Bušeahtta barggahusa, buriid čálgofálaldagaid ja oadjebas árgabeaivvi várás

– Norga galgá lihkostuvvat čađahit daid gáibideaddji nuppástusaid mat mis dál leat. 2017 bušeahtta sisttisdoallá ulbmillaš doaibmabijuid eastadit bargguhisvuođa lassáneami erenoamážit daid guovlluin ja surggiin mat eanemusat leat šaddan gillát heajos oljohattiid geažil. Dát bušeahtta vuoruha barggaheami, buriid čálgofálaldagaid ja oadjebas árgabeaivve, cealká ruhtadanministtar Siv Jensen (OvB).

– Lean ilus ja movtta go norgga ekonomiija dál orru njuolgamin, nugo mii leat vuordán.  Ekonomalaš dilli ovdána, beaktilis ekonomalaš politihka geažil. Maŋimuš jagiid geahnohis ruvdnoárvu láhčá dili gilvvohallanvuđot ealáhuseallimii. Vuollegis reantu ja beaktilis bušeahttapolitihkka lasiha sisriikkalaš gávpejearu. Oljohaddi lea dálvit veaháš lassánan, ja riska ahte norgga ekonomiija hedjona ii oro šat nu stuoris go jagi álggus, dadjá ruhtadanministtar Siv Jensen. 

– Jos vel ekonomalaš ahtanuššan lea buorránišgoahtán, de lea vuos árrat dearvvasmahttit Norgga ekonomiija. Ollugat dovdet eahpesihkkarvuođa ja ballet massimis bargguset. Norggas leat stuora geográfalaš erohusat, ja Mátta-Norggas ja Vestlánddas lea ain váttis dilli. Ráđđehusa deháleamos mihttomearri lea ahte nu ollugat go vejolaš galget oažžut barggu. Dan dihte áŋgiruššat barggahusa ovdii ja bidjat doaibmabijuid johtui daid guovlluin gos dilli lea váddáseamos, lohká ruhtadanministtar.   

2017 bušeahtta sisttisdoallá 4 miljárdda ruvnno sturrosaš doaibmapáhka mii galgá nannet barggahusa daid surggiin Mátta-Norggas ja Vestlánddas mat eanemusat leat šaddan gillát. Ráđđehus árvala earret eará sierra divodanruhtadoarjaga Mátta-Norgga ja Vestlándda suohkaniidda ja dearvvašvuođaásahusaide, ja lassi ruhtadoarjaga asfalteret biilageainnuid, vázzin- ja sihkkelgeainnuid ja doaibmabijuide eastadit dulvviid ja uđđasiid. Ráđđehus árvala joatkit ulbmillaš bargomárkandoaibmabijuid ja álggahit gaskaboddosaš ortnega mii addá doaimmaid oamasteddjiide vejolašvuođa maŋidit opmodatvearu mávssu jos vuolláibáza lea rehketdoalus.   

– 2017 bušeahtta láhčá buori vuođu dustet ja bisuhit doaimmaid daid guovlluin gos dilli lea váddáseamos, lohká Jensen. 

Stáhtabušeahtta 2017 lasiha oktiibuot gálvo- ja bálvalusjearu 0,4 proseanttain Nannán-Norgga BNB-oasi ektui. Ruhtapolitihkka movttiidahttá ekonomalaš ovdáneapmái. Dál go norgga ekonomiija fas lea ahtanuššamin, de meroštallojuvvo ahte bušeahttaimpulsa  šaddá vuollelis go guokte maŋimuš jagi.   Dat geahpeda vára ahte ruhtaárvu loktejuvvo, dahje ahte almmolaš suorgi ovdána eanet go priváhta suorgi.

– Dat váldá áiggi ovdal go oaidnit buot bohtosiid dan ekonomalaš politihkas mii dál jođihuvvo. Fertet rehkenastit ahte heajos ruhtaárvu ja vuollegis reanttut, vearrogeahpádusat ja ollu eará doaibmabijut mat leat dán jagi bušeahtas bohtet váikkuhit maiddái boahtte jagi ja boahttevaš jagiid, cealká ruhtadanministtar Siv Jensen. 

– Sihke min iežamet ja eará riikkaid vásáhusat čájehit ahte ekonomalaš nuppástuhttimat leat gáibideaddji. Jos galgat lihkostuvvat nuppástuhttindoaimmaiguin ja ráhkadit ođđa doaimmaid, de fertet vuoruhit doaibmabijuid mat sáhttet buoridit ekonomiija ja nannet priváhta ealáhuseallima. Maŋimuš jagiid heajos ruhtaárvu lea buorre veahkki, muhto lea maid dehálaš dat movt mii geavahat stáhtabušeahttaruđaid. Dan dihte vuoruhat  ahtanuššanovddideaddji vearrogeahpádusaid, johtolatinvesteremiid, innovašuvnna, dutkama ja máhtolašvuođa, dadjá ruhtadanministtar.  

