Ovttastuvvan našuvnnaid julggaštus eamiálbmotvuoigatvuođaid birra

Ovttastuvvan našuvnnat Váldočoahkkin
	Čákčamánu 13.b. 2007 Orginála: Eaŋgalasgiella

                                                                                                                                
61. sešuvdna
Beaiveortnet čuo. 68
ON olmmošvuoigatvuođaráđi raporta

Belgia, Bolivia, Costa Rica, Cuba, Dánmárku, Dominikánalaš republihkka, Ecuador, Estlánda, Suopma, Guatemala, Hellas, Latvia, Nicaragua, Peru, Portugála, Slovenia, Espánnja, Duiska ja Ungára: resolušuvdnaevttohus

Ovttastuvvan našuvnnaid julggaštus eamiálbmotvuoigatvuođaid birra

Váldočoahkkin,

mii váldá vuhtii rávvaga Olmmošvuoigatvuođaráđi resolušuvnnas 1/2 geassemánu 29. b. 2006, mas ráđđi dohkkehii Ovttastuvvan našuvnnaid julggaštusteavstta eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra,

mii atná mielas iežas resolušuvnna 61/178 juovlamánu 20.b. 2006, mas dat mearridii maŋidit julggaštusa meannudeami ja dohkkeheami eambbo ráđđádallanáiggi várás, ja mas dat mearridii loahpahit meannudeami ovdal Váldočoahkkima 61. sešuvnna loahpa,

dohkkeha Ovttastuvvan našuvnnaid julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra nu movt dat lea čállojuvvon dán resolušuvnna mildosis.

 

Mielddus

Ovttastuvvan našuvnnaid julggaštus eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra

Váldočoahkkin,

mii diktá iežas oaiváduvvot Ovttastuvvan našuvnnaid lihtu ulbmiliin ja prinsihpain, ja luohttá ahte dat geatnegasvuođat maid stáhtat leat badjelasáset váldán dán lihtu olis, ollašuhttojuvvojit,

mii duođašta ahte eamiálbmogat leat seamma árvvus go buot eará álbmogat, seammás go dat dohkkeha buot álbmogiid vuoigatvuođa leat earálágánin, ja atnit iežaset earálágánin, ja dohkkehuvvot danin,

mii maiddái duođašta ahte buot álbmogat girjudit ja riggudit daid iešguđet sivilisašuvnnaid ja kultuvrraid mat leat olmmošsoga oktasaš árbi,

mii maiddái duođašta ahte juohke doktriidna, politihkka dahje geavat mii lea vuođuštuvvon dahje mii doarju dan jurdaga ahte dihto álbmogis dahje ovttaskas olbmuin lea eanet árvu go earáin nášuvnnalaš duogáža dahje čearddalaš, oskkoldatlaš, etnihkalaš dahje kultuvrralaš iešvuođa geažil, lea rasisttalaš, dieđalaččat boastut, juridihkalaččat dušši, morálalaččat hilgunveara ja sosiálalaččat vuoigatmeahttun,

mii nanne ahte eamiálbmogat eai berre gillát mangelágán vealaheami go čađahit vuoigatvuođaideaset,

mii vuorjašuvvá dainna ahte eamiálbmogat historjjálaččat leat gillán vearrivuođaid, earret eará go sii leat leamaš koloniserejuvvon ja sin eatnamat, territoriat ja riggodagat leat váldojuvvon sis eret, ja nu eai leat beassan čađahit vuoigatvuođaideaset, erenoamážit vuoigatvuođaset ovdánit iežaset dárbbuid ja beroštumiid mielde,

mii dovddasta  leat áibbas dárbbašlažžan dohkkehit ja ovdánahttit eamiálbmogiid lunddolaš vuoigatvuođaid maid sii guddet sin politihkalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš hámádagain, sin kultuvrras, sin vuoiŋŋalaš árbevieruin, sin historjjás ja eallinoainnus, erenoamážit vuoigatvuođa sin eatnamiidda, territoriaide ja luondduriggodagaide,

mii maiddái dovddasta leat áibbas dárbbašlažžan dohkkehit ja ovdánahttit daid eamiálbmotvuoigatvuođaid mat leat nannejuvvon iešguđet konvenšuvnnain, šiehtadusain ja eará konstruktiivalaš ortnegiin mat leat dahkkon stáhtaiguin,

mii buoremielalaččat oaidná ahte eamiálbmogat organiserejit iežaset nannen dihte sin politihkalaš, ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš dili ja heaittihan dihte buotlágán vealaheami ja duolbmuma gos dat ain dáhpáhuvaš,

mii lea vissis ahte jus eamiálbmogat ieža hálddašit daid áššiid mat gusket sidjiide, sin eatnamiidda, territoriaide ja luondduriggodagaide, de sii sáhttet seailluhit ja nanusmahttit sin iežaset ásahusaid, kultuvrra ja árbevieruid, ja sii ovdánit dalle sin iežaset dáhtuid ja dárbbuid mielde,

