Buorre hálddašeapmi Stáhta penšunfoanddas

– Stáhta penšunfoanda leat min oktasaš seastinruđat ja dehálaš oassi finánsapolitihka njuolggadusain. Foanda hálddašuvvo rabas ja guhkitáigásaš láhkai. Sihke Norgga Báŋkkus ja Álbmotoadjofoanddas leat leamaš guhká buorit bohtosat, dadjá finánsaministtar Siv Jensen.

Ráđđehus ovddida odne stuorradiggedieđáhusa Stáhta penšunfoandda 2016 hálddašeami birra. Dieđáhus válddaha vásttolaš hálddašeami bohtosiid ja barggu ja guorahallá investeremiid strategiija ovdáneami. 

Buorre vuoitu 2016:s
2016 loahpas lei Stáhta penšunfoanda olgoriikka (SPU) árvu 7 507 mrd. kruvnna ja Stáhta penšunfoanda Norgga (SPN) árvu lei 212 mrd. kruvnna. SPU vuoitu lei diibmá 6,9 proseantta go mihtida foandda valuhttagores, ja SPN vuoitu ges lei 7,1 proseantta norgga kruvdnan. Norgga Báŋku olahii diibmá 0,15 proseantaovttadaga liigevuoittu go buohtastahttá departemeantta referánsaindeavssain. Álbmotoadjofoandda vástideaddji logut leat 1,17 proseantaovttadaga.

Dát guokte hálddašeaddji dieđiheaba liigevuoittu, riskka ja goluid mat juohkásit hálddašeami iešguđet strategiijaide. SPN:s lei diibmá juogo positiivvalaš dahje ii miige liigevuoittuid. SPU:s ledje maiddái soames strategiija unnit vuoittuin. Boahttejagáš foandadieđáhusas lea Norgga Báŋkku hálddašeami geahčadeapmi. SPU iešguđet strategiijaid ávkki ja goluid árvvoštallan lea oassin dán geahčadeamis.

Vásttolaš hálddašeapmi
Ruđalaš váldoulbmila siskkobealde galgá Stáhta penšunfoanda leat vásttolaš investor. Vásttolaš hálddašeami bargu lea ovdánan olu maŋimuš logi jagis. SPU ja SPN lea dán suorggi njunnošis riikkaidgaskasaččat. 

2016:s fátmmastuvvojedje guokte ođđa eavttu dárkuma ja lihccuma njuolggadusaide. Nubbi eaktu gullá láhttemii mii fitnodatdásis dohkketmeahttun láhkai luoitá dálkkádatgássaid. Dát eaktu lea pionerabargu riikkaidgaskasaččat. Nubbi eaktu gullá ruvkefitnodagaid ja fápmobuvttadeddjiide geain 30 proseantta dahje eanet dietnasis boahtá termalaš koalas, dahje geat vuođđudit 30 proseantta dahje eanet iežaset doaimmas termalaš kollii. 2016:s almmuhuvvui ahte 59 fitnodaga leat lihccojuvvon ja 11 fitnodaga leat dárkojuvvon koallaeavttu vuođul.

Vásttolaš hálddašeami dehálaš gaskaoamit leat riikkaidgaskasaš standárddat ja dutkamat, dialogat fitnodagaiguin, čielga vuordámušat fitnodagaide ja ovddidit evttohusaid ja jienastit váldočoahkkimiin. Norgga Báŋku lea dieđihan ahte dát bargu fargga dievasmahttá ođđa vuordámušdokumeantta rabasvuođa birra riikkaidgaskasaš fitnodatvearuheamis. 

Dálkkádatáššit hálddašeamis
Dálkkádat lea dehálaš, ruđalaš riskafáktor Stáhta penšunfondii guhkit áiggi vuollái. Foanda sáhttá gillát systemalaš riskka go dat lea stuoris ja guhkitáigásaš, ja das leat investeremat máŋggaid duhát fitnodagain. Systemalaš dálkkádatriska čuožžila go dálkkádatrievdadusat, dálkkádatpolitihkka ja teknologiijaovdáneapmi váikkuhit fitnodagaid ekonomalaš lassáneapmái ja oppalaš dietnasii.

– Min foanddat leat stuorra investorat iežaset márkaniin, ja dat galget veahkehit buoridit riikkaidgaskasaš standárddaid ja fitnodatraporterema dálkkádatsuorggis. Goappašat foanddat leat ovdánahttán olu gaskaomiid dustet dálkkádatriskka, dadjá finánsaministtar Siv Jensen.

Vásttolaš hálddašeami oassin lea SPU:s sierra mandáhta birasguvllot investeremiidda. Sullii 64 mrd. kruvnna ledje investerejuvvon dáid mandáhtaid bokte 2016 loahpas.

Dálá barggut
Lávdegoddi, man Svein Gjerdrem jođiha, árvvoštallá guovddášbáŋkolága ja Norgga Báŋkku stivrenstruktuvrra, dása gullet molssaevttolaš stivren- ja fitnodatmodeallat SPU:i. Lávdegoddi geige iežas árvalusa maŋimustá geassemánu 30.b. 2017.

__________