Rávttošvuomi suodjeplána njuolggadusat. Rávttošvuomi Álbmotmeahci suodjaleapmi Porsáŋggu ja Fálesnuori gielddain Finnmárkku fylkkas.

1. mielddus

§ 1  ráddjen

Suodjeguvlui gullet čuovvovaš gnr/bnr/fnr:

Porsáŋggu gielddas:9/1, 9/1/7, 9/7, 9/10, 9/11, 9/96, 9/97, 9/98, 9/99, 9/100, 9/101, 9/102, 9/103, 9/112, 9/113, 10/1, 10/1/30, 10/3, 10/4, 10/5, 10/12, 10/15, 10/20, 10/21, 10/22, 10/23, 10/43, 10/44, 10/45, 11/1, 12/1, 13/1, 13/1/2, 13/1/3, 13/1/5, 13/1/6, 13/1/8, 13/1/10, 13/1/11, 13/1/13, 14/1/11 ja 14/1.

Fálesnuori gielddas: 1/1

Álbmotmeahci oppalaš viidodat lea su. 746,9 km2.

Álbmotmeahci rájit leat merkejuvvon mieldduskártii 1:100 000 mihtu mielde, beaiváduvvon Birasgáhttendepartementtas 11.2002. Álbmotmeahci rájit galget dárkilit merkejuvvot eatnamii. čiehkačuoggát galget koordináhtamerkejuvvot.

Njuolggadusat oktan kárttaiguin galget leat Porsáŋggu gieldda, Fálesnuori gieldda, Finnmárkku Fylkkamánni, Luondduhálddašandirektoráhta ja Birasgáhttendepartementta hálddus.

§ 2 ulbmil

Rávttošvuomi álbmotmeahci ulbmil lea suodjalit stuora luondduguovllu teknihkalaš sisabáhkkemiid vuostá, vai biologalaš girjáivuohta ekovuogádagaiguin, šlájaiguin ja máddodagaiguin várjaluvvo. Dát mearkkaša ee. ahte okta oassi máilmmi davimus beahcevuovddis, girjás čázádatluondu ja erenoamáš gáissát, ja maiddái geologalaš gávdnosat ja kulturmuittut gáhttejuvvojit.

Álbmotmeahci luonddu suodjaleapmi lea deaŧalaš sámi kultuvrii ja ealáhusávkkástallamii. Guovllu galgá sáhttit atnit boazodollui, luondduvásáhusaide ja árbevirolaš já dábálaš vánddardeapmái mas leat unnán teknihkalaš heiveheamit.

§ 3 suodjemearrádusat

1. Eanadat
1.1Guovlu lea suodjaluvvon juohkelágán sisabahkkemiid vuostá, dás oaivvilduvvojit maiddái vistehuksemat, dálá visttiid stuorideamit ja rievdadeamit, eará bistevaš dahje gaskaboddosaš ráhkkanusaid, gárddiid ja rusttegiid ceggemat, luoddahuksemat, báktedoaimmat, čázádagaid reguleremat, mássá roggamat, deavdimat ja guođđimat, bávkaleamit ja bohkamat, geđggiid, minerálaid ja fossilaid čoaggimat dahje doalvumat, dreneremat ja earalágán goikadandoaimmat, ođđasis šaddadeamit, ođđasis gilvimat, jalgemat, áibmo- ja eanajođđasiid njulgemat, šaldiid ja roviid huksemat, galbbaid ceggemat, bálgáid ja láhtuid merkemat j.su. Dát listu ii leat loahpalaš.
1.2 1.1 čuoggá mearrádusat eai gieldde:
- lobálaš visttiid, boazodoallorusttegiid ja eará rusttegiid máŧasatnima mii ii mielddisbuvtte eará geavaheami.
- bálgáid, láhtuid, šaldiid, roviid ja mearkkaid divodeami hálddašanplána vuođul.
1.3 Hálddašaneiseváldi sáhttá addit lobi:
- rievdadit ja viiddidit visttiid go ii mielddisbuvtte eará geavaheami.
- hukset visttiid ja rusttegiid boazodoalu ja bearráigeahču oktavuođas.
- hukset šaldiid ja roviid.
- cegget luoddamearkkaid ja merket ođđa bálgáid hálddašanplána vuođul.

