ILO konvenšuvdna nr. 169 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái iešmearrideaddji riikkain

Norga ratifiseren geassemánu 20. beaivvi 1990

I. OASSI. DÁBALAŠ NJUOLGGADUSAT
II OASSI. EANANVUOIGATVUOĐAT
III. OASSI. BARGGOLAŠVUOHTA JA  BARGOEAVTTUT  
IV. OASSI. FIDNOMÁHTTAHUS, DUODJI JA GÁVPOGIID OLGGOBEALE GUOVLLUID EALÁHUSAT
V. OASSI.   OADJU JA DEARVVAŠVUOHTA
VI. OASSI.   OAHPAHUS JA DIEHTOJUOHKIN
VII. OASSI. OKT
VIII. OASSI. HÁLDDAHUS
IX. OASSI. DÁBALAŠ MEARRÁDUSAT
X. OASSI. LOAHPALAŠ MEÁRRÁDUSAT

Riikkaidgaskasaš bargoorganisa­suvnna váldočoahkkin,

man Riikkaidgaskasaš bargo­doaimmahat lei gohččon čoahk­kái Genevii 76. čoahkkimasas geassemánu 7. beaivvi 1989, ja

mii váldá vuhtii riikkaidgaskasaš norpmaid jagi 1957 ILO konvenšuvnnas nr. 107 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid suodjaleami ja siskkildeami hárrái, mat belohahkii dahje ollásit ellet iežaset čearddalašvuođas iešheanalaš stáhtain.

mii atná mielas Máilmmiviido­saš olmmošvuoigatvuođaid julg­gáštusa, Riikkaidgaskasaš ekono­malaš, sosiála ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvdna, Riikkaidgaskasaš siviila-ja poli­tihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna ja máŋggaid riikkaid­gaskasaš soahpamušaid vealahea­mi vuostá, ja

mii lea boahtán dan oaivilii, ahte ovdáneapmi riikkaidgaskasaš láhkaortnegis jagi 1957 maŋŋil ja maiddái eamiálbmogiid ja čeard­dalaš álbmogiid diliin miehtá máilmmi lea dahkan dárbbašlažž­an dohkkehit ođđa riikkaidgaska­saš norpmaid dán áššis dainna mihttomeriin ahte   heaittihit ovddit norpmaid assimileren­vuoiŋŋa, ja

mii dohkkeha dáid álbmogiid sávaldaga stivret iežaset ásahu­said, eallinvugiid ja ekonomalaš ovdáneami, doalahit ja ovddidit iežaset identitehta, giela ja oskkoldaga daid riikkaid olis main sii ásset, ja

mii váldá vuhtii ahte ahte máŋg­ga guovllus máilmmis dát álb­mogat eai beasa návddašit vuđolaš olm­mošvuoigatvuođaid seamma dásis go eará álbmogat dain riikkain main sii ásset, ja ahte sin riektevuogádat, árvvut, vierut ja oainnut leat dávjá dulbmojuvvon, ja

mii fuomášuhttá dan stuorra mearkkašumi, mii eamiálbmogiin ja čearddalaš álbmogiin lea olm­mošsoga kultuvrra girijáivuođa ja sosiála ja ekonomalaš harmoniija, ja riikkaidgaskasaš oktasašbarg­gu ja áddehallama hárrái, ja

mii váldá vuhtii ahte čuovvo­vaš mearrádusat leat ráhkaduv­von veahkkálagaid Ovttastuvvan Našuvnnaiguin (ON), ON Bieb­mo-ja eanadoalloorganisašuvn­nain (FAO); ON Oahpahus-, dut­kan-ja Kultuvraorganisašuvn­nain (UNESCO), Máilmmi Dearv­vašvuodaorganisašuvnnain (WHO) ja Interamerihkalaš indiánainstituhtain, mat leat buohkat áššáigullevaš dásis ja guđege organisašuvnna iežas bargosuorggi muittedettiin oassálastán, ja ahte oktasašbarggu lea áigumuš joatkit dan váras ahte ovddidit ja sihkkarastit dáid mearrádusaid ollašuhttima, ja

mii lea mearridan dohkkehit muhtun evttohusaid ođadan várás ILO konvenšuvnna nr. 107 eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái (1957) dán čoahk­kima beaiveortnega 4. čuoggá vuolde, ja

lea mearridan ahte dát evttohusat galget riikkaidgaskasaš konvenšuvnna hámis ođadit ILO konvenšuvnna nr. 107 (1957);  eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid hárrái

mearrida odne, geassemánu 27. beaivvi 1989 čuovvovaš konvenšuvnna man namma leh­kos Eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid konvenšuvdna (1989):

I. OASSI. DÁBALAŠ NJUOLGGADUSAT

1. artihkal

1. Dat konvenšuvdna gusto:

a) čearddalaš álbmogiidda mat ellet iešmearrideaddji riikkain ja maid sosiála, kultuvrralaš ja ekonomalaš dilit earuhit sin riikka eará veagadatjoavkkuin, ja maid servodatsaji mearridit ollásii dahje muhtun muddui sin iežaset vierut ja árbevirolaš kultuvra, dahje sierra lágat dahje njuolggadusat.
b) álbmogiidda iešmearrideaddji riikkain mat adnojuvvojit eamiálbmogin dan dihte go dát álbmogat leat sin maŋisboahttit geat ásse riikkas dahje dan guovllus masa riika gulla, go guovlu váldojuvvui dahje koloniserejuvvui dahje dálá riikkarájit ásahuvvojedje, ja geat juridihkalaš servodatsajisteaset beroškeahttá leat ollásit dahje muhtin muddui seailluhan iežaset sosiála, ekonomalaš, kultuvrralaš ja politihkalaš ásahusaid.