Ahtanuššanovddideaddji vearro- ja divatgeahpádusat
Vearru ii leat mihttu, muhto gaskaoapmi. Ráđđehus áigu geahpedit vearro- ja divatdási nannen dihte árvoháhkama, ja nu ahte bearrašat ja ovttaskas olbmot ožžot buoret doaibmamuni, cealká ruhtadanministtar.

Ráđđehusa vearro- ja divatárvalus 2017 lea dehálaš lávki soabadit vearroođastusa  Stuoradikkis. Ođastus ovddida investeremiid ja ealáhusdoaimmaid Norggas.

– 2017 bušeahtta vuoruha geahpádusaid mat galget ovddidit ahtanuššama ja nuppástuhttima. Ráđđehus buorida eavttuid norgga priváhta fitnodagaide. Dál galgá šaddat gánnáhahtti bargat, seastit ja investeret, cealká Jensen.

Ráđđehus láhčá dili ruoná vearromolsašupmái. Mii lasihat birasdivvagiid ja geahpedat fas divvagiid muhtun surggiin mat gusket olbmuide ja ealáhuseallimii.

2017 bušeahtas ráđđehus evttoha ođđa vearro- ja divatgeahpádusaid oktiibuot 2,8 miljárdda ruvnnu ovddas, mii vástida bušeahttajagi ollislaš rehketdollui 1,7 miljárdda ruvnnu. Eanaš geahpádusat leat olbmuid ja gávpevuođđudusaid dienasvearru.  Ráđđehusa evttohus mearkkaša ahte netto vearro- ja divatgeahpádusat dahket sullii 21 miljárdda ruvnnu.

 

Ráđđehusa deháleamos vuoruheamit nannejuvvojit 2017:s 

Go mii erenoamážit vuoruhat doaibmabijuid mat ovddidit barggahusa, buoret čálggu ja oadjebas árgabeaivvi, de bušeahtta dahká vejolažžan čoavdit otná dehálaš doaimmaid ja sihkkarastit Norgga boahtteáiggi. Doaibmabijut galget gokčat oanehisáiggi dárbbuid ja láhčit dili guhkesáiggi nuppástuhttindoaimmaide go guoská bargosajiide.  

  • Oktiibuot 4 miljárdda ruvnnu ulbmillaš doaibmabidjopáhkkii eastadit bargguhisvuođa lassáneami.
    Oassin 2017 bušeahtas ráđđehus vuoruha joatkit doaibmabijuid eastadit bargguhisvuođa. Doaibmabijut gusket erenoamážit daid guovlluide ja ealáhusaide gos eanemusat leat šaddan gillát heajos oljohattiid ja lassánan bargguhisvuođa geažil.


  • Buorre ja vuordevaš ekonomiija lea dehálaš vai suohkansuorgi sáhttá áimmahuššat bargodoaimmaidis. 
    Ráđđehusa evttohus suohkanođastussii 2017 láhčá dili vai suohkanat ja fylkagielddat sáhttet fállat eanet ja buoret bálvalusaid. Ođastus dagaha vejolašvuođa olahit buoret čálggu dikšodárbbašeddjiide, ja buoret fálaldagaid olbmuide geain leat gárrenmirkkováttisvuođat. Evttohus mearkkaša duohtalassáneami suohkaniid friddjadietnasiin oktiibuot 4,1 miljárdda ruvnnuin, ja dat lea buoret go mii suohkanproposišuvnnas dieđihuvvui.


  • Mii joatkit ođasmahttit geainnuid, ruovdemáđijaid ja kollektiivvafievrrideami.
    Geahpeduvvon fievrridangolut loktejit ealáhuseallima gilvonávccaid ja láhčá dili buresdoaibmi ássan- ja bargomárkanii miehtá riikka. Ráđđehusa bušeahttaevttohus mearkkaša ahte mii bures sáhttit ollašuhttit NTP njeallje jagi plánaid, ja geahpedit mátkkošteddjiid bummaruhtamávssuid. Geainnuid áimmahuššanváilivuohta galgá ain geahpeduvvot 2017:s. Bušeahttaevttohus dagaha vejolažžan Stáhta geaidnodoaimmahahkii álggahit guokte ođđa stuora geaidnoprošeavtta. Ođđa geaidnu Sollihøgda badjel, Bærum ja Skaret gaskkas mearkkaša ahte E16 Oslos Hønefossii oaniduvvo. Ruhtajuolludeapmi álggahit Rogfast lea hui dehálaš vai E39 johtolagas ii dárbbaš geavahit feargga.


  • Ráđđehusa mihttomearri leat dásseárvosaš dearvvašvuođabálvalusat alla kvalitehtain buohkaide.
    Lasihuvvon juolludusaiguin, čielga vuoruhemiiguin ja buriid čovdosiiguin čájeha Ráđđehus ahte dat vuoruha dearvvašvuođa- ja fuolahussuorggi. Mii háliidat ain oanidit vuordináiggi spesialistabálvalusain, ja evttohat lasihit juolludemiid vai lea vejolaš dikšut eanet olbmuid buohcceviesuin. Bušeahttaevttohus dagaha vejolažžan lasihit doaimmaid sullii 2,1 proseanttain, mii ain lea ollu. Lassi juolludeamit vuoruhuvvojit rumašlaš dikšui, psyhkalaš dearvvašvuođasuodjalussii, gárrenmirkko dikšunfuolahussii ja  veajuiduhttindoaimmaide.   Ráđđehus evttoha viidáseappot viiddidit dikšunruhtaortnega, vai sii geain leat guhkesáiggi buohcci mánát ja mánát mat álo dárbbašit divššu, maiddái váldojuvvojit mielde dán ortnegii.


  • Ráđđehus bargá dorvvoleabbo servvodaga ovddas.
    Bušeahttaevttohus láhčá dili dili vai politiijaguovllut sáhttet lasihit doaimmaid ja nu ahte buohkat geat jagi 2017 gerget politiijaallaskuvllas galget oažžut bargofálaldaga politiijasuorggis. Dat mearkkaša eanet oinnolaš lagaspolitiija mas lea coakci eastadit, dutkat ja áššáskuhttit rihkolašvuođaid. Dálá politiijahelikopterat leat boarásmuvvan ja daid ferte molsut. Ráđđehus lea mearridan oastit guokte ođđa politiijahelikoptera mat galget doaimmas jagi 2019 rájes, ja áigumuš lea oastit vel goalmmát helikoptera. Ráđđehus doalaha alla máhcahanlogu sisafárrejeddjiid dáfus, ja lasiha doaimmaid eaktodáhtolaš máhcaheapmái. Čavgadis njuolggadusat, johtilis máhcaheapmi ja bures lihkostuvvan integreren lea dárbbašlaš sihkkarastin dihte norgga čálgoservodaga.

  • Suodjalussuorgi ođasmahttojuvvo ja nannejuvvo
    Ráđđehus čuovvula suodjalussuorggi ođđa guhkesáiggeplána ja lasiha ruhtajuolludeami 1,1 miljárdda ruvnnuin mii galgá geavahuvvot dárbbašlaš doaimmaide suodjalussuorggis. Bušeahttaevttohus mearkkaša ahte buot suodjalussuorggi doaimmat viiddiduvvojit ja gearggusvuohta maid buoriduvvo.  Bušeahttaevttohusas árvaluvvo oastit vel guoktenuppelohkái suodjalusgirdi mat galget sajis 2021:s ja 2022:s.

  • Máhtolašvuođa áŋgiruššan joatkašuvvá.
    Ráđđehus joatká oahpaheaddjiáŋgiruššama. Áigumuš lea ahte badjel 5000 oahpaheaddji galget oažžut lasseoahppofálaldaga maiddái 2016:s. Ráđđehus áigu jagi 2017 rájes álggahit ođđa, vihttajagi masteroahpu vuođđoskuvlaoahpaheddjiid várás.  Dat nanne oahpaheddjiid gelbbolašvuođa ja buorida oahppama skuvllain boahtteáiggis. Veahkehan dihte daid ohppiid geat rahčet skuvllas, ráđđehus evttoha juolludit suohkaniidda 150 miljovnna kruvnnu vai skuvllat sáhttet árrat bidjat doaimmaid johtui. Ráđđehus čuovvulahttá dutkama ja alit oahpahusa guhkesáiggeplána earret eará 120 ođđa rekrutterenvirggiiguin ja ođđa dutkanvuođđostruktuvrrain. Evttohus mearkkaša ahte 492 virggi 500 virggis mat guhkesáiggeplánas leat mearriduvvon ruhtaduvvojit juo 2017:s. Jagi 2017 juolludeamit dutkamii ja ovdánahttindoaimmaide meroštallojuvvojit lassánit 1,05 proseanttain BNP ektui, dahje 1,15 proseantta go Skattefunn váldojuvvo mielde. Studeanttaid vuođđodoarjja máksojuvvo oktanuppelohkái mánu ovddas ja doaibmagoahtá dađis, ja 2017:s  máksojuvvo doarjja njealjádasmánu ovddas.