mii dovddasta ahte eamiálbmogiid máhtuid, kultuvrra ja árbevirolaš geavada gudnejahttin buktá guoddevaš ja vuoiggalaš ovdáneami ja buori birashálddašeami,

mii deattuha  ahte soahtedoaimmaid heaittiheapmi eamiálbmogiid eatnamiin ja territoriain buktá ráfi, ekonomalaš ja sosiálalaš ovdáneami, ipmárdusa ja ustitlaš oktavuođaid máilmmi nášuvnnaid ja álbmogiid gaskkas,

mii erenoamážit dohkkeha eamiálbmotbearrašiid ja eamiálbmotservodagaid vuoigatvuođa  bisuhit oktasaš ovddasvástádusa  mánáidbajásgeassimis, oahppamis, oahpahusas ja čálggus, máná vuoigatvuođaid olis,

mii vuhtiiváldá ahte dat vuoigatvuođat mat leat nannejuvvon soahpamušain, šiehtadusain ja eará konstruktiiva ortnegiin stáhtaid ja eamiálbmogiid gaskka, muhtun oktavuođain leat vuoigatvuođat main lea riikkaidgaskasaš mearkkašupmi ja iešvuohta, ja leat riikkaidgaskasaččat guoskevaččat ja ovddasvástádusguoddit,

mii maiddái vuhtiiváldá ahte soahpamušat, šiehtadusat ja eará konstruktiiva ortnegat, ja dat maid dat sisttisdollet, nanusmahttet eamiálbmogiid ja stáhtaid searvevuođa,

mii dovddasta ahte Ovttastuvvan našuvnnaid lihttu, riikkaidgaskasaš ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid konvenšuvdna[1], riikkaidgaskasaš siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvdna ja Wiena julggaštus ja doaibmaprográmma[2] nannejit vuđolaččat mávssolažžan dan ahte buot álbmogiin lea riekti iešmearrideapmái; dán rievtti olis mearridit sii friddja iežaset politihkalaš sajádaga ja ovddidit friddja iežaset ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneami,

mii fuomáša ahte ii mihkkege dán julggaštusas galgga sáhttit adnot ággan gieldit ovttage álbmoga vuoigatvuođa iešmearrideapmái, go dat vuoigatvuohta čađahuvvo álbmotrievtti mielde,

mii lea vissis ahte dán julggaštusa dohkkeheapmi eamiálbmogiid vuoigatvuođain buktá eanet harmonalaš oktavuođaid ja buoret ovttasdoaimma stáhta ja eamiálbmogiid gaskka, vuoiggalašvuođa, demokratiija, olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttima, eahpe-vealaheami ja buori dáhtu prinsihpaid vuođul,

mii ávžžuha stáhtaid, ráđđádallamiid ja ovttasbarggu bokte, deavdit ja beaktilit doaimmahit geatnegasvuođaideaset dan muddui go dat gusket eamiálbmogiidda riikkaidgaskasaš instrumeanttaid mielde, erenoamážit geatnegasvuođaid olmmošvuoigatvuođaid hárrái,

mii deattuha ahte Ovttastuvvan Našuvnnain lea deaŧalaš joatkevaš doaibma das ahte ovdánahttit ja suodjalit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid,

mii oaivvilda dán julggaštusa leat deaŧalaš lávkin dasa ahte dovddastit, ovddidit ja suodjalit eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid, ja ahte hábmet dása heivvolaš doaimmaid Ovttastuvvan Našuvnnaid vuogádaga siskkobealde,

mii dovddasta ja nanne ahte eamiálbmogiidda gullevaš ovttaskasolbmuin almmá vealaheami haga lea riekti visot olmmošvuoigatvuođaide mat leat dohkkehuvvon álbmotrievttis, ja ahte eamiálbmogiin leat kollektiivvalaš vuoigatvuođat mat leat dárbbašlaččat sin eallimii, čálgui ja sin ollislaš ovdáneapmái álbmogin,

mii maiddái dovddasta ahte eamiálbmogiid dilit rievddadit guovllus guvlui ja riikkas riikii, ja ahte našuvnnalaš ja regionála iešvuođat ja iešguđetlágán historjjálaš ja kultuvrralaš duogážat berrejit váldojuvvot vuhtii,

mii allaáiggálaččat julggašta dán ON-julggaštusa eamiálbmogiid vuoigatvuođaid birra dakkár ulbmilin maid galgá oččodit ollašuvvot searvevuođa vuoiŋŋas ja goabbatbeallásaš gudnejahttimiin:

Artihkal 1

Eamiálbmogiin lea, kollektiivvalaččat ja ovttaskas olmmožin, ollislaš riekti ávkkástallat visot olmmošvuoigatvuođaid ja vuđolaš friddjavuođaid mat leat dohkkehuvvon Ovttastuvvan našuvnnaid lihtus, Olmmošvuoigatvuođaid máilmmijulggaštusas[3] ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođamearrádusain. 

