Ekologalaš biebmobuvttadeapmi

Ovdal 2020 galgá Norga buvttadit ja geavahit 15 proseantta ekologalaš biebmogálvvuid.

Ekologalaš eanandoallobuktagiid  buvttadanvuogis vuhtiiváldojuvvo biras, ceavzilvuohta ja luonddu iešvuohta. Buvttadanvuohki geavaha buoremus gaskaomiid mat gávdnojit birassuorggis, ja  ovdána dađi mielde go ođđa dieđut bohtet.

Dat ii gávdno čielga, oktasaš internationála dahje eurohpálaš čilgehus dasa maid doaba ekologalaš mearkkaša. Norggas čilgejuvvo doaba “ekologalaš” konkrehta ja bienalaš njuolggadusaid bokte, mat eanaš muddui sulastahttet EO njuolggadusaid.  

Ekologalaš eanandoallu Norggas lea njunnošis ovddideamen buriid ceavzilis buvttadanvugiid, maiddái dábálaš eanandoalu oktavuođas. Ceavzilvuohta muitala makkár vugiid galgá geavahit  sihkkarastit resurssaid boahtte buolvvaid várás. 

Garra gáibádusat

Norgga ekologalaš eanandoalu buvttadangollosii leat biddjon garra gáibádusat, lassin eará biebmobuvttadanlágaid.

Ekologalaš eanandoallu vuoruha elliidčálggu – ja dan ahte šibihat besset olgun guohtut.
Ekologalaš eanandoallu vuoruha elliidčálggu – ja dan ahte šibihat besset olgun guohtut. Govva: Colourbox

Ekologalaš eanadoalus geavahit šibitduvttaid ja eará orgánalaš gilvinávdnasiid, ja eai ge kemihkalaš cirgguhanávdnasiid.

Ekologalaš eanandoallu vuoruha elliidčálggu – ja dan ahte šibihat besset olgun guohtut, maiddái dalle go ii leat guohtunáigi. Go šibihat leat siste, de sii geavahit stuorit saji go dábálaš šibihat. Dat ožžot dušše ekologalaš šibitbiebmu.

Reidejuvvon ekologalaš biebmogálvvut leat  ráhkaduvvon ekologalaš ávdnasiid vuođul, ja daid dovdomearka lea ahte lasihanávdnasat leat uhcán geavahuvvon. 

Ekologalaš loahppemielki ráhkaduvvon Plassjes. Ekologalaš mielki lea buvttaduvvon šibitdáluin Østerdalenis ja Plassje-guovlluin ja Rørosmeieriet lea dan viidáset reiden.
Ekologalaš loahppemielki ráhkaduvvon Plassjes. Ekologalaš mielki lea buvttaduvvon šibitdáluin Østerdalenis ja Plassje-guovlluin ja Rørosmeieriet lea dan viidáset reiden. Govva: matmerk.no

Suodjaluvvon doaba

Láhkaásahus ekologalaš eanandoallobuktagiid ekologalaš buvttadeami ja merkema birra suodjala doahpaga “ekologalaš”.

Láhka lea oassi EES-šiehtadusas. EES-láhkamearrádusaid bokte lea Norga geatnegahtton ásahit almmolaš bearráigeahččanortnega. Biebmobearráigeahčču doaibmá bearráigeahččaneiseváldin ja dat lea addán fápmudusa Debio ásahussii čađahit bearráigeahču.  

Dušše buktagiid maid Debio, dahje vástideaddji olgoriikalaš orgána dohkkeha sáhttá márkanfievrridit ekologalaš gálvun Norggas. 

Debio galgá dan geažil dohkkehit šibitdáluid ja fitnodagaid mat háliidit buvttadit, reidet ja vuovdit ekologalaš borramušaid. Šibitdálut, reidenfitnodagat, páhkkenfitnodagat,  gálvojohtolađđasat ja sii geat fievrridit gálvvuid riikii dárkkistuvvojit dávjá. 

Ø-merket.

Gálvomárkan ii leat vuos sajáiduvvon

Ekologalaš biebmomárkan ii leat vuos albmaláhkái sajáiduvvon Norggas, ja dan oaidnit go buvttadeapmi ja gálvojearru rievddada jagis jahkái. Dál orru mannamin rivttes guvlui, muhto šaddá hástaleaddjin juksat ulbmila ahte ovdal 2020 galgá ekologalaš biebmobuvttadeapmi ja –geavaheapmi 15 proseanta. 

Eanandoallošiehtadusa bokte várrejuvvojit jahkásaččat ruđat ekologalaš eanandoalu guoskevaš ovdánahttindoaibmabijuide.