2. Go mearriduvvo, guđiide álbmogiidda dan konvenšuvnna mearrádusat galget gustot, de adnojuvvo vuđolaš eaktun, atnágo álbmot ieš iežas eamiálbmogin dahje čearddalaš álbmogin.

3. Dán konvenšuvnnas geavahuvvon tearbma «álbmot» ii galgga ipmirduvvot váikkuhit daid vuoigatvuođaid mat leat čadnon doahpaga geavaheapmái muđui álbmotrievttis.

2. artihkal

1. Ráđđehusain lea ovddasvástádus fuolahit veahkkálagaid daiguin álbmogiiguin maidda dat gusket, koordinerejuvvon ja systemáhtalaš doaimmaid suodjalit dáid álbmogiid vuoigatvuođaid ja dáhkidit sin oppalašvuođa.

2. Dákkár doaimmaide gullá:

a) Sihkkarastit dáid álbmogiid lahtuide seamma dási vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid go maid riikka lágat ja láhkanjuolggadusat addet seamma riikka eará lahtuide;
b) bargat ollasuhttit dáid álbmogiid sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid, vuhtiiválddidettin sin sosiála ja kultuvralaš iešvuođadovddu, sin vieruid ja árbevieruid, ja sin ásahusaid.
c) veahkehit dáid álbmogiid lahtuid jávkadit vejolaš sosiálaekonomalaš erohusaid eamiálbmogiid ja riikka eará veagadaga gaskka, vuhtiiválddidettiin sin sávaldagaid ja eallinvuogi

3. artihkal

1. Eamiálbmogat ja čearddalaš álbmogat galget beassat ollislaččat návddašit buot olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friddjavuođaid ráddjehusaid ja vealaheami haga. Konvenšuvnna mearrádusat galget ollašuvvat ovttaláhkái dáid álbmogiid dievdoolbmuid ja nissonolbmuid guovdu.

2. Dáid álbmogiid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđo friddjavuođaid, ja daid vuoigatvuodaid mat leat dan konvenšuvnnas namahuvvon, ii galgga rihkkut makkárge bággemiin dahje fápmogeavahemiin.

­­­­­­­­­­­­­­4. artihkal

1. Galget biddjot johtui earenoamáš doaimmat mat ulbmillaš vuogi mielde gáhttejit dáid álbmogiid ovttaskasolbmuid, ásahusaid, opmodaga, barggu, kultuvrra ja birrasa.

2. Dát earenoamáš doaimmat eai galgga leat vuostálagaid sávaldagaiguin maid dát álbmot lea ieš bággekeahttá ovdanbuktán.

3. Dákkár earenoamáš doaimmat eai galgga mange láhkái hehttet dábálaš riikkalahtu vuoigatvuođaid ollašuvvama.

5. artihkal

Go dán konvenšuvnna mearrádusat doaimmahuvvojit, de galgá

a) doahttalit ja gáhttet dáid álbmogiid sosiála, kultuvrralaš, oskku ja vuoiŋŋalaš árvvuid ja vieruid, ja dohkálaččat váldit vuhtii daid váttuid maid sii joavkun ja ovttaskasolmmožin deaividit;
b) gudnejahttit dáid álbmogiid árvvuid, vieruid ja ásahusaid oppalašvuođa;
c) ovttasráđiid ja veahkkálagaid dáiguin álbmogiiguin bidjat johtui doaimmaid maid ulbmilin lea ráddjet dáid álbmogiid váttisvuođaid, maid deaividit go eallin- ja bargodilálašvuođat rivdet.

6. artihkal

1. Dán konvenšuvnna mearrádusaid doaimmahettiin galget ráđđehusat:

a) ráđđádallat dáiguin álbmogiiguin heivvolaš ortnegiid bokte ja earenoamážit sin ovddasteaddji ásahusaid bokte, go leat áigumin addit lágaid dahje ásahit hálddašanvugiid, mat sáhttet guoskat dáidda álbmogiidda njuolga;
b) ásahit dáidda álbmogiidda unnimustá seamma buriid vejolašvuođaid go riikka eará veagadatjoavkkuide váldit oasi buot dásiid mearridandoaimmain álbmotválljen ásahusain, hálddahusorgánain ja eará orgánain maid ovddasvástádussii gullet dakkár politihkka ja prográmmat mat gusket dáidda álbmogiidda;
c) ásahit vejolašvuođáid daid álbmogiid iežaset ásahusaid ja álgagiid ollislaš ovddideapmái ja dárbbu mielde juolludit váriid dán várás.