Artihkal 2

Eamiálbmogat ja daidda gullevaš ovttaskasolbmot leat friddja ja ovttaárvosaččat buot eará álbmogiiguin ja olbmuiguin, ja sis lea riekti eallit buotlágán vealaheami haga go čađahit vuoigatvuođaideaset, erenoamážit dakkáriid mat leat vuođuštuvvon eamiálbmoga máttuide dahje identitehtii.

Artihkal 3

Eamiálbmogiin lea riekti iešmearrideapmái. Dán rievtti vuođul mearridit sii friddja iežaset politihkalaš sajádaga, ja ovddidit friddja sin iežaset ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ovdáneami.

Artihkal 4

Eamiálbmogiin lea, de go čađahit vuoigatvuođa iešmearrideapmái, vuoigatvuohta autonomiijii dahje iešstivrejupmái dakkár áššiin mat gusket sin siskkáldas ja báikkálaš diliide, ja vuoigatvuohta sin autonomalaš doaimmaid ruhtadanortnegiidda.

Artihkal 5

Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta doalahit ja nanusmahttit sin erenoamáš politihkalaš, rievttálaš, ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš ásahusaid, seammás go doalahit rievtti ollislaččat oassálastit stáhta politihkalaš, ekonomalaš, sosiálalaš ja kultuvrralaš eallimis jus dan dáhttot.

 

Artihkal 6

Juohke olbmos guhte lea eamiálbmogii gullevaš, lea riekti stáhtalahttovuhtii.

Artihkal 7

1. Olmmoš guhte lea eamiálbmogii gullevaš, lea riekti eallimii, rumašlaš ja psykalaš integritehtii, friddjavuhtii ja persovnnalaš oadjebasvuhtii.

2. Eamiálbmogiin lea kollektiivvalaš riekti eallit friddjavuođas, ráfis ja dorvvus sierra álbmogin ja sii eai galgga gillát álbmotgoddimiid dahje eará veahkaválddálašvuođa, dego dan ahte mánát veagal fárrehuvvojit ovtta joavkkus nubbái.

Artihkal 8

1. Eamiálbmogiin ja daidda gullevaš ovttaskasolbmuin lea riekti beassat eret bággoassimileremis ja kultuvrra billisteamis.

2. Stáhtat galget sihkkarastit beaktilis ortnegiid maiguin eastada ja hehtte:

a) buot daguid main ulbmilin lea rihpat sin integritehta sierra álbmogin, dahje sin kultuvrralaš árvvuid dahje etnihkalaš identitehta, ja buot daguid main lea dákkár váikkuhus,

b) buot daguid main ulbmilin lea váldit sis sin eatnamiid, territoriaid dahje riggodagaid dahje daguid main lea dakkár váikkuhus,

c) juohkelágán bággosirdima álbmogis mas ulbmilin lea rihkkut dahje heajosmahttit sin vuoigatvuođaid, dahje mas lea dákkár váikkuhus,

d) juohkelágán bággoassimilerema dahje bággointegrerema,

e) juohkelágán propaganda mas ulbmilin lea ovddidit dahje ávžut nállevealaheami dahje etnihkalaš vealaheami sin ektui.

Artihkal 9

Eamiálbmogiin ja daidda gullevaš ovttaskasolbmuin lea vuoigatvuohta gullat eamiálbmotservodahkii dahje eamiálbmotnašuvdnii, sin servodaga dahje našuvnna dábiid ja vieruid mielde. Dán vuoigatvuođa čađahettiin ii galgga gillát makkárge vealaheami.

Artihkal 10

Eamiálbmogat eai galgga veagal fárrehuvvot eret sin eatnamiin dahje territoriain. Fárrehuvvot eai sáhte almmá guoskevaš eamiálbmoga friddja ja diehttevaš ovdalgihtii mieđiheami haga , ja dušše jus lea sohppojuvvon vuoiggalaš ja govttolaš buhtadus, ja jus leaš vejolaš, vejolašvuohta máhccat ruovttoluotta.

Artihkal 11

1. Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta geavahit ja ealáskahttit sin kultuvrralaš dábiid ja árbevieruid. Dása gullá vuoigatvuohta seailluhit, suodjalit ja ovddidit ovddeš, dálá ja boahttevaš kulturovdanbuktimiid, nugo arkeologalaš ja historjjálaš báikkiid, dávviriid, málliid, meanuid, teknologiijaid, govva- ja lávdedáidaga ja girjjálašvuođa.

