Biebmodearvvašvuohta

Norggas lea eará riikkaid ektui uhcán dávddat mat bohtet biebmogálvvuid mielde. Jos vel biebmodearvvašvuohta dábálaččat lea buorre, de gáibiduvvojit guhkesáiggi árjjat sihkkarastit biebmogálvvuid dearvvašvuođa.

Ahte biebmu bissu dearvvasin mearkkaša ahte das eai leat mikroorganismmat, birasmirkkot dahje amas ávdnasat mat addet dávddaid, jos dan ráhkada ja borrá.

Doaba biebmodearvvašvuohta dávjá seaguhuvvo doahpagiin biebmosihkkarvuohta – mii mearkkaša ahte buohkain lea doarvái biebmu.

Buorre vuogádat

Norgga biebmu lea dearvvašlaš earret eará dan geažil go dáppe leat uhcán dávddat mat čuvvot šattuid ja elliid, muhto maiddái go garra njuolggadusat mearridit movt biebmogálvvuid galgá meannudit olles buvttadangollosis. Sisafievrriduvvon biebmogálvvut fertejit čuovvut daid seamma njuolggadusaid go Norgga buvttadan biebmogálvvut.

Ráđđehussii lea dehálaš ahte geavaheddjiin lea luohttámuš buot biebmogálvvuide mat vuvdojuvvojit ja buvttaduvvojit Norggas.  Dearvvašlaš biebmu lea luohttámuša dehálaš eaktu. 

Garra njuolggadusat mearridit movt biebmogálvvuid galgá meannudit olles buvttadangollosis.
Garra njuolggadusat mearridit movt biebmogálvvuid galgá meannudit olles buvttadangollosis. Govva: Torbjørn Tandberg

Buorre elliidčálgu lea vuođđoeaktu 

Dearvvašlaš biebmu eaktuda ahte elliidčálgu lea buorre Norggas. Norgga elliiddearvvašvuohta lea  ollu jagiid systemáhtalaš barggu boađus. 

Gávdnojit čielga njuolggadusat movt biebmobuvttadeaddjit sáhttet buvttadangollosis čuovvut buktagiiddiset máŋga lađđasa maŋás guvlui ja ovddos ovtta lađđasa. Buorre čuovvunvuogádat lea  dehálaš vai beassá johtilit váldit buktagiid eret gávpemárkanis jos váttisvuođat šaddet.

Norggas lea mis buorre elliiddearvvašvuohta, ja dat lea dearvvašlaš biebmu eaktu.
Norggas lea mis buorre elliiddearvvašvuohta, ja dat lea dearvvašlaš biebmu eaktu. Govva: Torbjørn Tandberg

Dutkan ja máhttu

Máhttu ja dieđalaš duođaštus lea dehálaš sihkkarastit dearvvašlaš biepmu.

Biebmosihkkarvuođa dieđalašlávdegoddi addá sorjjasmeahttun riskaárvvoštallamiid Biebmobearráigehččui, mii ovttasbargá fas norgga ja olgoriikkalaš dutkanbirrasiin ja eurohpálaš biebmosihkkarvuođakantuvrrain – European Food Safety Authority (EFSA).

Norgga bioekonomiija instituhtta (NIBIO), Nationála álbmotdearvvašvuođainstituhta ja Šibitdoavttirinstituhta ásahusaid máhttu ja gearggusvuođadoarjja lea maid mearrideaddjin biebmodearvvašvuhtii.

Riikkaidgaskasaš ovttasbargu biebmodearvvašvuođas 

Lea maid dehálaš sihkkarastit ahte sisafievrriduvvon biepmogálvvut leat dearvvašlaččat.

Biebmonjuolggadusat leat hábmejuvvon EES-šiehtadusa vuođul ja Norga lea mielde viidáset ovddideamen ja heiveheamen njuolggadusaid – ovttas áššái gulli beliiguin Norggas.

WTO-šiehtadussii (Máilmmi gávpeorganisašuvdna) gullet máŋga geatnegahtti šiehtadusa, mat muddejit riikkaidgaskasaš gálvogávppašeami.  Erenoamážit lea Šiehtadus šibitdoavtter- ja šaddobuhtistanáššiid birra (SPS-šiehtadus) biebmosuorgái dehálaš. Dat mearrida ožžot go  miellahturiikkat álggahit doaibmabijuid várjalit olbmuid, elliid ja šattuid dearvvašvuođa.

Norga lea maid mielde Codeč Alimentarius-kommišuvnnas (CAC), Máilmmi elliiddearvvašvuođaorganisašuvnnas (OIE) ja Máilmmi šaddodearvvašvuođaorganisašuvnnas (IPPC), mii mearrida standárddaid, njuolggadusaid ja mearrádusaid movt várjalit olbmuid-, elliid- ja šattuid dearvvašvuođa.