Sámi ofelaččat 10 jagi

Gamle Logen, Oslo

Sávan buohkaide lihku beivviin! Logi jagi sámi ofelaččaiguin galgá ávvuduvvot.  

Sámi ofelaččat leat logi jagi johtán skuvllas skuvlii ja eará báikkiid mielde miehtá riikka muitaleamen sámi kultuvrra, sámi servodateallima ja iežaset vásáhusaid birra.  

Hui ollugat leat ollu oahppan sámiid birra ja dan ovddas ferte din giitit.  Dii juogadehpet ja joatkibehtet juogadeames dehálaš dieđuid. 

Dát dieđut leat mielde jávkadeamen ovdagáttuid. Máhtolašvuohta ovddida positiiva guottuid. Norggas dat buorida ovttasdoaibmama sámiid ja earáid gaskkas.

Dehálaš oassi dán barggus lea dahkkojuvvon. Ja bargu joatkašuvvá.

Ofelaččat leat bivnnugat. Ollu skuvllat ja eará ásahusat háliidit ofelaččaid guossái.   

Dalle go ráđđehus álggahii sámi ofealašprošeavtta 2014:s leai dat áibbas ođas – ja soaitá veaháš duostilis dahku. Nu ahte mii álggaheimmet 3-jagi geahččalanprošeavtta. Dalá Gielda- ja guovlodepartemeanta galggai ruhtadit prošeavtta ja Sámi allaskuvla fas hálddašit.

Mii hálideaimmet ahte olbmot iešguđet sámi guovlluin galge muitalit iežaset vásáhusaid ja čalmmustahttit sámi máŋggabealátvuođa.

Árvvoštallan golbma jagi máŋŋil attii hui buori gova: Skuvlaoahppit ja oahpaheaddjit ledje hirbmat duhtavaččat. Máhtolašvuohta lassánii ja ovdagáttut jávkagohte.

Árvvoštallama vuođul joatkašuvai prošeakta bistevaš ortnegin. 2013 rájes viiddiduvvui maid ofelaččaid lohku golmma olbmos njealji olbmui.

Ofelaččaid bargu sámi servodagas lea bures lihkostuvvan. Mii vásihat ahte dii doaibmabehtet ovdagovvan ja rollamodeallan eará nuoraide.

Dii lehpet mielde ovddideamen positiiva guottuid  sápmelašvuođa ektui, ja erenoamáš dan ektui  ahte leat nuorra sápmelaš dálá servodagas.

Mun oainnán ahte ollugat dis searvabehtet politihkkii ja kultureallimii.

Dii lehpet resursanávccalaš olbmot geat lehpet mearkkašan ollu sámi ja dáža servodahkii dalle go dii leiddet ofelaččat.

Ja mii oaidnit ahte dii joatkibehtet searvat servodatdoaimmaide maŋŋil go ofelašjahki lea loahpahuvvon.

Ofelaččat ožžot oahpahusa Sámi allaskuvllas Guovdageainnus.

Sámi allaskuvla lea ráhkadan kurssa “Sámi kultuvrra ja servodaga gaskkusteapmi”. Dat addá 30 lohkančuoggá, ja das oažžu sisafievrrideami iešguđetlágan sámi historjjálaš, kultuvrralaš ja ealáhuslaš oktavođaide – ja muitalandáidui. Dát kursa lea vuođđun ofelaččaid bargui.  

Lean gullan ofelaččaid dadjamin ahte ofelašdoaibma addá ođđa vásáhusaid ja bargohárjáneami maid ii goassige sáhte vajáldahttit.

Mun inge leat goassige eahpidan dan ahte bargu lea gáibideaddji. Lea buorre ahte dii lehpet leamaš golbma – ja dál njealle – nuora geat ovttas sáhttibehtet ráhkkanit ja divaštallat áššiid.

Dat ii leat vejolaš ovddalgihtii diehtit maid heive muitalit go skuvllat leat nu sierraláganat ja oahppit iešguhtetláganat. Maid dárbbašit nuorat diehtit? Movt galgá gažaldagaid vástidit?

Dat lea dárbu bures ráhkkanit, muhto galgá maid máhttit imporiviseret!

Dan dihtii lea hirbmat dehálaš ahte dis lea máhttovuođđu  – sihke iežadet vásáhusat ja gelbbolašvuohta maid oažžubehtet allaskuvlla kurssain.

Guovddážis leat juohkehačča vásáhusat ja bargohárjáneapmi. Nuoras nurrii gulahallan doaibmá hui bures jos muitala vel iežas duogáža birra.

Ii dárbbaš ii eahpidit ge ahte dii ehpet juogat iežadet čehppodaga ja muital iežadet vásáhusaid birra. Dat orru min mielas hirbmat buorre.

Háliidan maid giitit Sámi allaskuvlla dan barggu ovddas maid bargabehtet – sihke oahpahusas ja ofelaččaid válljenproseassas.

Leat boahtán ollu buorit ohccit. Lean ilus go Sámi allaskuvllas šaddá gáibideaddji bargu válljema dáfus!

Lea somá go nu ollu ofelaččat leat searvan ávvudoaluide. Mun ledjen ieš mielde válljemin vuosttas joavkku logi jagi dassá. Vuosttas ofelaččat ledje: Ellinor Marita Jåma, Inga Mikkelsen ja Ánte Siri.

Ollu giitu barggu ovddas ja sávan lihku didjiide geat dál lehpet ofelaččat. Dii lehpet ovdavázzin  máŋgasiidda. Giitu daid dieđuid ovddas maid dii juogadehpet!

Sávan lihku 10-jagi ávvudemiin!