Láhkaásahus Sievjju álbmotmeahci birra Álttá, Hámmarfeastta ja Fálesnuori.

§ 1. Ráddjejupmi

Álbmotmeahcci gokčá su. 316,3 km2 sturrosaš areála, mas lea su. 9,6 km2 sturrosašmearraareála. Mearraareálain leat mearraviidodat ja fiervá suodjaluvvon.
Álbmotmeahcci guoská čuovvovaš dállonr./doallonr.:
Álttá suohkanis: 51/1, 51/2, 51/3, 51/4, 51/5, 51/6, 51/7, 51/8, 51/9, 51/10, 51/11, 51/12, 51/13, 51/14, 51/15, 51/16, 51/17, 51/18, 51/19, 51/20, 51/21, 51/22, 51/23, 51/24, 51/25, 51/26, 51/27, 51/28, 51/29, 51/30, 51/31, 51/32, 51/33, 51/34, 51/35, 51/36, 51/37, 51/38, 51/39, 51/40, 51/41, 51/42, 51/43, 51/44, 51/45, 51/46, 51/47, 51/47, 51/48, 51/49, 51/50, 51/51, 51/52, 51/53, 51/54, 51/55, 51/56, 51/57, 51/58, 51/59, 51/60, 51/61, 51/62, 51/63, 51/64, 51/65, 51/66, 51/67, 51/68, 51/69, 51/70, 51/71, 51/72, 51/73, 51/74, 51/75, 51/76, 51/77, 51/78, 51/79, 51/80, 51/81, 51/81, 51/82, 51/83, 51/84, 51/85, 51/86, 51/87, 51/88, 51/89, 51/90, 51/91, 51/92, 51/93, 51/94, 51/95, 51/96, 51/97, 51/98, 51/99, 51/100, 51/101, 51/102, 51/103, 51/104, 51/105, 51/106, 51/107, 51/108, 51/109, 51/110, 51/111, 51/112, 51/113, 51/114, 51/115, 51/116, 51/117, 51/118, 51/119, 51/120, 52/1, 52/2, 52/3, 52/4, 52/5, 52/6, 52/7, 52/8, 52/9, 52/10, 52/11, 52/12, 52/13, 52/14, 52/15, 52/16, 52/17, 52/18, 52/19, 52/20, 52/21, 52/22, 52/23, 52/24, 52/25, 52/26, 53/1, 54/1, 55/1 ja 56/1
Hámmarfeastta suohkanis: 8/1, 8/2, 8/3, 8/4, 8/5, 8/6, 8/7, 9/1, 9/2, 9/10, 9/74, 10/1, 10/5 ja 11/1
Fálesnuori suohkanis: 10/1, 12/1, 12/2, 12/3, 12/4, 12/5, 12/6, 13/1 ja 13/16

Álbmotmeahci rájit bohtet ovdan Birasgáhttendepartemeantta kárttas mii lea beaiváduvvon skábmamánus 2006 ja man mihttolávva lea 1:50 000.

Suodjalanláhkaásahus oktan kárttain galgá vurkkoduvvot Álttá, Hámmarfeastta ja Fálesnuori suohkaniiin ja Finnmárkku fylkkamánni luhtte,
Luondduhálddahusdirektoráhtas ja Birasgáhttendepartemeanttas.

Álbmotmeahci dárkilis rájit galget merkejuvvot eatnamii. Čiegat merkejuvvojit koordináhtaiguin.

§ 2 Ulbmil

Álbmotmeahci ulbmil lea
- seailluhit riddoeanadaga ja dan mihtilmas ja girjás biologalaš šláddjiivuođa,
- sihkkarastit guovllu luonddušlájaid šláddjiivuođa,
- seailluhit eanadathámiid ja mihtilmas geologalaš gávdnosiid ja
- suodjait kulturmuittuid.

Álbmogii galgá addojuvvot vejolašvuohta návddašit luonddu árbevirolaš ja sieiva
olgodaddama bokte, mas lea uhccán teknihkalaš lágideapmi. Álbmomeahci
luondduvuđđosa dikšun lea dehálaš sámi kultuvrii ja ealáhusávkkástallamii. Guovllu
galgá maid sáhttit geavahit boazodollui.

§ 3 Suodjalanmearrádusat

1. Eanadat

1.1 Suodjaleapmi duohtademiid vuostá eanadagas
Guovlu lea suodjaluvvon juohkelágan duohtademiid, dás maiddái visttiid huksema ja rievdadeami, eará bistevaš dahje gaskaboddasaš ráhkadusaid, áiddiid ja
rusttegiid, geaidnohuksemiid, ruvkedoaimmaid, čázádatbuođđudemiid, roggamiid, eanamássa deavdima, bávkaleami, bohkama, geađge- ja minerálaroggama, stuorra
geđggiid, geađgeblohkaid ja fossiillaid eretdoalvuma, muoraid čuohppama, goivvohagaid roggama ja earalágan goikadeami, ođđagilvima, eanadulbema,
eanabajábeallásaš ja eanavuollásaš jođđasiid bidjamiid, šalddiid ja roviid huksema, galbema, bálgáid, láhtuid jed. merkema vuostá. Logahallan ii leat dievaslaš.

1.2 1.1-čuoggá mearrádusat eai hehtte:
a) bálgáid, láhtuid, šalddiid ja mearkkaid bajásdoallama § 5 Hálddašanplána vuođul
b) visttiid ja eará ráhkkanusaid bajásdoallama
c) Riddolágádusa rusttegiid doaibmama ja bajásdoallama ja eará dárbbašlaš johtolaga dán oktavuođas.

1.3 Hálddašaneiseváldi, gč. § 6, sáhttá addit lobi
a) rievdadit ja viiddidit visttiid,
b) ođđasis hukset visttiid mat billašuvvet buollima dahje luondduvahága geažil,
c) hukset visttiid ja rusttegiid boazodoalu, eanadoalu ja bearrágeahču oktavuođas,
d) hukset šalddiid ja rovdiid,
e) cegget galbbaid ja merket ođđa bálgáid § 5 Hálddašanplána vuođul,
f) ráhkadit dárbbašlaš giddenráhkadusaid bivdosiid, fatnasiid, ja mearradoallorusttegiid, brukkaid ja návsttuid várás,
g) váldit vissis meari čikŋageđggiid vissis báikkiin § 5 Hálddašanplána vuođul,
h) hukset rabas barttaid ábmotgeavaheapmái árbevirolaš olgodaddama oktavuođas ja
i) hukset Riddolágadusa várás ođđa rusttegiid, sirdit dan rusttegiid ja dálá rusttegiid lassehuksehusaid,
j) álggahit čáhcedikšundoaimmaid, almmá gitta visttiid haga ja almmá dakkár rusttegiid haga mat oidnojit mearragierraga bajábealde.

2. Šattut

2.1 Šattodatsuodjaleapmi

Šattodat, dás maiddái jápmán muorat ja miestagat, galget suodjaluvvot buot vahágahttima ja bilideami vuostá. Ođđa šaddošlájaid gilvin ja buktin eatnamii ja
sáivačáhcái lea gildojuvvon.

2.2 2.1-čuoggá mearrádusat eai hehtte
a) geavaheames guovllu guohtumii,
b) geavaheames goikeovssiid dollii,
c) murjema ja borramušguobbariid čoaggima ja
d) dábálaš šattuid čoaggima iežas atnui.

2.3 Hálddašaneiseváldi, gč. § 6, sáhttá addit lobi
a) váldit muoraid boazoáiddiid dahje sávzaáiddiid divvumii ja
b) váldit boaldinmuoraid barttaide mat leat álbmotmeahcis.

2.4 Luondduhálddašandirektoráhta sáhttá láhkaásahusain muddet dahje gieldit dakkár guohtuma mii sáhttá vahágahttit dahje bilidit luonddubirrasa. Dát ii gusto
boazoguohtumii.

3. Eallit

3.1 Ealliidsuodjaleapmi
Eallit, dás maiddái biejut, beasit, bessen-, gođđo- ja čivgansajit leat ráfáidahttojuvvon vahágahttima ja dárbbašmeahttun ráfehuhttima vuostá. Ealliid
bidjan gáddái ja sáivačáhcái lea gildojuvvon.
3.2 3.1-čuoggá mearrádusat eai hehtte
a) bivdima fuođđolága dahje boazodoallorievtti njuolggadusaid vuođul,
b) guollebivddu luossa- ja sáivaguollelága dahje boazodoallorievtti njuolggadusaid vuođul,
c) guolásteami ja bivdima mearas mearraguolástanlága vuođul dahje
d) mearraguohtundoaimma almmá mearragierraga bajábeallásaš rusttegiid haga čáhcedikšunlága vuođul.

4. Kulturmuittut

4.1 Kulturmuittuid suodjaleapmi
Kulturmuittut galget suodjaluvvot vahágahttima ja bilideami vuostá. Luovos kulturmuittut eai galgga sirdojuvvot dahje jávkaduvvot.
4.2 Hálddašaneiseváldi, gč. § 6, sáhttá addit lobi divvut, ortnegisdoallat ja dikšut kulturmuittuid.

5. Johtolat

5.1 Oppalaččat johtolaga birra
Buot johtolat galgá dáhpáhuvvat deasttalaččat ja várrugasat amas vahágahttit luonddubirrasa dahje kulturmuittuid. Eallit eai galgga ráfehuhttojuvvot.

5.2 Lágiduvvon johtolat
Dán láhkaásahusa mearrádusat eai hehtte lágiduvvon vázzinmátkkiid nu guhká go luonddubiras ii vahágahttojuvvo.
Eará lágiduvvon johtolahkii dahje johtalanvugiide mat sáhttet vahágahttit luonddubirrasa, galgá leat ožžon sierra lobi hálddašaneiseválddis, gč. § 6. Earret dan
mii dása guoská, čujuhuvvo § 5. Háddašanplánii.