2. Stáhtat galget beaktilis vugiiguin, ovdamearkka dihte ođđasis ásaheami bokte veahkkálagaid eamiálbmogiin fuolahit kultuvrralaš, intellektuála, oskkoldatlaš ja vuoiŋŋalaš opmodaga máhcaheami go dat lea leamaš váldon eamiálbmogiin eret almmá sin friddja ja diehttevaš ovdalgihtii mieđiheami haga, dahje mat leat váldon sis eret sin lágaid, dábiid ja árbevieruid vuostá.

Artihkal 12

1. Eamiálbmogiin lea riekti ovdanbuktit, geavahit, ovddidit ja oahpahit sin vuoiŋŋalaš ja oskkoldatlaš vieruid, dábiid ja meanuid; riekti seailluhit, suodjalit ja vuorjjakeahttá beassat sin oskkoldatlaš ja kultuvrralaš guovddášbáikkiide; riekti geavahit ja hálddašit sin bassi dávviriid; ja riekti oažžut máttuideaset olmmošlaš bázahusaid máhcahuvvot.

2. Stáhtat galget  govttolaš, čielga ja beaktilis ortnegiiguin maid leat hábmen ovttasráđiid guoskevaš eamiálbmogiin, geahččalit fuolahit lobi geahččat ja/dahje máhcahit seremoniijalaš dávviriid ja olmmošlaš bázahusaid mat leat stáhtaid hálddus.

Artihkal 13

1. Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta ealáskahttit, geavahit ja ovddidit sin historjjá, giela, njálmmálaš árbevieruid, filosofiijaid, čállinvugiid ja girjjálašvuođa ja sirdit dáid boahttevaš buolvvaide, ja dain lea maid vuoigatvuohta nammadit sin báikkálaš servodagaid, báikkiid ja olbmuid ja doalahit daid namahusaid.

2. Stáhtat galget beaktilis doaibmabijuiguin sihkkarastit dán vuoigatvuođa suodjaleami, ja sihkkarastit ahte eamiálbmogat  ipmirdit ja ipmirduvvojit politihkalaš, rievttálaš ja hálddahuslaš proseassain, dulkka vehkiin jus leaš dárbu, dahje eará heivvolaš vugiid bokte.

Artihkal 14

1. Eamiálbmogiin lea riekti vuođđudit ja hálddašit sin oahpahusvuogádaga ja ásahusaid mat fállet oahpahusa sin iežaset gillii, dakkár vuogi mielde mii heive sin kultuvrralaš oahpahus- ja oahppomálliide.

2. Eamiálbmogiidda gullevaš ovttaskasolbmuin, erenoamážit mánáin, lea vuoigatvuohta visot oahpahusa dásiide ja oahpahushámiide mat stáhtas leat, vealaheami haga.

3. Stáhtat galget, ovttasráđiid eamiálbmogiiguin, álggahit beaktilis doaimmaid nu ahte eamiálbmogiidda gullevaš ovttaskasolbmot, erenoamážit mánát ja sii guđet ásset servodagaset olggobealde, ožžot vejolašvuođa oažžut oahpahusa iežaset kultuvrras ja iežaset gillii.

Artihkal 15

1. Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta oažžut sin kultuvrra, árbevieruid, historjjá ja dáhtuid árvvu ja girjáivuođa doahttaluvvot, ja dát galgá bures boahtit ovdan oahpahusas ja almmolaš diehtojuohkimis.

2. Stáhtat galget, ráđđádallamiid bokte ja ovttasráđiid guoskevaš eamiálbmogiin, álggahit beaktilis doaibmabijuid maiguin jávkada ovdagáttuid ja duššindahká vealaheami, ja baicca movttiidahttá gierdevašvuođa, ipmárdusa ja buriid oktavuođaid eamiálbmogiid ja servodaga osiid gaskka muđui.

Artihkal 16

1. Eamiálbmogiin lea riekti vuođđudit iežaset mediaásahusaid iežaset gielaide ja beassat geavahit buot eará servodaga mediaid vealaheami haga.

2. Stáhtat galget álggahit beaktilis doaibmabijuid sihkkarastin dihte ahte stáhtalaš mediat duođas čalmmustahttet eamiálbmogiid kultuvrralaš girjáivuođa. Stáhtat berrejit, almmá ollislaš sátnefriddjavuođa easttikeahttá, movttiidahttit priváhta mediaid dievaslaččat čájehit eamiálbmogiid kultuvrralaš girjáivuođa.

Artihkal 17

1. Eamiálbmogiin ja daidda gullevaš ovttaskasolbmuin lea riekti ollislaččat čađahit juohke vuoigatvuođa mii lea nannejuvvon gustojeaddji riikkaidgaskasaš ja našuvnnalaš bargoriektemearrádusain.

2. Stáhtat galget ráđđádallamiid bokte ja veahkkálagaid eamiálbmogiiguin álggahit erenoamáš doaimmaid mat suodjalit eamiálbmotmánáid ekonomalaš ávkkástallamis, dahje bargamis dakkár bargguid mat leat várálaččat ja mat hehttejit sin oahpahusa, dahje mat sáhttet vahágahttit sin dearvvašvuođa dahje sin rumašlaš, intellektuála, vuoiŋŋalaš, morálalaš dahje sosiálalaš ovdáneami, dás vuhtiiválddedettiin sin erenoamáš hearkivuođa ja ahte oahpahus lea deaŧalaš máná dilálašvuođa nannemii.

3. Eamiálbmogiidda gullevaš ovttaskasolbmuin lea riekti ahte eai gártta gillát makkárge vealaheaddji bargoeavttuid, nugo vealaheaddji virgeeavttuid dahje bálkáeavttuid.

Artihkal 18

Eamiálbmogiin lea riekti oassálastit mearrádusain dakkár áššiin mat sáhttet guoskat sin vuoigatvuođaide, daid ovddasteddjiid bokte maid sii leat válljen iežaset vugiid bokte, ja sis lea riekti bisuhit ja ovddidit sin iežaset mearrideaddji eamiálbmotásahusaid.

Artihkal 19

Stáhtat galget buriin dáhtuin ráđđádallat ja ovttasbargat guoskevaš eamiálbmogiid ovddasteaddji ásahusaiguin olahan dihte sin friddja ja diehttevaš ovdalgihtii mieđiheami ovdalgo mearridit ja čađahit lágaid dahje hálddahuslaš doaimmaid mat sidjiide gusket.

Artihkal 20

1. Eamiálbmogiin lea riekti doalahit ja ovddidit sin politihkalaš, ekonomalaš ja sosiálalaš vuogádagaid ja ásahusaid vai leat oadjebasat ahte besset eallit iežaset birgejumi ja ovdáneami mielde, ja friddja doaibmat iežaset árbevirolaš dahje eará ekonomalaš doaimmain.

2. Eamiálbmogiin geain eallinvuođđu ja ovdánanvejolašvuođat leat váldojuvvon eret, lea riekti vuoiggalaš ja govttolaš buhtadussii.

Artihkal 21

1. Eamiálbmogiin lea riekti, vealaheami haga, buoridit iežaset ekonomalaš ja sosiálalaš dili, dása gullá earret eará oahpahus, bargu, fidnooahppu, ođđasis skuvlejupmi, ásodat, buhtisvuođadilli, dearvvašvuohta ja sosiála oadjobálvalusat.

2. Stáhtat galget álggahit beaktilis doaimmaid, maiddái sierra doaimmaid go lea heivvolaš, vai sihkkarastá bistevaš ovdáneami eamiálbmogiid ekonomalaš ja sosiálalaš eavttuid hárrái. Erenoamáš beroštumi galgá bidjat boarrásiid, nissoniid, nuoraid, mánáid ja doaimmashehttejuvvomiid vuoigatvuođaide ja erenoamáš dárbbuide.

Artihkal 22

1. Go dát julggaštus čađahuvvo de galgá erenoamážit deattuhit eamiálbmogiid boarrásiid, nissoniid, nuoraid, mánáid ja doaimmashehttejuvvomiid vuoigatvuođaid ja erenoamáš dárbbuid.

2. Stáhtat galget ovttasráđiid eamiálbmogiiguin fuolahit ahte eamiálbmot nissonat ja mánát ožžot ollislaš suoji ja dáhkádusaid buotlágán veahkaválddálašvuođa ja vealáheami vuostá.

Artihkal 23

Eamiálbmogiin lea riekti mearridit ja hábmet vuoruhemiid ja strategiijaid dasa movt čađahit ovdánanvuoigatvuođa. Erenoamážit lea eamiálbmogiin vuoigatvuohta aktiivvalaččat leat mielde hábmeme ja mearrideame dearvvašvuođa- ja ásodatprográmmaid ja eará ruđalaš ja sosiálalaš prográmmaid mat váikkuhit sin ja, nu guhkás go vejolaš, hálddašit dakkár prográmmaid iežaset ásahusaid bokte.

 

Artihkal 24

1. Eamiálbmogiin lea riekti sin iežaset árbevirolaš dálkasiidda ja vuoigatvuohta doalahit iežaset dálkkaslaš dábiid, dása gullá deaŧalaš dálkkodanšattuid, elliid ja minerálaid seailluheapmi. Eamiálbmogiidda gullevaš ovttaskasolbmuin lea  maiddái riekti buot sosiála- ja dearvvašvuođabálvalusaide, almmá vealaheami haga.

2. Eamiálbmogiidda gullevaš ovttaskas olbmuin lea seamma individuála vuoigatvuohta go earáin oažžut buoremus dási dearvvašvuođa mii lea gávdnamis, sihke fysalaččat ja psykalaččat. Stáhtat galget čađahit dárbbašlaš doaimmaid vai sihkkarastá ahte dát vuoigatvuohta dađistaga ollásit devdojuvvo.