2. Šattut
2.1 Šaddogeardi, maiddái jápmán rissit ja muorat, galget suodjaluvvot buotlágán billistemiid vuostá.
Muorragilvin ja eará šattuid gilvin lea gildojuvvon.
2.2 2.1 čuoggá mearrádus ii gieldde:
- guođoheami suodjeáigemuttus.
- muoraid várrogasat váldimis dolasteapmái, earret goikebeziid.
- rissiid geavaheami gárdumii
- murjjiid ja borramušguobbariid čoaggima.
- dábálaš šattuid čoaggima priváhta atnui.
- boazodoalu váldimis dárbbašlaš soahkemuoraid boaldámuššan ja lobálaš gárddiid ja eará boazodoallorusttegiid divodeapmái.
2.3 Hálddašaneiseváldi sáhttá addit lobi njeaidit soahkemuoraid álbmotmeahcis boaldámuššan geasseviesuin ja barttain.
2.4 Luondduhálddašandirektoráhta sáhttá njuolggadusa bokte muddet guođoheami mii billista luonddu. Dát ii gusto boazoguohtumii.

3. Eallit
3.1 Bivdit lea lohpi fuođđolága mearrádusaid mielde ja boazodoallorievtti njuolggadusaid mielde. Elliid gilvin lea gildojuvvon.
3.2 Guolástit lea lohpi luossa- ja sáivaguolástanlága ja boazodoallorievtti njuolggadusaid mielde. Guliid ja eará sáivačáhceorganismmaid gilvin lea gildojuvvon.
Luondduhálddašandirektoráhta sáhttá njuolggadusa bokte mearridit ahte eallit dahje dihto eallešlájat galget dievaslaččat ráfáiduvvot miehtá dahje muhtunsaje álbmotmeahcis.

4. Kulturmuittut
4.1 .Kulturmuittut galget suodjaluvvot vahágahttimiid ja billistemiid vuostá. Luovos kulturmuittut eai sáhte sirdojuvvot dahje jávkaduvvot.
4.2 Hálddašaneiseváldi sáhttá addit lobi divvut ja dikšut kulturmuittuid.

5. Johtolat
5.1 Buot johtolat galgá dáhpáhuvvat várrogasat ja galgá atnit váras šattuid, elliid ja kulturmuittuid.
5.2 Dán njuolggadusa mearrádusat eai gieldde árbevirolaš vánddardeami vácci ja čuoigga, eai dan ge mii lea turistaservviid, skuvllaid, mánáidgárddiid ja eaktodáhtolaš servviid olis.
Eará organiserejuvvon johtolahkii ja johtolatmálliide mat sáhttet billistit luonddu, ferte hálddašaneiseváldi addit erenoamáš lobi, vrd hálddašanplána.
5.3 Sihkkelastin ja organiserejuvvon heastajohtolat lea lobálaš duššefal luottaid dahje dihkáduvvon geinnodagaid mielde mat leat dohkkehuvvon hálddašanplánas.
5.4 Luondduhálddašandirektoráhta sáhttá ráddjejuvvon guovlluin álbmotmeahcis njuolggadusa bokte muddet dahje gieldit johtolaga mii sáhttá vahágahttit luonddu dahje kulturmuittuid.
5.5 5. čuoggá mearrádusat eai gusto dárbbašlaš johtolahkii militeara operatiiva doaimmaid oktavuođas, politiija-, gádjun-, buollinsuodjalus-, dikšo-, bearráigeahččo- ja hálddašanbargguid oktavuođđs.

