.
5. Johtalit mohtorfievrruiguin dárbbu mielde bievlan boazodoalu oktavuođas.
6. Johtalit mohtorfievrruiguin dárbbu mielde hárjehallanvuodjima oktavuođas dakkár áigumušaiguin, mat leat namuhuvvon 4. § 1. čuoggás.
Boazodoalu várás láhččojuvvo vejolašvuohta oažžut máŋggajagáš lobiid, mat boazodoalus galget oktiiordnejuvvot ja váldojuvvot mielde orohatplánii boazodoallolága vuođul, nu ahte ealáhusain sáhttá bargat dohkálaš vuogi mielde.

§ 6 Oppalaš sierralohpemearrádusat

Hálddašaneiseváldi sáhttá spiehkastit láhkaásahusas go suodjaleami ulbmil dan gáibida, ja dieđalaš iskkademiid oktavuođas, servodahkii mearkkašahtti mávssolaš bargguid oktavuođas dahje erenoamáš dilálašvuođaid oktavuođas go dat eai rihko suodjaleami ulbmila.

§ 7 Dikšun ja hálddašanplána

Hálddašaneiseváldi, dahje dat geasa hálddašaneiseváldi fápmuda válddi, sáhttá čađahit dikšundoaibmabijuid maiguin ollašuhttá suodjaleami ulbmila. Sáhttá ráhkaduvvot hálddašanplána mas sáhttet leat dárkilet njuolggadusat dikšuma várás.

§ 8 Hálddašaneiseváldi

Luondduhálddašandirektoráhta mearrida geas galgá leat hálddašanváldi dán láhkaásahusa vuođul. Sámi beroštusat galget fuolahuvvot dan hálddašanortnegis mii
ásahuvvo.

§ 9 Fápmuiboahtin

Dát láhkaásahus boahtá fápmui dálán.

Loga láhkaásahusa - lovdata.no
Bajás