UNESCO

UNESCO (United Nations Educational, Scientific and Cultural Organization) lea ON oahpahus-, dutkan- ja kulturorganisašuvdna. UNESCO dehálaš bargu lea ovddidit ja čuovvolit normatiiva bargoneavvuid. Kultursuorggis leat ollu dehálaš máilmmiviidosaš konvenšuvnna  mat leat dehálaččat sihke industriijariikkaide ja ovdáneaddjiriikkaide.

• Norgga UNESCO-kommišuvdna

Norga lea vuolláičállán ollu UNESCO-kommišuvnnaid mat gusket kultuvrii. Deháleamos konvenšuvnnat mat gullet Kulturdepartemeantta ovddasvástádussii namuhuvvojit oanehaččat dás vuollelis.

Konvenšuvdna kulturdovddahemiid ja valljodaga suodjaleami ja ovddideami várás (2005)

Norga vuolláičálii 2005-konvenšuvnna 2006:s. Konvenšuvdna geatnegahttá stáhtaid láhčit dili kultuvrralaš dovddahemiide. Konvenšuvdna deattuha garrasit ahte kultuvrralaš valljodat dakkár birrasis gos lea demokratiija, gierdilvuohta, sosiála vuoiggalašvuohta ja guovttebeallásaš gudnečájeheapmi olbmuid ja kultuvrraid gaskka, lea áibbas dárbbašlaš ráfi ja sihkkarvuođa barggus, báikkálaš, nationála ja internationála dásis. Konvenšuvdna maid cealká ahte kulturdoaimmat, gálvvut ja bálvalusat, mat doibmet identitehta, árvvuid ja riggodatgáldun,  sisttisdollet guokte beali, ekonomalaš ja kultuvrralaš, ja daid ii galgga alo meannudit gávppálaš árvvu vuođul.

Norga lea geatnegahtton juohke njealját jagi addit stáhtusraportta movt dat čuovvola konvenšuvnna mearrádusaid. 

• Norgga vuosttas raporta (2012) (.pdf)
• Norgga nubbi raporta (2016) (.pdf)
• St.prp. nr. 76 (2005-2006) Mieđáhus vuolláičállit golggotmánu 20.b. 2005 UNESCO konvenšuvnna kulturdovddahemiid ja valljodaga suodjaleami ja ovddideami birra.

Konvenšuvdna vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami birra (2003)

Norga vuolláičálii 2003-konvenšuvnna 2006:s. Konvenšuvdna ráhkaduvvui sihkkarastit vuoiŋŋalaš árbbi árvvus atnima ja dihtomielalašvuođa, ja galgá leat lassin UNESCO 1972-konvenšuvdnii kultuvrra- ja luondduárbbi suodjaleami várás (Máilmmiárbekonvenšuvdna). Vuoiŋŋalaš kulturárbi leat konvenšuvnna árvvoštallama mielde  njálmmálaš árbevierut ja dovddaheamit, nugo giella, mii lea vuoiŋŋalaš kultuvrra gaskkustangaskaoapmi, dáidda, sosiála vierut, meanut ja allaáiggelágideamit; máhtolašvuohta ja luonddu ja gomuvuođa geavahus; ja árbevirolaš giehtaduodji. Konvenšuvnna dehálaš prinsihppa lea ahte dahkkiid ja árbediehtoduođašteddjiid galgá árvvusatnit ja dohkkehit.    

Stuoradiggi lea mearridan ahte Norga galgá áŋgiruššat erenoamážit álgoálbmogiid ja nationála unnitloguid vuoiŋŋalaš kulturárbbi ovdii konvenšuvnna doibmiibidjamis. Norgga kulturráđđi lea fágaorgána konvenšuvnna čađaheamis Norggas.

Kulturdepartemeanta sáddii 2014 Norgga vuosttas áigodatraportta Konvenšuvnna čađaheami birra.

• Norgga vuosttas raporta (2014) (.pdf) 
• Norgga raporta (2021) (.pdf)
• St.prp. nr. 73 (2005-2006) Mieđáhus vuolláičállit golggotmánu 17.b.2003 UNESCO  konvenšuvnna  vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami várás
• Vuoiŋŋalaš kulturárbi (Kulturráđi neahttasiiddut)

Konvenšuvdna lobihis olggosdoalvumiid ja sisabuktimiid birra ja kulturdávviriid oamastanrievtti sirdimiid birra (1970-konvenšuvdna)

Norga vuolláičálii 1970-konvenšuvnna 2007:s. Konvenšuvdna suodjala fysalaš kulturdávviriid vuovdimis lobiheamit. Norga lea dáinna lágiin geatnegahtton čuovvut eará riikkaid kulturláhkamearrádusaid mat konvenšuvnna leat vuolláičállán. Dat mearkkaša ahte sii geat sisabuktet kulturdávviriid riikii leat geatnegahtton čájehit eksportaduođaštusa maid leat ožžon dan riikkas gos gálvu lea vuolggahuvvon, jos dat gáibiduvvo. 1970-konvenšuvnna ferte geahččat 1995 UNIDROIT-konvenšuvnnain suoláduvvon dahje lobiheamit geavahuvvon kulturdávviriid máhcaheami oktavuođas maid Norga dohkkehii 2001:s.Norggas leat ollu ásahusat geat guoibmálagaid čađahit 1970-konvenšuvnna, ee. Norgga kulturráđđi, Riikaantikvára, Økokrim ja Tuollodoaimmahat.

Norga lea geatnegahtton juohke njealját jagi addit stáhtusraportta movt Norga čuovvola konvenšuvnna mearrádusaid. 

• Norgga vuosttas raporta (2011) (.pdf) 
• St.prp. nr. 70 (2003-2004) Mieđáhus vuolláičállit skábmamánu 14.b.1970 konvenšuvnna doaibmabijuid birra mat gildet ja hehttejit lobihis olggosdoalvuma ja sisabuktima, ja kulturdávviriid oamastanrievtti sirdimiid birra.
• Dáidda- ja kulturdávviriid sisabuktimat ja olggosdoalvumat (Kulturráđi neahttasiiddut)

Memory of the World-prográmma

Memory of the World lea sierra UNESCO-prográmma man ulbmil lea čalmmustahttit kulturárbbi ee. dokumeanttaid, arkiivvaid, teakstačállosiid ja audiovisuála ávdnasiid bokte. Erenoamáš dehálaš dokumeantaárbi gávdno internationála, guovlulaš ja nationála registariin. Norggas leat guhtta čoakkáldaga internationála Memory of the World-registaris, lassin nationála registara mii gohčoduvvo Norgga dokumeantaárbi.

Norgga kulturráđđi doaibmá Máilmmi dokumeantaárbbi Norgga komitea čállingoddin.

Memory of the World ii doaimma konvenšuvdnan, muhto guoská ollu konvenšuvnnaide, omd. UNESCO máilmmiárbekonvenšuvdnii (1972) ja konvenšuvdnii vuoiŋŋalaš kulturárbbi suodjaleami várás (2003).