6. Mohtorjohtolat
6.1 Mohtorjohtolat eatnama ja čáziid mielde lea gildojuvvon, nu maiddái áimmus vuollel 300 mehtera.
6.2 6.1 čuoggá mearrádus ii gusto:
- mohtorjohtolahkii militeara operatiiva doaimmaid oktavuođas, politiija-, gádjun-, buollinsuodjalus-, dikšo-, bearráigeahččo- ja hálddašanbargguid oktavuođas.
- vuollugit girdimii 150 m rádjái eatnama bajábealde, seaivvudettiin Banak girdišilljui ja go Suodjalus geavaha Hálkavári báhčinšillju.
- boaganfievrruid dárbbašlaš vuodjimii dálvesiivvus boazodoalu oktavuođas.
- bievlavuodjimii mohtorfievrruiguin luotta mielde Dilljajávrri rájes Navkajoga geasseviesuid rádjái boazodoalu dárbbašlaš fievrrideami oktavuođas.
- mohtorjohtolahkii áidojuvvon johtingeainnu mielde Rávttošjoga oarjjabealde boazodoalu giđđa- ja čakčajohtima oktavuođas.
6.3Hálddašaneiseváldi sáhttá addit lobi:
- mohtorfievrruin vuodjit bievlan boazodoalu oktavuođas, dálá vuodjinláhtuid mielde mat leat merkejuvvon hálddašanplánii.
- mohtorfievrruin vuodjit bievlan boazodoalu čohkken- ja mearkunbargguid oktavuođas.
- mohtorfievrruin bievlan eretfievrridit ealgagorudiid dálá vuodjinláhtuid mielde mat leat merkejuvvon hálddašanplánii.
- geavahit dárbbašlaš áibmofievrruid boazodoalu oktavuođas.
- boaganfievrruin dálvesiivvus dárbašiid fievrridit lobálaččat ceggejuvvon priváhta barttaide.
Biddjo mállen addit boazodollui máŋggajagi lobiid oassin dohkkehuvvon orohatplánas boazodoallolága vuođul vai ealáhus sáhttá doaimmahuvvot dohkálaččat.

7. Nuoskkideapmi ja riedja
7.1 Nuoskkideapmi ja doabbariid guođđin lea gildojuvvon.
Buot kemiijalaš ávdnasiid geavaheapmi mii sáhttet váikkuhit lundui lea gildojuvvon.
7.2 Doabbarat galget eret fievrriduvvot guovllus.
7.3 Modeallagirdit, modeallafatnasat j.su main leat mohtorat leat gildojuvvon.

§ 4 oppalaš dispenašuvdnamearrádusat

Hálddašaneiseváldi sáhttá njuolggadusain spiehkastit go ráfáidahttinulbmil dan gáibida, dieđalaš iskkademiid oktavuođas ja mearkkašahtti servodatlaš barggu oktavuođas, dahje eará erenoamáš oktavuođain go fal ii leat suodjeulbmila vuostá.

§ 5 hálddašanplána

Hálddašaneiseváldi, dahje dat gean hálddašaneiseváldi lea nammadan, sáhttá álggahit doaimmaid suodjeulbmila ovddideami várás. Galgá ráhkaduvvot hálddašanplána mas hálddašeami, divodemiid, heiveheami, diehtojuohkima jna. njuolggadusat dárkileappot čilgejuvvojit. Luondduhálddašandirektoráhta galgá dohkkehit hálddašanplána.

§ 6 hálddašaneiseváldi

Luondduhálddašandirektoráhta mearrida gii galgá leat suodjemeahci láhkaásahusa hálddašaneiseváldi.

§ 7 ráđđeaddi lávdegoddi

Suodjemeahci hálddašeami várás sáhttá nammaduvvot ráđđeaddi lávdegoddi.

§ 8 fápmuiboahtin

Dát láhkaásahus boahtá fápmui dalán.

Loga láhkaásahusa - lovdata.no