5.3 Bálgáid sirdin
Válddidettiin vuhtii luonddubirrasa dahje kulturmuittuid sáhttá hálddašaneiseváldi, gč. § 6, sirdit dahje giddet láhtuid ja bálgáid.

5.4 Johtolaga mudden
Álbmotmeahci dárkilet ráddjejuvvon osiin sáhttá Luondduhálddašandirektoráhta láhkaásahusain muddet dahje gieldit dakkár johtolaga, mii sáhttá vahágahttit
luonddubirrasa.

5.5 Oppalaš johtolatspiehkastagat
Čuoggáid 5.1–5.4 mearrádusat eai gusto dárbbašlaš johtolahkii militeara operatiivva doaimmaide dahje ambulánsa-, politiija-, buollinsuodjalus-, gádjundahje
bearráigeahččandoaimmaide, nuoskkideami dahje heahkka nuoskkidanvára eastadeapmái, dahje dikšun- dahje hálddašaneiseválddiid mearridan
hálddašandoaimmaid čađaheapmái, gč. § 6.

6. Mohtorjohtolat

6.1 Mohtorjohtolatgielddus
Mohtorjohtolat lea gildojuvvon eatnama ja sáivačázi alde, ja áimmus vuolleleappos go 300 mehtera eatnama bajábealde.

6.2 6.1-čuoggá mearrádusat eai hehtte
a) mohtorjohtolaga militeara operatiivva doaimmaid dahje ambulánsa-, politiija-, buollinsuodjalus-, gádjun- dahje bearráigeahččandoaimmaid, nuoskkideami dahje
heahkka nuoskkidanvára eastadeami, dahje dikšun- dahje hálddašaneiseválddiid mearridan hálddašandoaimmaid čađaheami, gč. § 6,
b) boagánfievrruid geavaheami dálvesiivvus ja jihkiin boazodoalu doaimmaheami oktavuođas.

6.3 Hálddašaneiseváldi, gč. § 6, sáhttá addit lobi

a) hárjehallanvuodjimii dálvesiivvus daid áigumušaid oktavuođas, mat leat namuhuvvon čuoggás 6.2 a,
b) fievrridit gálvvuid barttaide dálvesiivvus,
c) fievrridit ávdnasiid visttiid, áiddiid, roviid jed. ortnegisdoallamii ja huksemii dálvesiivvus,
d) geavahit meahccefievrruid bievlaeatnamis boazodoalu doaimmaheamis go lea dárbu,
e) seaivut ja girdit vuollegaččat helikopteriin boazodoalu doaimmaheamis go lea dárbu,
f) Suodjalussii girdit vuollegaččat go lea dárbu.

Boazodoalu ja Suodjalusa várás láhččojuvvo vejolašvuohta oažžut máŋggajagáš lobiid mat oktiiordnejuvvojit ja váldojuvvojit mielde orohatplánii boazodoallolága vuođul, nu ahte ealáhus sáhttá doaimmahuvvot dohkálaš vuogi mielde.

7. Nuoskkideapmi

7.1 Nuoskkidangielddus
Nuoskkideapmi lea gildojuvvon. Buot kemikála ávdnasiid geavaheapmi, mii sáhttá čuohcat luonddubirrasii, lea gildojuvvon. Čáziid ja eatnamiid kálken lea
gildojuvvon.

7.2 Ráhta
Dakkár modeallagirdiid, modeallafatnasiid, jiekŋabovrraid jed. geavaheapmi, mat jođihuvvojit mohtorfámuin, lea gildojuvvon.

§ 4 Oppalaš spiehkastatmearrádusat

Hálddašaneiseváldi, gč. § 6, sáhttá spiehkastit mearrádusain go suodjaleami ulbmil dan gáibida, ja dieđalaš iskkademiid ja bargguid oktavuođas dahje servodahkii
mearkkašahtti mávssolaš doaibmabijuid oktavuođas, dahje eará erenoamáš dilálašvuođaid oktavuođas go dat eai rihko suodjaleami ulbmila.

§ 5 Hálddašanplána

Hálddašaneiseváldi, gč. § 6, sáhttá čađahit doaibmabijuid maiguin ollašuhttá suodjaleami ulbmila. Galgá ráhkaduvvot hálddašanplána mas leat dárkilet
njuolggadusat hálddašeami, dikšuma, lágideami, diehtojuohkima jed. várás.
Hálddašanplána galgá Luondduhálddašandirektoráhta dohkkehit.

§ 6 Hálddašaneiseváldi

Luondduhálddašandirektoráhta mearrida gii galgá leat álbmotmeahci hálddašaneiseváldi. Sámi beroštusat galget fuolahuvvot ásahuvvon hálddašanortnegis.

§ 7 Ráđđeaddi lávdegoddi

Álbmotmeahci hálddašeapmái galgá ásahuvvot ráđđeaddi lávdegoddi.

§ 8 Fápmuiboahtin

Dát láhkaásahus boahtá fápmui dálán.

Loga láhkaásahusa - lovdata.no
Bajás