2. Ráđđádallamat dán konvenšuvnna doaimmaheami várás galget dáhpáhuvvat buriin áigumušain, dakkár hámis mii heive dilálašvuođaide ja dainna mielain ahte joksojuvvo ovttamielalašvuohta dahje dohkkeheapmi evttohuvvon doaibmabijuid hárrái.

7. artihkal

1. Dáin álbmogiin galgá leat vuoigatvuohta mearridit vuoruheami dan ovdáneamis mii guoská sin eallimii, oskui, ásahusaide, vuoiŋŋalaš birgenláhkái ja eatnamiidda main sii orrot dahje maid sii eará láhkái geavahit, ja vuoigatvuohta nu guhkás go vejolaš jođihit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Dása lassin sii galget beassat mielde ráhkadit, ollašuhttit ja árvvoštallat dakkár riikkaviidosaš ja regionála ovddidanáigumušaid ja -prográmmaid mat sáhttet guoskat njuolga sidjide.

2. Dáid álbmogiid eallin- ja bargodili galgá buoridit ja dearvvašvuođa- ja oahppodási alidit singuin veahkkálagaid ja ovttasráđiid, ja dákkár doaimmat galget vuoruhuvvot dáid álbmogiid orrunguovlluid oktasaš ekonomalaš ovddidanplánain. Dáid guovlluid earenoamáš ovddidanprošeavttat galget čađahuvvot nu ahte dolvot namahuvvon ovdáneapmái.

3. Ráđđehusat galget sihkkarastit, ahte jurddašuvvon ovddidandoaimmaid vejolaš sosiála, vuoiŋŋalaš, kultuvrralaš ja birasváikkuhusat dutkojuvvojit veahkkálagaid ja ovttasráđiid dáiguin álbmogiiguin álo go dat lea relevánta. Dáid dutkamiid bohtosat galget leat deháleamos vuođđun go mearriduvvo daid doaimmaid ollašuhttima hárrái.

4. Ráddehusat galget álggahit birrasa suodjalan- ja seailluhandoaimmaid dáid álbmogiid orrunguovlluin singuin veahkkálagaid.

8. artihkal

1. Go riikka lágat ja láhkanjuolggadusat doaimmahuvvojit dáid álbmogiid ektui, de galgá sin dábiid dahje árbevirolaš riektedilálašvuođa dohkálaččat váldit vuhtii.

2. Dain álbmogiin galgá leat vuoigatvuohta seailluhit iežaset dábiid ja ásahusaid dan muddui go dat eai leat vuostálagaid riikka iežas láhkaortnegiin ja riikkaidgaskasaččat dovddastuvvon olmmošvuoigatvuođaiguin. Dárbbu mielde galget ásahuvvot meannudanvuogit čoavdit daid sierramielalašvuođaid mat čuvvot dán vuođđojurdaga ollašuhttimis.

3. Dán artihkkala 1. ja 2. čuoggát eai galgga eastit dáid albmogiid lahtuid geavaheames buot riikkalahtuide gullevaš vuoigatvuođaid dahje váldimis badjelasaset dákkár geatnegasvuođaid.

9. artihkal

1. Dan muddui go riikkaid láhkaortnet ja riikkaidgaskasaččat dovddastuvvon olmmošvuoigatvuođat diktet, galgá dáid álbmogiid lahtuid lahkarihkkumušaid gieđahallamis vuhtii váldit dáid álbmogiid iežaset meannudanvugiid áššiin main sin lahtut leat rihkkumušaid dahkan.

2. Eiseválddit ja duopmostuolut galget dákkár áššiid giedahallamis váldit vuhtii dáid álbmogiid árbevirolaš raŋggáštanvugiid.

10. artihkal

1. Go dáid álbmogiid lahtuide mearriduvvojit ráŋggáštusat dábálaš láhkaortnega mielde, de galgá sin ekonomalaš, sosiála ja kultuvrra iešvuođaid váldit vuhtii.

2. Gálget vuosttažettiin válljejuvvot eará ráŋggáštanvuogit go giddagas dalle go raŋggáštus mearriduvvo.

11. artihkal

Earret dakkar oktavuođain mat laga mielde gusket buot olbmuide riikkas, de eai galgga gáibiduvvot makkárge bálkkálaš dahje bálkkáhis bággobálvalusat dáid álbmogiid lahtuin ja dakkár gáibideapmi galgá leat ráŋggáštusvuložin

12. artihkal

Dat álbmogat galget suodjaluvvot vuoigatvuođarihkkumušaid vuostá ja atnit vejolašvuođa čuoččaldahttit áššiid duopmostuoluid ovdii ovttaskasolmmožin dahje ovddasteaddji orgánaideaset bokte suodjalan dihte vuoigatvuođaideaset beaktilis láhkái. Galga fuolahuvvot ahte dáid álbmogiid lahtut sáhttet ipmirdit áššáemeannudeami ja ieža ipmirduvvot duopmostuolu ovddas ja eará vuoigatvuođaid čielggadeami oktavuođain, dárbbu mielde dulkka dahje eará heivvolaš gaskaoami bokte.

 
II OASSI. EANANVUOIGATVUOĐAT

13. artihkal

Konvenšuvnna dán oasi doaimmahettiin galget ráđđehusat doahttalit dáid álbmogiid  earenoamáš gaskavuođa eatnamiidda ja/dahje guovlluide [territoriijaide], main sii ásset dahje maid sii muđui geavahit, ja dan mearkkašumi mii dain lea sin kultuvrii ja vuoiŋŋalaš árvvuide, ja earenoamážit dán gaskavuođa kollektiivvalaš beliid.

2. Sániin «eatnamat» oaivvilduvvojit 15. ja 16. artihkkaliin territoriijat, mat leat olles birrasast guovlluin gos dat álbmogat ásset dahje maid dat muđui geavahit.

14. artihkal

1. Dáid albmogiid vuoigatvuohta oamastit ja hálddašit eatnamiid main sii árbevieru mielde ásset, galgá dohkkehuvvot. Go dilálašvuohta dan gáibida, de galget doaimmaid bokte maiddái sihkkarastit dáid álbmogiid vuoigatvuođa geavahit eatnamiid gos sii eai ása iehččaneaset muhto maid sii leat árbevieru mielde geavahan birgejupmái ja árbevirolaš doaimmaide. Dán dáfus galgá earenoamážit váldit vuhtii johtti álbmogiid ja johtaleaddji eanandolliid dilálašvuođaid.

2. Ráđđehusat galget dárbbu mielde bidjat johtui doaimmaid dan váras ahte identifiseret eatnamiid gos dát álbmogat árbevieru mielde ásset, ja dáhkidit ahte sin vuoigatvuohta oamastit ja hálddašit eatnamiid suodjaluvvo beaktilit.

3. Riikkaid láhkaortnega olis gálga ásahit heivvolaš doaibmanvuogi mainna dáid álbmogiid eanangáibádusat čovdojit.

15. artihkal

1. Dáid álbmogiid vuoigatvuodaid iežaset eatnamiid luondduriggodagaide galgá earenoamžiit sihkkarastit.  Dáidda vuoigatvuodaide gullet dáid álbmogiid vuoigatvuođat leat osolažžen dáid luondduriggodagaid geavaheamis, hálddašeamis ja suodjaleamis.

2. Dakkár dilálašvuođas main stáhta várre alccesis oamastanvuoigatvuođa minerála- dahje eatnanvuoláš riggodagaide dahje vuoigatvuođa eatnamiid eará luondduriggodagaide, galget ráđđehusat ásahit dahje doalahit meannudanvugiid maid mielde dat sáhttet ráđđádallat dáid álbmogiiguin oažžun dihte čielggasin vaháguvvojit go sin beroštumit, ja man muddui, ovdalgo biddjojuvvo johtui, dahje addojuvvo lohpi makkárge luondduriggodagaid ohcan- dahje ávkkástallanprográmmii dáid álbmogiid eatnamiin. Go lea vejolaš galget dat álbmogat beassat osolažžan dákkár doaimmaid ávkkis, ja sidjiide gullá govttolaš buhtadas juohkelágán vahágis maid sii gillájit dákkár doaimmaid geažil.

16. artihkal

1. Daid spiehkastagaiguin mat leat namuhuvvon dán artihkkala čuovvovaš čuoggáin ii oaččo dáid álbmogiid sirdit eret iežaset ássaneatnamiin.

2. Go dáid álbmogiid sirdin adnojuvvo vealtameahttun spiehkastatdoaibman, sáhttá sirddiheami doaimmahit duššefal dalle, go dat álbmogat leat ožžon vuđolaš dieđu sirdima sivain ja leat dasa bákku haga miehtan. Juos miehtama ii leat vejolaš oažžut, sáhttá sirddiheapmi doaimmahuvvot duššefal daid meannudanvugiid mielde maid riikka lágat ja láhkanjuolggadusat mearridit ja go leat čađahuvvon áigeguovdilis almmolaš gulaskuddamat main dáhkiduvvo dáidda álbmogiidda duohta ovddasteapmi.

3. Go lea vejolaš, galgá dáidda álbmogiidda dáhkidit vuoigatvuođa máhccat árbevirolaš eatnamiiddaseaset dalán go sirddiheami sivat eai leat šat fámus.

4. Juos máhccan ii leat vejolaš, galgá soahpamuša mielde dahje juos ii leat soahpamuš de áššáigullevaš meannudanvugiid mielde addit dáidda álbmogiidda sadjái eatnamiid mat kvalitehta ja juridihkalaš saji dáfus leat uhcimustá seamma buorit go sin ovddeš eatnamat. Dát eatnamat galget heivet sin dálá dárbbuide ja boahtteáiggi ovdáneapmái. Jus dát álbmogat baicca háliidit buhtadusa ruhtan dahje gálvun, dat galget oažžut dákkár buhtadusa govttolaš dáhkádusaiguin.

