Reviderejuvvon nationálabušeahtta

Bušeahtta mii doaimmaid lasiha ja eambbogiid searvadahttá

Informasjon om koronasituasjonen endrer seg raskt og kan derfor være utdatert. 

Sjekk temasiden Koronasituasjonen for siste nytt fra regjeringen, eller Helsenorge.no for oversikt over råd og regler om koronaviruset på samisk.

Čuovgadat áigi orru boahtimin, muhto dilli lea ain hui eahpesihkkar ja pandemiijaroassu lea muhtumiidda čuohcan hui garrasit. Reviderejuvvon bušeahtas ráđđehus vuoruha doaibmabijuid geahpedit njoammudávdda guhkesáiggeváikkuhusaid ja sin veahkehit geaidda njoammun lea čuohcan erenoamáš garrasit. Reviderejuvvon stáhtabušeahttaevttohusain ráđđehus nanne ja ođasmahttá iežas strategiija vai Norga bures birge roasu čađa.

– Mii leat fas rahpagoahtán servodatdoaimmaid. Boahkuheapme lea bures boahtán johtui, ja boahtte mánuid galget eanaš badjel 18 jahkásaččat ožžon fálaldaga válddihit boahkuid. Mii leat ovttas vásihan pandemiijaroasu, ja min ulbmil lea beassat roasus eret ovttas. Reviderejuvvon bušeahttaevttohusain háliidat ásahit eanet bargosajiid ja eambbogiid searvadahttit bargoeallimii, dadjá stáhtaministtar Erna Solberg (O).

Dađis go njoammuneastadandoaimmat ráddjejuvvojit, de heaittihuvvojit maid ekonomalaš doarjjaortnegat, amas dat eai heađuš bargoeallima ja nuppástuhttindoaimmaid. Seammás dárbbašit muhtun fitnodagat guhkit áiggi beassat fas julggiid ala, čađahit nuppástuhttindoaimmaid ja máhcahit bargiid fas bargui. Ráđđehus evttoha danne guhkidit moanaid doarjjaortnegiid, ja muhtun ortnegat dárkilastojuvvojit vai dat buorebut heivejit bargoeallima gáibádusaide.   

– Mii deattuhat ahte gaskaáigásaš doaibmabijut galget doaibmat gaskaboddosaččat. Dađis go njoammuneastadandoaimmat heaittihuvvojit, de loahpahuvvojit maid buhtadusortnegat. Mii galgat láhčit dili bargguide ja nuppástuhttimii vai eambbogat besset bargagoahtit, dadjá ruhtadanministtar Jan Tore Sanner (O).   

Ráđđehus evttoha bušeahtas maid ođđa doaibmabijuid nannen dihte psyhkalaš dearvvašvuođa, rašes joavkkuid ja skuvllaid ja mánáidgárddiid vai buohkat ožžot dan oahpu maid leat massán pandemiija geažil.  

– Norga lea okta dain riikkain máilmmis mii buoremusat lea birgen pandemiijaroasu čađa dán rádjai. Muhto koronapandemiija ii leat nohkan. Ain leat ollugat geat eai leat barggus, ja mii eat dieđe vel makkár bistevaš váikkuhusaid koronapandemiija mielddisbuktá guhkit áiggi vuollái. Mii fertet garvit dan, ahte rehket fievrriduvvo rašimusaide. Sii galget oažžut buoret veahki. Dat lea biddjon vuođđun min vuoruhemiide,  dadjá ruhtadanministtar. 

Olles pandemiija áiggi lea ráđđehus vuoruhan dearvvašvuođasuorggi ja gielddasuorggi vai dat nagodit hálddašit pandemiijaroasu ja čađahit njoammuneastadandoaimmaid nu bures go vejolaš. Reviderejuvvon bušeahttaevttohusain nagodit sihke gielddat ja dearvvašvuođasuorgi bures hálddašit eastadandoaimmaid maiddái dán čavčča, nu ahte álbmoga dehálaš ja dábálaš bálvalusfálaldagat eai gillá.  

Reviderejuvvon stáhtabušeahta evttohusat bohtet lassin stáhtabušehttii mii juo lea hui ekspansiiva. Evttohusat láhčet dili ođđa doaimmaide, ruoná nuppástuhttimii, bargoeallimii ja bargosajiide miehtá riikka.