Artihkal 25

Eamiálbmogiin lea riekti seailluhit ja nanusmahttit sin erenoamáš vuoiŋŋalaš oktavuođaid daidda  eatnamiidda, guovlluide, čáziide, meararittuide ja eará luondduriggodagaide maid sii árbevieru mielde leat eaiggáduššan dahje gos sii leat eallán ja maid sii leat atnán, ja deavdit daid geatnegasvuođaid mat sis dán oktavuođas leat boahttevaš buolvvaide.

Artihkal 26

1. Eamiálbmogiin lea riekti eatnamiidda, territoriaide ja eananriggodagaide maid sii árbevieru mielde leat eaiggáduššan dahje gos sii leat ássan, dahje maid sii eará láhkái leat atnán dahje háhkan.

2. Eamiálbmogiin lea riekti eaiggáduššat, geavahit, ovddidit ja hálddašit eatnamiid, territoriaid ja luondduriggodagaid maid leat háhkan árbevirolaš eaiggáduššama bokte dahje árbevirolaš ássama dahje geavaheami bokte, ja maiddái eatnamiid, territoriaid ja luondduriggodagaid maid sii leat eará láhkái háhkan.

3. Stáhtat galget addit rievttálaš dovddastusa ja suoji dáidda eatnamiidda, territoriaide ja luondduriggodagaide. Dákkár dovddasteapmi galgá dahkkot guoskevaš eamiálbmoga vieruid, dábiid ja eananriektevuogádagaid doahttalemiin.

 

Artihkal 27

Stáhtat galget ovttasráđiid guoskevaš eamiálbmogiiguin ja vuhtiiválddedettiin sin lágaid, dábiid, árbevieruid ja eananriektevuogádagaid, ásahit ja čađahit vuoiggalaš, sorjákeahtes, objektiiva, rabas ja čađačuovgi proseassa mii dovddasta ja duomu bokte dohkkeha eamiálbmogiid vuoigatvuođaid eatnamiidda, territoriaide ja luondduriggodagaide, dása gullet eatnamat, territoriat ja luondduriggodagat maid sii árbevieru mielde eaiggádušše dahje gos ásse dahje go daid geavahedje. Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta searvat dán prosessii.

Artihkal 28

1. Eamiálbmogiin lea riekti buhtaduvvot, ovdamearkka dihte ođđasis ásaheami bokte, dahje jus dat ii heive, vuoiggalaš ja govttolaš buhtadussii daid eatnamiid, territoriaid ja luondduriggodagaid ovddas maid sii árbevieru mielde eaiggádušše dahje gos leat ássan dahje daid geavahan, ja mat leat sis dollejuvvon, eret váldojuvvon, vuollástuvvon, geavahuvvon dahje vahágahttojuvvon, sin friddja ja diehttevaš ovdalgihtii mieđiheami haga.

2. Jus guoskevaš álbmot ii leat eará láhkái dahje friddja mieđihan, de galgá buhtadus leat seammaárvosaš eanan, territoria ja luondduriggodat seamma sturrodagas ja rievttálaš dásis, dahje galgá addot ekonomalaš buhtadus dahje eará heivvolaš buhtadus.

Artihkal 29

1. Eamiálbmogiin lea riekti seailluhit ja várjalit sin birrasa ja sin eatnama dahje territoria ja luondduriggodagaid buvttadanmáŧolašvuođaid. Stáhtat galget vuođđudit ja álggahit doarjjaprográmmaid eamiálbmogiidda dákkár seailluheami ja várjaleami várás, vealaheami haga.

2. Stáhtat galget álggahit beaktilis doaimmaid mat sihkkarastet ahte ii makkárge várálaš ávdnasiid vurkkodeapmi dahje čiehkan dahkko eamiálbmogiid eatnamiin dahje territoriain, almmá sin friddja ja diehttevaš ovdalgihtii mieđiheami haga.

3. Stáhtat galget álggahit beaktilis doaimmaid maid bokte sihkkarastet, jus dasa leaš dárbu, ahte prográmmat mat galget gozihit, áittardit ja buoridit eamiálbmogiid dearvvašvuođa, ja maid dat geaidda dát guoská galget ráhkadit ja álggahit, čađahuvvojit ollásit.

Artihkal 30

1. Soahteveagaid doaimmat eai galgga jođihuvvot eamiálbmogiid eatnamiin ja territoriain, jus dan doibmii ii gávdno oppalaš deastta dahje jus ii leat eaktodáhtolaččat mieđihuvvon dahje gáibiduvvon dan eamiálbmoga bealis masa čuohcá.

2. Stáhtat galget čađahit vuđolaš ráđđádallamiid guoskevaš eamiálbmogiin, heivvolaš vugiid mielde ja erenoamážit sin ovddasteaddji ásahusaiguin, ovdalgo geavahišgohtet sin eatnamiid dahje territoriaid soahteveagaid doaimmaide.