5. Dáinna lágiin sirdojuvvon ovttaskasolbmot galget oažžut dievas buhtadusa buot massimiid ja vahágiid ovddas maid sirdin lea dagahan.

17. artihkal

1. Galgá doahttalit daid meánnudanvugiid maid dát álbmogat leat ásahan sirdin várás eananvuoigatvuođaid iežaset lahtuid gaskka.

2. Dáiguin álbmogiiguin galgá ráđđádallat álo go sin rievttálaš vuoigatvuohta luobahit eananvuoigatvuođaid dahje eará ládje sirdit vuoigatvuođaid iežaset servodaga olggobeallái árvvoštallojuvvo.

3. Galgá sihkkarastit ahte ovttaskasolbmot geat eai gula dáidda álbmogiidda, eai galgga sáhttit ávkkástallat sin vieruid dahje láhkadiehtemeahttunvuođa oažžut alcceseaset dáid álbmogiid eatnamiidda oamastan-, hálddašan- ja geavahanvuoigatvuođa.

18. artihkal

Láhka galgá mearridit muttágis ráŋggáštusaid dasa gii lobi haga bahkke dáid álbmogiid eatnamiidda dahje váldá daid iežas geavahussii, ja eiseválddit galget álggahit doaimmaid eastadit dákkár rihkkumušaid.

19. artihkal

Riikkaid eanandoalloprográmmat galget dáhkidit dáidda álbmogiidda seammadássásaš gieđahallama go riikka eará olbmuide čuovvovaš doaimmaid bokte: 

a) lassieatnamiid fuolaheapmi dáidda álbmogiidda dalle go sin eatnamat eai leat doarvái viidát dábálaš áigáiboahtimi dahje vejolaš olmmošlogu lassáneapmái;
b) dárbbašlaš váriid juolludeapmi ovddidit eatnamiid mat juo leat dáid álbmogiid hálddus.

III. OASSI. BARGGOLAŠVUOHTA JA  BARGOEAVTTUT  

20. artihkal

1. Ráđđehusat galget riikka lágaid ja láhkanjuolggadusaid olis ja ráđđálagaid dáiguin álbmogiiguin čađahit sierranas doaimmaid beaktilit suodjalit dáidda álbmogiidda gullevaš bargiid barguiváldima ja sin bargoeavttuid dalle go dábálaš lágat mat gusket bargiide, eai doarvái beaktilit suodjal sin.

2. Ráđđehusat galget buot vejolaš lágiid mielde eastadit buot vealaheami dáid áibmogiid bargiid ja eará bargiid gaskka, earenoamážit dáin áššiin:

a) Barguibeassan, maiddái bargguide mat gáibidit fidnomáhtolašvuođa, ja alit bargosadjái beassan ja bargoovdáneapmi;
b) Bálkádássálašvuohta seammaárvosaš barggus;
c) Dálkkasteapmi ja sosiála veahkki, bargodorvvolašvuohta ja bargodearvvašvuođabálvalusat, servodaga buot oadjodoaimmat ja bargodillái gullevaš eará buorrevuođat ja maiddái orrunvisttit;
d) Searvvadanvuoigatvuohta ja oasseváldinvuoigatvuohta buot lágalaš fágaorganisašuvdnabargguin ja maiddái vuoigatvuohta dahkat oktasaš bargošiehtadusaid bargoaddiiguin dahje bargoaddiorganisašuvnnaiguin.

3. Dás namuhuvvon doaimmat galget dáhkidit ahte: 

a) dáidda álbmogiidda gullevaš bargit, maiddái áigodatbargit, gaskaboddasaš bargit ja johttibargit eanandoalus ja eará bargguin, ja sii geat barget bargiid gaskkustan- dahje láigohanfitnodagain, ožžut seamma suodjaleami go riikkaid lágat ja dábálaš geavat addet seamma suorggi eará bargiide, ja ahte sii ollásit dihtet iežaset vuoigatvuođaid bargoláhkaortnega olis ja daid váidinvejolašvuođaid mat leat geavahusas;
b) dáidda álbmogiidda gullevaš bargit eai gártta bargat dakkár diliin mat leat várálaččat dearvvašvuhtii, earenoamážit dakkár dáhpáhusain main geavahuvvojit pestisiiddat (divremirkkot) ja eará mirkkolaš ávdnasat;
c) dáidda álbmogiidda gullevaš bargit eai gártta bákkuvuloš barggahanortnegiidda, daid siste bággobargui ja vealgemáksinbargui;
d) dáidda álbmogiidda gullevaš olmmái- ja nissonbargiide dáhkiduvvojit dásseárvosaš vejolašvuođat ja gieđahallan bargoeallimis ja maiddái suodjalus roahcamiid vuostá bargosajiin.

4. Earenoamáš ávvira galgá atnit heivvolaš bargodárkkistanbálvalusaid ásaheamis guovlluin gos dáidda álbmogiidda gullevaš bargit leat bálkábarggus, gozihan várás dan konvenšuvnna dán oasi mearrádusaid ollašuvvama.