-Mii leat ferten geavahit beaktilis ekonomalaš doaibmabijuid hálddašit koronapandemiija, ja leat čuvvon doaibmanjuolggadusa ahte oljoruđaid geavahit heahtedilis, mas mii áiddo dál leat. Pandemiija hálddašeapmái lea dán rádjai juolluduvvon ja evttohuvvon doarjjaortnegat mat dahket 229 miljárdda ruvnno. Seammás lea dehálaš ahte mii lihkostuvvat ruhtageavaheami geahpedit go pandemiijaroassu lea nohkan, mii ekonomiija ceavzilvuhtii ja ovdáneapmái lea dehálaš. IMF lea maid árvvoštallan ahte ráđđehus lea bures nagodan hálddašit ekonomalaš dili dán rádjai, dadjá ruhtadanministtar.

Ráđđehusa ollislaš govva pandemiijaroasu hálddašeamis dán rádjai, dálá stáhtus ja vuoruheamit ovddasguvlui.

Ráđđehusa strategiija veahkehit Norgga birget roasus:

  1. Oažžut olbmuid searvat bargoeallimii. Mii galgat geahpedit bargguhisvuođaloguid ja searvadahttit eambbogiid bargoeallimii. Mii fertet bargat dan ovdii ahte sii geat leat massán barggu koronapandemiija geažil eai masse barggu guhkit áigái. Dál lea dárbu láhčit dili ealáhusaide mat koronapandemiija geažil leat gillán, nu go mátkeealáhus, olgobáikkit ja fievrredanealáhus, ja doaimmaid vuoruhit sidjiide geain lea váilevaš oahppu, nuoraide ja sisafárrejeddjiide.
  2. Eanet bargosajit priváhta fitnodagain. Mii galgat láhčit dili ovdáneapmái, nuppástuhttimii ja ođđa doaimmaide ja váikkuhit dasa ahte eanet bargosajit ráhkaduvvojit miehtá riikka.
  3. Ovttas beassat roasus. Mii galgat erenomáš fuola atnit sis geain lea leamaš losimus dilli koronapandemiija geažil. Mii galgat addit erenoamáš veahki boarrásiidda geat ellet oktonasvuođas ja mánáide geat leat vásihan illasteami ja veahkaválddálašvuođa, ja doarjut mánáid ja nuoraid geain leat psyhkalaš váttisvuođat, ja searvadahttit eambbogiid ja oahpu váilevašvuođaid duokŋadit.
  4. Hukset gelbbolašvuođa. Mii galgat fuolahit ahte eambbogat čađahit ja cevzet joatkkaskuvlla ja ahte eambbogat háhket gelbbolašvuođa maid boahttevaš bargo- ja ealáhuseallin dárbbaša. Dat guoská maid sidjiide geat leat gártan bággolupmui dahje leat barggu massán pandemiija geažil.
  5. Ruoná nuppástuhttin. Mii áigut láhčit dili ealáhuseallimii vai dat nagoda ráhkadit ruoná bargguid ja ceavzileabbo boahtteáiggi vaikko lea ge pandemiija.
  6. Nannet riikkaidgaskasaš ovttasbarggu. Mii galgat bisuhit riikkaidgaskasaš beroštumi ja áŋggirdeami, erenoamážit boahkuheami, gávppašeami, ovdáneami, dálkkádatáššiid ja gearggusvuođa dáfus. Ihttábeaivvi hástalusat galget čovdojuvvot ovttasbarggus eará riikkaiguin.

Tabealla 1 Norgga ekonomiija váldologut. Ovddit jagi proseanttalaš rievdadus jos eará ii leat almmuhuvvon

 

Mrd. ruvnno1

 

 

 

 

2020

2020

2021

Priváhta geavahus

1 486,0

-7,6

4,7

Almmolaš geavahus

909,6

1,7

4,3

Bruttoinvesteremat bistevaš kapitálas

906,9

-3,9

0,2

Daid gaskkas:

 

 

 

    Oljobohkan ja revrefievrrideapmi

179,7

-4,9

-5,4

    Nannán-Norgga fitnodagat

312,9

-6,3

0,0

    Viesut

190,8

-4,0

6,4

    Almmolaš hálddašeapmi

218,1

-0,3

-0,8

Nannán-Norgga gálvojearru2

3 117,4

-4,2

3,9

Eksporta

1 102,9

-0,9

4,1

Das

     