Artihkal 31

1. Eamiálbmogiin lea riekti seailluhit, hálddašit, suodjalit ja ovddidit kulturárbbiset, árbevirolaš máhtu ja kultuvrralaš ovdanbuktimiid, ja maiddái sin iežaset diehtaga, teknologiija ja kultuvrra bohtosiid, oktan olmmošlaš ja genetihkalaš riggodagaiguin, siepmaniid, dálkasiid, máhtu elliid ja šattuid iešvuođain, njálmmálaš vieruin, girjjálašvuođain, málliin, faláštallamiin ja árbevirolaš stoahkamiin ja dáidagis govain ja lávddi alde. Sis lea maiddái riekti seailluhit, hálddašit, suodjalit ja ovddidit sin vuoiŋŋalaš vuoigatvuođaid dakkár kulturárbái ja árbevirolaš máhttui ja kulturovdanbuktimiidda.

2. Ovttasráđiid eamiálbmogiiguin galget stáhtat álggahit beaktilis doaimmaid maid bokte dohkkeha ja suodjala daid vuoigatvuođaid čađaheami.

Artihkal 32

1. Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit ja ovddidit vuoruhemiid ja strategiijaid sin eatnamiid, territoriaid ja luondduriggodagaid ovddideami ja geavaheami várás.

2. Stáhtat galget buriin dáhtuin ráđđádallat ja ovttasbargat guoskevaš eamiálbmogiin, sin ovddasteaddji ásahusaid bokte, vai ožžot sin friddja ja diehttevaš ovdalgihtii mieđiheami ovdal go álggahit makkárge doaimma mii čuohcá sin eatnamiidda, territoriaide ja luondduriggodagaide, erenoamážit go lea hukseme, ávkkástallame dahje ohcame minerála-, čáhce- dahje eará riggodagaid.

3. Stáhtat galget ásahit beaktilis vugiid sihkkarastin dihte govttolaš ja vuoiggalaš buhtadusa dákkár doaimmaid ovddas, ja álggahit ulbmillaš doaimmaid maiguin ráddje vejolaš biraslaš, ekonomalaš, servodatlaš, kultuvrralaš dahje vuoiŋŋalaš vahágahttima.

Artihkal 33

1. Eamiálbmogiin lea riekti mearridit iežaset identitehta dahje gullevašvuođa iežaset vieruid ja dábiid mielde. Dát ii gáržžit eamiálbmogii gullevaš ovttaskasolbmo vuoigatvuođa oažžut riikkalahttuvuođa dan stáhtas gos ássá.

2. Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta mearridit sin ásahusaid hámi ja válljet lahtuid dáidda ásahusaide iežaset meannudanvuogi mielde.

Artihkal 34

Eamiálbmogiin lea riekti ovddidit, hábmet ja doalahit sin ásahushámádagaid ja sin erenoamáš vieruid, vuoiŋŋalašvuođa, árbevieruid, prosedyraid, geavada, ja jus ležžet, rievttálaš vuogádagaid dahje rievttálaš vieruid, riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid mihtuid mielde.

Artihkal 35

Eamiálbmogiin lea riekti mearridit ovttaskasolbmo geatnegasvuođaid iežas servodaga ektui.

Artihkal 36

1. Eamiálbmogiin, erenoamážit dakkáriin maid riikkarájit leat sirren, lea vuoigatvuohta seailluhit ja ovddidit oktavuođaid, gaskavuođaid ja ovttasbargguid, oktan vuoiŋŋalašvuođa, kultuvrra, politihka ja sosiála doaimmaiguin, iežaset álbmoga lahtuiguin ja eará álbmogiiguin riikkarájiid rastá.

2.Stáhtat galget, ráđđádallamiid bokte ja ovttasráđiid guoskevaš eamiálbmogiin, álggahit beaktilis doaimmaid mat fuolahit dáid vuoigatvuođaid čađaheami.

Artihkal 37

1. Eamiálbmogiin lea riekti oažžut soahpamušaid, šiehtadusaid ja eará konstruktiivalaš ortnegiid mat leat dahkkon stáhtaiguin dahje stáhtaid maŋisbohttiiguin dovddastuvvot, dollojuvvot ja čađahuvvot, ja stáhtat galget maiddái čuovvut ja doahttalit dakkár soahpamušaid, šiehtadusaid ja eará konstruktiivalaš ortnegiid.

2. Ii mihkkege dán julggaštusas galgga dulkojuvvot nu ahte dat gáržžida dahje heaittiha daid vuoigatvuođaid mat eamiálbmogiin leat soahpamušaid, šiehtadusaid ja  eará konstruktiivalaš ortnegiid bokte.