IV. OASSI. FIDNOMÁHTTAHUS, DUODJI JA GÁVPOGIID OLGGOBEALE GUOVLLUID EALÁHUSAT

21. artihkal

Dáid álbmogiid lahtuin galget leat unnimustá seamma buorit vejolašvuođat oažžut fidnomáhttáhusa go riikka eará lahtuin..

22. artihkal

1. Galgá ovddidit dáid álbmogiid lahtuid eaktudáhtolaš oasseváldima dábálaš fidnomáhttáhusprográmmaide.

2. Goas ásahuvvon dábálaš fidnomáhttáhusprográmmat eai deavdde dáid álbmogiid earenomáš dárbbuid, de ráđđehusat galget veahkkálagaid dáid álbmogiiguin ásahit sierra fidnomáhttáhusprográmmaid ja ásahusaid.

3. Visot sierra fidnomáhttáhusprográmmat galget vuođđuduvvot dáid álbmogiid ekonomalaš, sosiála ja kultuvrra diliide ja geavatlaš dárbbuide. Buot dutkamušat dáid prográmmaid oktavuođas galget dahkkojuvvot veahkkálagaid dáiguin álbmogiiguin, geaiguin galgá ráđđadallat dákkár prográmmaid organiserema ja jođiheami birra. Go lea vejolaš, de dat álbmogat galget sáhttit dađistaga ieža váldit ovddasvástádusa dákkár erenoamáš máhttáhusprográmmaid organiseremis ja jođiheamis, juos sii ieža mearridit nu.

23. artihkal

1. Duodji, giliide ja báikegottiide gullevaš doaimmat, luondduruovttudoallu ja dan álbmoga árbevirolaš doaimmat, nugo bivdu, guolástus- ja čoagginealáhusat, galget dovddastuvvot dehálaš oassin dáid álbmogiid kultuvrra seailluheamis ja maiddái ekonomalaš iešbirgenláhkin ja ovdánahttimin. Álo go lea áigeguovdil, de galget ráđđehusat veahkkálagaid dáid álbmogiiguin nannet ja ovddidit dáid doaimmaid.

2. Go dat álbmogat sihtet, de galgá addit heivvolaš fágalaš ja ekonomalaš veahki gokko dat lea vejolaš ja dán oktavuođas galgá váldit vuhtii daid álbmogiid árbevirolaš teknologiija ja kultuvraiešvuođaid ja maiddái guhkesáigásaš ja vuoiggalaš ovdáneami dehálašvuoda.

V. OASSI.   OADJU JA DEARVVAŠVUOHTA

24. artihkal

Sosiála oadjoortnegat galget dađistaga viiddiduvvot gustot dáid álbmogiidda ja dáid ortnegiid galgá doaimmahit almmá makkárge vealahemiid haga sin vuostá.

25. artihkal

1. Ráđđehusat galget sihkkarastit dáidda álbmogiidda dohkálaš dearvvašvuođabálvalusaid ja háhkat váriid vai dát álbmogat besset iežaset ovddasvástádusain ja bearráigeahčuin ásahit ja fállat dákkár bálvalusaid, vai dát álbmogat ožžot vejolašvuođa návddašit alimus vejolaš rumašlaš ja mentálalaš dearvvašvuođa.

2. Nu guhkás go lea vejolaš, dearvvašvuođabálvalusat galget leat báikkálaččat. Dákkár bálvalusaid galgá hábmet ja hálddašit ovttasráđiid daiguin álbmogiiguin vuhtii válddidettiin sin ekonomalaš, geográfalaš, sosiála ja kultuvrralaš diliid ja maiddai sin árbevirolaš dearvvašvuođafuolahus-, dikšun- ja dálkkodanvugiid.

3. Dearvvašvuodabálvalusat galget vuoruhit báikkálaš dearvvašvuođabargiid oahpaheami ja bálkáheami oktavuođas, ja bargat earenoamážit vuođđo dearvvašvuodabálvalusaiguin seammás go dollojuvvo lagaš oktavuohta eará dási dearvvašvuođabálvalusaiguin.

4. Dákkár dearvvašvuođabálvalusaid lágideami galgá soabahit oktii riikka eará sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš doaimmaiguin.


VI. OASSI.   OAHPAHUS JA DIEHTOJUOHKIN

26. artihkal

Galget čađahuvvot doaimmat sihkkarastin dihte dáid álbmogiid lahtuide unnimustá seamma buriid vejolašvuodaid oažžut oahpahusa buot dásiin go riikka servodagas muduid.

27. artihkal

1. Dáid álbmogiid oahpahusprográmmaid ja –bálvalusaid galgá ovddidit ja ollašuhttit singuin veahkkálagaid vai dat prográmmat ja bálvalusat gallehit sin sierranasdárbbuid, ja daidda galget gullat sin historjá, diehtu, teknologiija, árvosystemat ja maiddái sin sosiála, ekonomalaš, ja kultuvrralaš viggamušat.