    Luondduolju ja luonddugássa

349,5

9,5

3,3

    Nannán-Norgga gálvvut

407,6

-2,3

3,7

    Nannán-Norgga bálvalusat

226,9

-17,4

10,8

Importa

1 123,0

-12,2

3,0

Bruttonationálabuvtta

3 408,6

-0,8

3,7

Das: Nannán-Norga

3 042,3

-2,5

3,7

Eará váldologut:

 

 

 

Barggahus, olbmot

 

-1,3

0,5

Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi)

 

4,6

4,4

Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)

 

5,0

3,5

Jahkebálkká lassáneapmi

 

3,1

2,4

Konsumhaddelassáneapmi (KPI)

 

1,3

2,8

KPI-JAE lassáneapmi

 

3,0

2,0

Luondduoljohaddi, ruvnno juohke fáhtas (jotkkolaš hattit)

 

407

557

Luondduoljohaddi, USD juohke fáhtas (jotkkolaš hattit)

 

43

66

Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu, pst.3

 

0,7

0,6

Importabuohtastahttojuvvon ruvdnokursa, jahkásaš rievdadus  pst.4

 

6,3

-5,4

BNB ovdáneapmi Norgga gávpeguimmiin5

 

-4,3

4,4

1 Gaskaboddosaš nationálarehketdoallologut, jotkkolaš hattit

2 Earret vuorkárievdadus

3 Meroštallojuvvon mearreáigehattit njukčamánus

4 Positiivvalaš logut almmuhit heajos ruvdnoárvvu

5 Norgga 25 deháleamos gávpeguoimmi buohtastahttojuvvon Norgga eksportagálvvuiguin, earret oljju ja gássa

Gáldot: Statistihkalaš guovddášbyrå, OECD, nationála gáldot, Norgga Báŋku, ICE, Reuters, Macrobond ja Ruhtadandepartemeanta.

Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. ruvnnu

 

2019

2020

2021

Sisaboađut oktiibuot

1 407,4

1 288,8

1 326,1

1 Sisaboađut petroleumdoaimmain

283,2

134,4

180,0

    1.1 Vearut ja divadat

140,4

35,4

53,9

    1.2 Eará petroleumsisaboađut

142,9

99,0

126,1

2 Sisaboađut earret petroleumsisaboađut

1 124,2

1 154,4

1 146,1

    2.1 Divadat ja vearut Nannán-Norggas

1 030,9

1 054,2

1 065,2

    2.2 Eará sisaboađut

93,3

100,2

80,8

Golut oktiibuot

1 378,1

1 552,5

1 593,2

1 Golut petroleumdoaimmaide

26,3

27,6

26,0

2 Golut earret petroleumdoaimmaide

1 351,8

1 524,9

1 567,2

Stáhtabušeahta badjebáza ovdal sirdima Stáhta olgoriikka penšunfondii

29,3

-263,7

-267,1

- Netto ruhtaboahtin petroleumdoaimmain

256,9

106,8

154,0

= Oljomuddejuvvon badjebáza

-227,6

-370,5

-421,1

+ Sirdin Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

228,6

417,4

421,1

= Stáhtabušeahta badjebáza

0,9

46,9

0,0

+ Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

28,4

-310,6

-267,1

+ Stáhta penšunfoandda reantoboađut ja vuoitu 1

247,5

224,5

209,3

= Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot1

276,7

-39,2

-57,8

Memo:

 

 

 

Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu2

8 243

10 086

10 907

Stáhta penšunfoandda márkanárvu2

8 483

10 355

11 199

Álbmotoaju ahkepenšuvdnageatnegasvuođat 2,3

8 722

8 941

9 201

Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáza, mrd. ruvnnu

238,6

369,3

402,6

    Foandakapitála proseantan

2,9

3,7

3,7

    Nannán-Norgga BNB-logut proseantan

7,8

11,7

12,3

Bušeahttaindikáhtor, proseantaovttadat4

0,4

3,9

0,6

Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi, pst.

1,7

8,6

1,6

1 Kursavuoittut dahje –massimat eai leat mielde.

2 Jagi álggus.

3 Čohkkejuvvon ahkepenšuvnna vuoigatvuođaid dáláárvu maid álbmotoadju lea geatnegahtton máksit.

4 Positiivva logut govvidit ahte bušeahtta lea ekspansiiva. Das ii vuhtiiváldojuvvo ahte sisaboahto- ja gollopoasttat sáhttet ekonomiija dillái mearkkašit iešguđet láhkai.

Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášbyrå.