Láhkaásahus Várnjárgga suodjalanplána birra. Biezavuona – Oarddovuona eanasuodjalanguovllu suodjaleapmi Báhcavuona ja Várggáid gielddain Finnmárkku.

3. mielddus

§ 1 Ráddjejupmi

Suodjalanguovlu guoská čuovvovaš dállonr./doallonr.:
Báhcavuona gielddas: 16/1, 16/2, 16/3, 16/5, 16/9, 16/11, 16/13, 16/15, 16/16, 16/18, 16/19, 16/20, 16/21, 16/23, 16/28, 16/29, 16/31, 16/37, 16/38, 16/39, 16/42, 16/43, 17/1, 17/2, 17/3, 17/7, 18/1, 18/59, 18/61, 18/63, 18/67, 18/69, 18/78, 18/80, 18/82, 18/85, 18/97, 19/1, 19/2, 19/3, 19/4, 19/5, 19/6, 19/10, 19/11, 19/14.
Várggáid gielddas: 14/1, 14/11, 15/1, 15/3, 15/4, 16/1, 16/4, 16/8, 16/19, 16/20, 16/21, 17/1, 17/2, 17/3.
Viidodaga sturrodat lea oktiibuot su. 246 km2.
Suodjalanguovllu rájit bohtet ovdan Birasgáhttendepartemeantta kárttas mii lea beaiváduvvon juovlamánus 2006 ja man mihttolávva lea 1: 110 000.
Suodjalanguovllu dárkilis rájit galget merkejuvvot eatnamii. Čiegat merkejuvvojit koordináhtaiguin.
Láhkaásahus oktan kárttain galgá vurkkoduvvot Báhcavuona ja Várggáid gielddain, Finnmárkku fylkkamánni luhtte, Luondduhálddahusdirektoráhtas ja Birasgáhttendepartemeanttas.

§ 2 Ulbmil

Biezavuona – Oarddovuona suodjalanmeahci ásaheami ulbmil lea seailluhit mihtilmas ja árktalašlunddot luonddu- ja kultureanadaga dainna biologalaš šláddjiivuođain mii lea eanadaga dovdomearka. Guovlllus leat erenoamáš geologalaš hámit ceakko báktešlájain, ja šattolaš vákkit main lea hárvves šaddošlájat vuostálasvuohtan báljes duoddariidda. Áibmadas ja mihtilmas ceakkoriddu davvin lea mihtilmas Nuorta-Finnmárkui, ja lea vuostálasvuohtan dan geologalaččat jaskes mijonjahkásaš eanadahkii mii lea eatnamiin njárgga sisaguvlui.
Suodjalanguovlu galgá, ovttas Várnjárgga álbmotmehciin, leat mielde seailluheamen oktilis luondduguovllu mas maiddái leat ollu kulturmuittut.
Luondduvuđđosa dikšun lea dehálaš sámi kultuvrii ja ealáhusávkkástallamii. Guovllu galgá maid sáhttit geavahit boazodollui.

§ 3 Suodjalanmearrádusat

1. Eanadat

1.1 Duohtadeamit eanadagas
Guovlu galgá suodjaluvvot dakkár duohtademiid vuostá, mat sáhttet mearkkašahtti láhkai rievdadit dahje čuohcat eanadaga šládjii dahje iešvuhtii. Daid spiehkastagaiguin mat čuvvot čuoggáin 1.2 ja 1.3, leat dakkár duohtadeamit gildojuvvon nu go geaidnohuksen, visttiid ja rusttegiid ja gitta dahje gaskaboddasaš ráhkkanusaid huksen ja ođasmahttin, ruvkedoaibma, čázádatdulvadeapmi, roggan, mássa deavdin, bávkaleapmi, bohkan, geđggiid,
minerálaid ja fossiillaid roggan, stuorát geđggiid ja blohkaid eretdoalvun, goivvohagaid roggan, eatnamiid earalágan goikadeapmi, ođđagilvin, ođđašaddadeapmi, eanadulben, áibmoja eanajođđasiid bidjan, salddiid ja roviid huksen, galben, bálgáid, láhtuid jed. merken.
Logahallan ii leat dievas. Kulturmuittut galget suodjaluvvot vahágahttima ja bilideami
vuostá.
Go lea eahpádus, de mearrida fylkkamánni sáhttá go doaibmabidju rievdadit eanadaga šlája dahje iešvuođa mearkkašahtti láhkai.

1.2 Čuoggá 1.1-mearrádusat eai hehtte:
a) visttiid ja rusttegiid ortnegisdoallama.
b) merkejuvvon bálgáid, galbbaid, šalddiid, roviid ja láhtuid ortnegisdoallama §5 Háddašanplána vuođul.
c) eanadoalloareálaid doaimmasdoallama ja ortnegisdoallama Biezavuonas. Doaibmama njuolggadusat mearriduvvojit 5 § Háddašanplána vuođul.
d) čohkkengárddiid ceggema Biezavutnii.
e) dálá geainnuid ortnegisdoallama.
f) dálá energiija- ja fápmorusttegiid doaimmasdoallama ja ortnegisdoallama ja dárbbašlaš divvuma heahkka bissáneami oktavuođas.
g) el-fápmojođđasiid ođasmahttima dahje jođasrastáčuohpahaga stuorrudeami nu ahte sáhttá gealdodási loktet go dát ii eaktut mearkkašahtti fysihkalaš rievdadusaid mat rihkkot suodjalanulbmila.
h) dálá fanasdealádagaid geavaheami ja fátnasiid goikásii rádjama dáid oktavuođas.
i) Riddolágádusa rusttegiid doaimmasdoallama ja ortnegisdoallama.

1.3 Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá ohcama vuođul addit lobi:
a) ođasmahttit ja viiddidit dálá visttiid.
b) ođđasis hukset visttiid, rusttegiid ja ráhkkanusaid mat leat billašuvvan buollima dahje luondduvahága geažil.
c) hukset šalddiid, roviid ja áiddiid.
d) hukset dárbbašlaš visttiid ja rusttegiid eandoallodoaimma oktavuođas.
e) lágidemiide fylkkageainnu 341 guora Hámmanbirgái.
f) ovddeštit Jonnejoga mohkkasaddi njálmmádaga.
g) divvut dálá geainnuid ja loktet daid dási.
h) ráhkadit giddenráhkkanusaid bivdosiidda ja fatnasiidda.
i) hukset vejolaš geainnu Sáddovuonas ja Oarddovutnii.
j) sirdit Riddolágádusa ođđa rusttegiid, hukset daidda lassevisttiid ja hukset ođđa visttiid.
k) el-fápmojođđasiid dásseloktema dahje ođasmahttima mat eai leat namuhuvvon 3. § 1.2 čuoggá f dahje g bustávas.
l) hukset ođđa fápmolinnjáid.
m) doaimmahit mearradoalu jus dat ii rihko suodjalanulbmila.
n) hukset visttiid ja rusttegiid boazodoalu doimmaheami ja bearráigeahču oktavuođas.

2. Šattodat

2.1. Šattodat galgá suodjaluvvot vahágahttima ja bilideami vuostá. Ođđa šaddošlájaid šaddadeapmi, gilvin ja buktin eatnamii ja sáivačáhcái lea gildojuvvon. Várjjatvalmua (Papaver dahlianum ssp. dahlianum) ja finnmarkssvineblom (Senecio integrifolius) leat ráfáiduhttojuvvon juovlamánu 21. b. 2001-mannosaš láhkaásahusain nr. 1525 áitojuvvon šlájaid ráfáiduhttima birra.

2.2. Čuoggá 2.1-mearrádusat eai hehtte:
a) geange guovllu geavaheames guohttumii.
b) murjema ja borramušguobbariid čoaggima.
c) geange várrugasvuođain váldimis dollamuoraid.
d) geange ávnnasteames duoji várás.
e) geange rissiid geavaheames gárdumii.
f) geange čoaggimis báikki dábálaš šattuid iežas geavaheampmái.

3. Eallit

3.1. Ođđa eallišlájaid ii oaččo luoitit meahccái.

3.2. Bivdu fuođđolága, mearraguolástanlága dahje boazodoallorievtti njuolggadusaid vuođul lea lobálaš.

3.3 Guollebivdu luossa- ja sáivaguollelága, mearraguolástanlága dahje boazodoallorievtti njuolggadusaid vuođul lea lobálaš.

3.4 Mearraguohtun dakkár ráhkkanusaid haga mat eai oidno mearračáhceoaivvi bajábealde, lea lobálaš akvakultuvralága vuođul.

4. Johtolat

4.1. Buot johtolat galgá dáhpáhuvvat várrugasat ja nu ahte šattodat, eallit ja kulturmuittut ea i vahágahttojuvvo.

4.2. Dán láhkaásahusa mearrádusat eai hehtte lágiduvvon vázzinmátkkiid nu guhká go luonddubiras ii vahágahttojuvvo.
Eará lágiduvvon johtolahkii ja johtalanvugiide mat sáhttet vahágahttit luonddubirrasa, galgá leat ožžon sierra lobi hálddašaneiseválddis, gč. § 7. Earret dan mii dása guoská, čujuhuvvo 5 § Hálddašanplánaii.

4.3 Sihkkelastin ja lágiduvvon heastageavaheapmi lea lobálaš dušše dihkkáduvvon geinnodagain dahje guovlluin mat leat dohkkehuvvon 5 § Hálddašanplána vuođul.

4.4 Luondduhálddašandirektoráhta sáhttá láhkaásahusain muddet dahje gieldit johtolaga dahje johtalanvugiid mat sáhttet vahágahttit luonddubirrasa.

4.5 4-čuoggá mearrádusat eai gusto dárbbašlaš johtolahkii militeara operatiivva doaimma, politiija-, gádjun-, buollinsuodjalusa, dikšun-, bearráigeahččama ja hálddašandoaimmaid oktavuođas.

5. Mohtorjohtolat

5.1. Mohtorjohtolat bievlaeatnamis lea gildojuvvon, earret mohtorjohtolat geassemánu 10. b. 1977-mannosaš lága nr. 82 olis mohtorjohtolaga birra mehciin ja čázádagain § 4, ja rabas bievlaeanaláhtu geavaheami oktavuođas Jonnejogas Biezavuonas. Muohtaeatnamis gustojit geassemánu 10. b. 1977-mannosaš mearrádusat nr. 82 mohtorjohtolaga birra mehciin ja čázádagain.

5.2. Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá addit lobi geavahit dakkár boagánmeahccefievrru, mainna geaseha ealggagoruda dahje eará geahppa meahccefievrru mainna viežžá ealggagoruda.

5.3. 5.1-čuoggá gielddus ii gusto mohtorjohtolahkii militeara operatiivva doaimma, politiija-, gádjun-, buollinsuodjalusa-, dikšun-, bearráigeahččama ja hálddašandoaimmaid oktavuođas.

6. Nuoskkideapmi

6.1 Nuoskkidangielddus
Nuoskkideapmi ja dakkár kemikálaid geavaheapmi, mat sáhttet váikkuhit luonddubirrasii, leat gildojuvvon.

6.2 Doabbarat
Doabbarat galget váldojuvvot mielde eret guovllus.

6.3 Ráhta
Dárbbašmeahttun ráhta lea gildojuvvon. Ii leat lohpi geavahit mohtora modeallagirddiin jed. Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá gáibidit ráhtaváidadeami elrávdnjegeneráhtoriid jed.geavaheami olis.

§ 4 Oppalaš sierralohpemearrádusat

Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá spiehkastit láhkaásahusas go ráfáiduhttima ulbmil dan gáibida, ja dieđalaš iskkademiid ja bargguid oktavuođas dahje servodahkii mearkkašahtti mávssolaš doaibmabijuid oktavuođas, dahje eará erenoamáš dilálašvuođaid oktavuođain go dat eai rihko suodjaleami ulbmila.

§ 5 Hálddašanplána

Galgá ráhkaduvvot hálddašanplána mas leat dárkilet njuolggadusat hálddašeami, dikšuma, lágideami, diehtojuohkima jed. várás. Hálddašanplána galgá
Luondduhálddašandirektoráhta dohkkehit.

§ 6 Dikšun

Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá čađahit doaibmabijuid maiguin ollašuhttá suodjaleami ulbmila.

§ 7 Hálddašaneiseváldi

Luondduhálddašandirektoráhta mearrida gii galgá leat hálddašaneiseváldi hálddašanláhkaásahusa vuođul. Sámi beroštusat galget fuolahuvvot ásahuvvon
hálddašanortnegis.

§ 8 Ráđđeaddi lávdegoddi

Hálddašaneiseváldi, gč. § 7, sáhttá ásahit ráđđeaddi lávdegotti luonddusuodjalanguovllu hálddašeapmái.

§ 9 Fápmuiboahtin

Dát láhkaásahus boahtá fápmui dálán.

Loga láhkaásahusa - lovdata.no