2. Ovddasvástideaddji eiseválddit galget dáhkidit dáid álbmogiid lahtuide oahpahusa ja osolašvuođa oahpahusprográmmaid plánemis ja ollašuhttimis dainna ulbmiliin ahte dat álbmogat dađistaga sáhttet váldit ain stuorit ovddasvastádusa dáid prográmmaid jođiheamis.

3. Dasa lassin ráđđehusat galget dohkkehit dáid álbmogiid vuoigatvuođa vuođđudit iežaset oahpahusásahusaid ja –bálvalusaid dainna eavttuin ahte dákkar ásahusat devdet unnimus norpmaid maid ovddasvástideaddji eiseválddit leat ráđđálagaid dáiguin álbmogiiguin ráhkadan. Heivvolaš ekonomalaš resurssat galget juolluduvvot dan várás.   

28. artihkal

1. Dáid álbmogiid mánáide galgá praktihkalaš vejolašvuođaid mielde addit lohkan- ja čállinoahpahusa sin eatnigillii dahje dan gilli mii eanemus geavahuvvo dan joavkkus masa sii gullet. Juos dat ii leat geavatlaččat vejolaš, de ovddasvástideaddji eiseválddit galget ráđđádallat dáiguin álbmogiiguin dán ulbmila joksandoaimmaid birra.

2. Muttágis doaimmaiguin galgá fuolahit dáidda álbmogiidda vejolašvuođa oahppat geavahit njuovžilit riikka virggálaš giela dahje riikka virggálaš gielain ovtta.

3. Galgá bidjat johtui doaimmaid mat seailluhit ja ovddidit dáid álbmogiid iežaset gielaid ovdáneami ja geavaheami.

29. artihkal

Okta dáid áibmogiid oahpahusa ulbmilin galgá leat oahpahit mánáide dakkár dábálaš dieđuid ja dáidduid maiguin sii bastet doaibmat servodatlahttun dievvasit ja dásseárvvus sihke sin iežaset servodagas ja riikka dásis.

30. artihkal

1. Ráđđehusat galget álggahit doaimmaid mat dáid álbmogiid árbevieruid ja kultuvrra dáfus muttágis láhkái čilgejit sidjiide sin iežaset vuoigatvuođaid ja geatnegasvuođaid earenoamážit barggu, ekonomalaš vejolašvuođaid, skuvlejumi ja dearvvašvuođa gažaldagaid, sosiála fálaldagaid ja sin vuoigatvuođaid birra dán konvenšuvnna olis.

2. Dárbbu mielde dán galgá doaimmahit girjjálaš jorgalusaiguin ja mediaid bokte dáid álbmogiid iežaset gillii.

31. artihkal

Čuvgendoaimmat galget álggahuvvot riikkaservodaga buot surggiin ja dásiin  earenoamážit daid gaskkas geain lea eanemus dahkamuš dáiguin álbmogiiguin sihkkun dihte ovdagáttuid mat dáin joavkkuin sáhttet leat dáid álbmogiid ektui. Dan várás galgá sihkkarastit ahte historjágirjjiin ja eará oahppamateriálas addojuvvo duohta, dárkilis ja vuoiggalaš govva dáid álbmogiid servodagas ja kultuvrras.


VII. OASSI. OKTAVUOĐAT JA OKTAŠBARGU RIIKKARÁJIID RASTÁ

32. artihkal

Ráđđehusat galget álggahit heivvolaš doaimmaid ee. riikkaidgaskasaš soahpamušaid bokte álkidahttin várás eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid oktavuođaid ja oktasašbarggu riikkarájiid rastá, daid gaskkas ekonomalaš, sosiála, kultuvralaš, vuoiŋŋalaš ja birrasii guoski doaimmaid.

 

VIII. OASSI. HÁLDDAHUS

33. artihkal

1. Eiseváldi gean ovddasvástádussii dán konvenšuvnna áššit gullet, galgá sihkkarastit ahte gávdnojit doaimmahagat ja eará muttágis ásahusat jođihan várás prográmmaid mat gusket dáidda álbmogiidda, ja ahte dain leat doarvái várit dohkálaččat dikšut daidda addojuvvon doaimmaid.

2. Dáidda doaimmaide galget gullat:

a) dan konvenšuvnna mearrádusaid plánen, oktiiheiveheapmi, ollašuhttin ja árvvoštallan ovttasráđiid dáiguin álbmogiiguin;
b) ovddasvástideaddji eiseválddiide árvalit láhkaevttohusaid- ja eará doaimmaid ja maiddái doaimmaid ollašuhttima goziheapmi veahkkálagaid dáiguin álbmogiiguin.


IX. OASSI. DÁBALAŠ MEARRÁDUSAT

34. artihkal

Daid doaimmaid sisdoallu ja viidodat mat álggahuvvojit dán konvenšuvnna ollašuhttima várás, galget meroštallojuvvot dávgasit iešguđetge riikka earenoamáš dilálašvuođaid vuhtii válddidettiin.

