Biebmosihkkarvuohta

Biebmosihkkarvuohta mearkkaša dan ahte buohkain lea doarvái ja dearvvaš biebmu – maiddái heahtedilis. Iešbirgen lea dehálaš biebmosihkkarvuhtii.

Olmmošlassáneapmi, dálkkádatrievdamat, uhkiduvvon luondduresurssat ja maŋimuš jagiid divrras vuođđoávnnashattit leat lokten biebmosihkkarvuođa áššebeavdái – Norggas ja olgoriikkas.

Biebmosihkkarvuohta ja biebmodearvvašvuohta

ON čilge biebmosihkkarvuođa ná: “Biebmosihkkarvuohta doaibmá go buot olbmot sáhttet fysalaččat ja ekonomalaččat háhkat doarvái ja dearvvaslaš biebmogálvvuid mat buoridit sin eallindilli ja duhtadit biebmodárbbuid ja dábiid,  ja addet sidjiide buori eallima ja dearvvašvuođa.”

Doaba dávjá seaguhuvvo doahpagiin biebmodearvvašvuohta – mii mearkkaša dan ahte biepmus maid borrat eai galgga mikroorganismmat, birasmirkkot dahje amas ávdnasat mat addet dávddaid, jos dan ráhkada ja borrá.

Biebmolasáhus alccesis 

Gearggusvuođa dáfus berre servodat buvttadit nu ollu biebmogálvvuid go vejolaš riikka ássiid dárbbuid ektui. 

Soahte- ja heahteáiggis lea bissovaš biebmolasáhus erenoamáš dehálaš, ja mearrideaddjin biebmosihkkarvuhtii.

Kålåker.
Lea dehálaš buvttadit eanet eanandoallobuktagiid, gálvojearu ektui maid olmmošlassáneapmi mielddisbuktá Govva: Ragnar Vaaga Pedersen/NIBIO

Norga nagoda alccesis buvttadit doarvái bierggu, muhto ii nu ollu šaddobuktagiid. 2005 rájes gitta  2013 rádjai njiejai šaddobuvttadeapmi 52 proseanttas 46 prosentii. Guoli dáfus Norga buvttada eanet go maid riika dárbbaša. Dat mearkkaša ahte mii buvttadat dan maid dárbbašat riikkas, ja vuovdit vel olgoriikii dan lassin.     

Norgga eanandoallobuktagiid buvttadeapmi molsašuvvá jagis jahkái, luonddueavttuid mielde.

Dábálaččat eai leat eanandoalus nu buorit buvttadanvejolašvuođat go ollu eará riikkain – oaneheabbo šaddoáigodat, galbmasat dálkkit ja eanandoalloeatnamat mat leat uhcán ja bieđgguid. Vaikko vel vuođđoeavttut leat ge hástaleaddji, de lea Norga daid maŋimuš logi jagi buvttadan eanet go ovdal.      

Boahttevuođas lea dehálaš buvttadit eanet eanandoallobuktagiid, gálvojearu ektui maid olmmošlassáneapmi mielddisbuktá. 

Riikkaidgaskasaš biebmosihkkarvuohta 

Ráđđehus ii fuolat dušše iežas riikka biebmosihkkarvuođa. Olgoriikadepartemeantta ja ON biebmo- ja eanadoalu organisašuvnna bokte Norga áŋgiruššá buoridit biebmosihkkarvuođa oppa máilmmis. Norga veahkeha erenoamážit ovdáneaddjiriikkaid ovddidit nana eanadoalu mii gierdá dálkkádatrievdamiid.

Máilmmi biebmosihkkarvuhtii lea hirbmat dehálaš geavahit eanandoalloeatnamiid ceavzilis  vuogi mielde ja nu bures go vejolaš, maiddái Norggas.