Biebmosihkarvuohta

Olmmošlassáneapmi, dálkkádatrievdamat, gáržžiduvvon luondduresurssat ja maŋimuš jagiid divrras vuođđoávnnashattit leat lokten biebmosihkkarvuođa áššebeavdái – Norggas ja olgoriikkas.

Biebmosihkarvuohta ja biebmooadjebasvuođa

ON čilge biebmosihkkarvuođa ná: “Biebmosihkkarvuohta doaibmá go buot olbmot fysalaččat ja ekonomalaččat sáhttet háhkat doarvái ja oadjebas biepmu buori biebmodollui mii vástida sin biebmodárbbuide ja háliidusaide,  ja addá sidjiide buori eallima ja dearvvašvuođa.”

Dávjá dát doaba seaguhuvvo doahpagiin biebmodearvvašvuohta – mii mearkkaša dan ahte biepmus maid borrat eai galgga mikroorganismmat, birasmirkkot dahje amas ávdnasat main čuvvot dávddat, jus dan ráhkada ja borrá.

Biebmobirgejupmi alcces

Gearggusvuođa dáfus berre servodat buvttadit nu ollu go vejolaš dain biepmuin maid riikka ássit ieža dárbbašit.

Soahte- ja heahtedilis lea stáđis biebmobirgejupmi erenoamáš dehálaš, ja mearrideaddji eaktun biebmosihkarvuhtii.

Man olu eanandoallobuktagiid Norga nagoda buvttadit rievddada jagis jahkái dálkkádagaiguin.

Dábálaččat eai leat eanandoalus nu buorit buvttadanvejolašvuođat go ollu eará riikkain – oanehat šaddoáigi, galbmasat dálkkit ja eanandoalloeatnamat mat leat gáržžit ja bieđgguid váikkuhit. Vaikko vel vuođđoeavttut leat ge hástaleaddjit, de lea Norga maŋimuš logi jagi buvttadan eanet go ovdal.

Boahtteáiggis lea dehálaš buvttadit eanet eanandoallobuktagiid gálvojearu ektui, maid olmmošlassáneapmi mielddisbuktá. 

Riikkaidgaskasaš biebmosihkarvuohta

Norga áŋgiruššá Olgoriikadepartemeantta ja ON biebmo- ja eanadoalu organisašuvnna (FAO) bokte buoridit biebmosihkkarvuođa oppa máilmmis. Norga veahkeha erenoamážit ovdáneaddjiriikkain ovddidit nana eanandoalu mii gierdá dálkkádatrievdamiid.

Máilmmi biebmosihkkarvuhtii lea hirbmat mávssolaš geavahit eanandoalloeatnamiid nu buori ja ceavzilis vugiin go vejolaš, maiddái Norggas.