Dárkileabbo koronaiskan-vuoruheapmi ja čavgadeabbo errennjuolggadusat

Dát sisdoallu lea eanet go 2 jagis boaris.

Ollugat jearahit jođánis- ja iešiskosiid, ja danne fertejit gielddat čielgaseappot vuoruhit geat ovddimus galget iskojuvvot. Ráđđehus lea maid addán Dearvvašvuođadirektoráhtii bargun oastit eanet koronaiskosiid nu johtilit go vejolaš. Juovlamánu 15.beaivvi gaskaija rájes gustogohtet oktasaš errennjuolggadusat beroškeahttá virusvariánttas.

-Lea govttolaš jáhkit ahte omikronvirus boahtá ollugiidda njoammut daid boahttevaš vahkuid.  Koronaiskkus lea dehálaš doaibmabidju njoammuneastadeapmái, ja ollugat jearahit jođánis iskosiid ja iešiskosiid. Mii leat áiddo beliid diŋgon 10 miljovnna jođánis- ja iešiskosiid, maid oažžut ovdal ođđajagi. Dan lassin leat ávžžuhan Dearvvašvuođadirektoráhta skáhput vel eanet iskosiid. Lea hui dehálaš ahte njoammundilli ii čuoza sidjiide geat fuolahit mávssolaš servodatdoaimmaid. Danne fertet ge dárkileappot vuoruhit jođánis- ja iešiskosdoaimmaid, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahusministtar Ingvild Kjerkol.    

Jođánis- ja iešiskosiid vuoruheapmi gielddain:

  • Buohkat, geat leat leamaš lagašoktavuođas olbmuin gii fuolaha mávssolaš servodatdoaimmaid omikron-njoammundilis 
  • Jos leat dávdamearkkat:
    • Vuoruhit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa bargiid jos sis leat dávdamearkkat, ja earáid geat fuolahit mávssolaš servodatdoaimmaid ja mánáid
  • Jos dávda lea njommon olbmuide geat orrot seamma viesus dahje vástideaddji lagašolbmuide:
    • Vuoruhit mánáid
    • Vuoruhit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa bargiid
    • Vuoruhit lagašolbmuid geaiguin olmmoš lea leamaš lagaš oktavuođas go oaččui omikronnjoammudávdda
  • Jos dávda lea njommon eará lagašoktavuođaide:
    • Vuoruhit mánáid ja dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa bargiid, vejolaččat sin geat fuolahit mávssolaš servodatdoaimmaid bargiid, jos sii leat leamaš  lagaš oktavuođas singuin geat eai leat njoammuduvvon omikronnjoammudávdii.
  • Jeavddálaččat iskkahit mánáid, erenoamážit daid guovlluin gos njoammun lassána.
  • Jeavddálaččat iskkahit dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusa bargiid,  Dearvvašvuođadirektoráhta ávžžuhusaid vuođul, erenoamážit daid guovlluin gos njoammun sakka viidána. 

Dearvvašvuođadirektoráhta áigu eanet dieđuid sáddet gielddaide. Ráđđehus áigu maŋŋil almmuhit ođđa, guhkesáiggi TISK-strategiija (koronaiskan, sirren, njoammunguorran ja erren.  

-Koronaiskandoaimmat veahkehit min bisuhit servodatdoaimmaid, ja min mihttomearri lea ge jeavddálaččat iskkahit mánáid, oahpahussuorggi bargiid, dearvvašvuođabálvalusa fágabargiid, olbmuid daid guovlluin gos lea ollu njoammun ja vejolaččat kultur- ja ealáhusbargiid. Ráđđehus áigu árvvoštallat mo TISK-strategiija sáhtašii buoridit, vai gielddaid bargu njoammumiid guorramiin álkidahtto ja nu ahte olbmot eai gártta njoammunerremii. Ođđajagis ovddidat ođđa guhkesáiggi TISK-strategiija, dadjá Kjerkol.     

Errennjuolggadusat
Dalle go omikronvirusvariánta fuomášuvvui Norggas, de ásahuvvojedje čavga isolašuvdna- ja errennjuolggadusat lagašolbmuid várás, geat orrot ovttas olbmuin gii lea njoammuduvvon dahje návdojuvvo njoammuduvvon omikronvirusii, eastadan dihte njoammudávdda leavvamis viidát.   

-Lea hui hástaleaddji hálddašit buohtalas njoammunguorrannjuolggadusaid, ja go omikronvirus njoammugođii viidát, de eat oainne das nu stuora ávkki. Danne ásahat dál oktasaš isolašuvdna- ja errennjuolggadusaid beroškeahttá virusvariánttas, fágaeiseválddiid ávžžuhusaid vuođul. Dat mearkkaša earet eará ahte dállolahtut dahje vástideaddji lagašolbmot geatnegahttojuvvojit mannat erremii ja váldit iskosa 7. beaivvi lagaš oktavuođa maŋŋá. Eará lagašolbmot sáhttet váldit iskosa 3.beaivvi lagaš oktavuođa maŋŋá, muhto sii fertejit ain leat erremis dassá go sáhttet duođaštit negatiivva iskosa 7.beaivvi.  Sii geat fuolahit mávssolaš servodatdoaimmaid sáhttet bargoáiggis spiehkastit njuolggadusas, earret eará eai dárbbaš sii čájehit negatiivva iskosa seamma beaivvi go bargu galgá čađahuvvot, dadjá Kjerkol.