35. artihkal

Dán konvenšuvnna mearrádusaid doaimmaheapmi ii oaččo goaridit dáid álbmogiid vuoigatvuođaid iige buorrevuođaid maid vuođđun leat eará konvenšuvnnat ja rávvehusat, riikkaidgaskasaš soahpamušat, šiehtadusat dahje riikkaid siskkáldas lágat, njuolggadusat, vierut dahje šiehtadusat.

 

X. OASSI. LOAHPALAŠ MEÁRRÁDUSAT

36. artihkal

Dát konvenšuvdna divvu jagi 1957 Konvenšuvnna eamiálbmogiid ja čearddalaš álbmogiid birra.

37. artihkal

Dan konvenšuvnna formála dohkkeheamit [ratifiseremat] galget almmuhuvvot Riikkaidgaskasaš bargodoaimmahaga váldojođiheaddjái registrerema várás.

38. artihkal

1. Dat konvenšuvdna čatná dušše daid Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna lahttoriikkaid maid dohkkeheami valdojođiheaddji lea registreren. 

2. Konvenšuvdna boahtá fápmui guoktenuppelohkái mánu maŋŋil dan beaivvi go váldojođiheaddji lea registreren guovtti lahtu dohkkeheami [ratifiserema]. 

3. Ovdalis namuhuvvon beaivvi maŋŋil boahtá konvenšuvdna fápmui guđege lahtu guovdu guoktenuppelohkai manu maŋŋil dan beaivvi goas lahtu dohkkeheapmi lea registrerejuvvon. 

39. artihkal

1. Lahttu mii lea dohkkehan dán konvenšuvnna, sáhttá cealkit dan eret logi jagi maŋŋil dan beaivvi goas konvenšuvdna lea boahtán fapmui, eretcealkinalmmuhusa bokte Riikkaidgaskasaš bargodoaimmahaga váldojođiheaddjái registrerema várás. Eretcealkin  ii boađe fápmui ovdalgo jagi maŋŋil dan beaivvi goas eretcealkin lea registrerejuvvon.

2. Iešguhtege lahttoriika mii lea dán konvenšuvnna dohkkehan iige geavat iežas eretcealkinvuoigatvuođa jagi siste ovdalis namuhuvvon logi jagi áigodaga maŋŋil, lea čadnojuvvon doahttalit konvenšuvnna čuovvovaš logi jagi, ja dat sahttá cealkit dán konenšuvnna eret easka iesguđege logi jagi áigodaga loahpas daid eavttuid mielde mat leat čilgejuvvon dán artihkkalis.

40. artihkal

1. Riikkaidgaskasaš bargodoaimmahaga váldojođiheaddji galgá almmuhit buot Riikkaidgaskasaš bargoorganisašuvnna lahttoriikkaide buot dohkkehemiid ja eretcealkimiid maid organisašuvnna lahttoriikkat leat sutnje dieđihan.

2. Go váldojođiheaddji almmuha organisašuvnna lahttoriikkaide ahte son lea registreren nuppi dohkkeheami [ratifiserema]  mii sutnje lea sáddejuvvon, de son galgá cuiget lahtuide beaivemeari goas konvenšuvdna boahtá fápmui.

41. artihkal

Riikkaidgaskasaš bargodoaimmahaga váldojođiheaddji galgá Ovttastuvvan Našuvnnaid vuođđudangirjji 102. artihkkala mielde almmuhit Ovttastuvvan Našuvnnaid váldočállái dievas dieđuid buot dohkkehemiin ja eretcealkimiin maid son lea ovddit artihkkaliid mearrádusaid mielde registreren.

42. artihkal

Riikkaidgaskasaš bargodoaimmahaga hálddahusráđđi (stivra) galgá, dalle go oaidná dárbbašlažžan, buktit Riikkaidgaskasaš bargoorganisa­šuvnna váldočoahkkimii raportta dán konvenšuvnna doaibmamis ja dutkat, leago sávahahtti bidjat konfereanssa aššelistui gažaldaga olles konvenšuvnna dahje dan osiid rievdadeamis.

43. artihkal

1. Juos konfereansa dohkkeha ođđa konvenšuvnna mii rievdada dán konvenšuvnna ollásit dahje dan osiid, de šaddos ná, juos ođđa konvenšuvdna ii mearrit eará láhkái:

a) go lahtturiika dohkkeha ođđa rievdaduvvon konvenšuvnna, de dat ipso jure [automáhtalaččat] ja gaskkahaga maiddái cealká eret dán konvenšuvnna beroškeahtá 39. artihkkala eavttuin, juos ja go ođđa rievdaduvvon konvenšuvdna lea boahtán fápmui;
b) lahttoriikkat eai sáhte dohkkehit [ratifiseret] dán konvenšuvnna šat dan beaivvi maŋŋil goas ođđa rievdaduvvon konvenšuvdna boahtá fápmui.

2. Dát konvensuvdna galgá goitge bissut fámus dalá hámistis ja dála sisdoaluinis buot daid lahtuid guovdu mat leat dohkkehan dán, muhto eai leat dohkkehan rievdaduvvon konvenšuvnna.

44. artihkal

Dan konvenšuvnna eŋgelas– ja fránskkagiel teavsttat leaba guktot seamma doallevaččat.