Artihkal 38

Stáhtat galget ráđđádallamiid bokte ja ovttasráđiid guoskevaš eamiálbmogiiguin, čađahit heivvolaš doaimmaid, earet eará lágaid bokte, nu ahte dán julggaštusa ulbmil ollašuvvá.

Artihkal 39

Eamiálbmogiin lea vuoigatvuohta oažžut ekonomalaš ja teknihkalaš doarjaga stáhtain ja riikkaidgaskasaš ovttasbarggu bokte nu ahte besset ávkkástallat daid vuoigatvuođaid maid julggaštus sisttisdoallá.

Artihkal 40

Eamiálbmogiin lea riekti oažžut vejolašvuođa jođánis mearrádusaide govttolaš ja vuoiggalaš meannudanvugiid bokte čoavdin dihte riidduid ja nákkuid stáhtaiguin dahje eará beliiguin, ja dain lea riekti beaktilis buhtadussii buot rihkkumiid ovddas mat leat dahkkon sin ovttaskas dahje oktasaš vuoigatvuođaid vuostá. Dakkár mearrádus galgá dohkálaččat váldit vuhtii eamiálbmogiid dábiid, vieruid, njuolggadusaid ja riekteortnega ja riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođaid.

Artihkal 41

Ovttastuvvan Našuvnnaid orgánat ja sierra organisašuvnnat ja eará stáhtaidgaskasaš organisašuvnnat galget oassálastit dasa ahte dán julggaštusa mearrádusat ollásit ollašuvvet, earret eará ekonomalaš ovttasbarggu ja teknihkalaš veahki bokte. Galget álggahuvvot dárbbašlaš doaibmabijut mat dáhkidit eamiálbmogiid oassálastima dakkár áššiin mat gusket sidjiide.

 

Artihkal 42

Ovttastuvvan Našuvnnat , daid orgánat, earet eará eamiálbmotáššiid bistevaš forum, ja ON sierraorganisašuvnnat, dás maiddái riikkadásis, galget ovttas stáhtaiguin ovddidit dán julggaštusa doahttaleami ja dan mearrádusaid ollislaš čađaheami, ja bearráigeahččat ahte julggaštus doaibmá ulbmilis mielde.

 

Artihkal 43

Dat vuoigatvuođat mat dán julggaštusas dovddastuvvojit, leat máilmmi eamiálbmogiid ceavzima, gutni ja buresbirgejumi unnimusstandárddat.

 

Artihkal 44

Visot vuoigatvuođat ja friddjavuođat mat dán julggaštusas dovddastuvvojit, gustojit ovttaárvosaččat eamiálbmot dievdduide ja nissonolbmuide.

 

Artihkal 45

Ii mihkkege dán julggaštusas galgga dulkojuvvot nu ahte dat goarida dahje heaittiha daid vuoigatvuođaid maid eamiálbmogat juo leat háhkan dahje háhket boahtteáiggis.

 

Artihkal 46

1. Ii mihkkege dán julggaštusas galgga ipmirduvvot nu ahte dat implisihtta addá stáhtii, álbmogii, jovkui dahje ovttaskasolbmui vuoigatvuođa searvat doibmii dahje dahkat daguid mat rihkkot Ovttastuvvan našuvnnaid lihtu, dahje ipmirduvvot nu ahte dat addá lobi dahje ávžžuha makkárge dagu mii ollislaččat dahje muhtun muddui heaittiha dahje geahnohuhttá ráđđejeaddji ja sorjákeahtes stáhtaid territoriálalaš integritehta dahje politihkalaš ovttadaga.

2. Dat vuoigatvuođat mat dovddastuvvojit dán julggaštusas, galget čađahuvvot buohkaid olmmošvuoigatvuođaid ja vuođđofriddjavuođaid gudnejahttimiin. Daid vuoigatvuođaid čađaheapmi mat dán julggaštusas leat namuhuvvon, sáhttá duššefal gáržžiduvvot lágaid bokte mat oktiivástidit riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođalaš geatnegasvuođaide. Gáržžideapmi galgá leat eahpe-vealaheaddji ja áibbas dárbbašlaš, dan ulbmilin galgá duššefal leat eará olbmuid vuoigatvuođaid ja friddjavuođaid dohkkeheapmi ja doahttaleapmi, ja dat galgá deavdit vuoiggalaš ja buot vuđoleamos gáibádusaid demokráhtalaš servodagas.

3. Dán julggaštusa mearrádusat galget ipmirduvvot vuoiggalašvuođa, demokratiija, olmmošvuoigatvuođaid gudnejahttima, ovttaárvosašvuođa, eahpe-vealáheami, buori hálddašeami ja buori dáhtu prinsihpaid mielde.

 

[1] Geahča resolušuvnna mildosa 2200 A (XXI).
[2] A/CONF. 157/24 (oassi I), kap. III.
[3] Resolušuvdna 217 A (III).