Ovdasiidu

Stáhtabušeahtta 2023

Digitála čovdosat nannejit min oktasaš dearvvašvuođabálvalusa

Ráđđehus árvala juolludit 328,6 miljovnna kruvnno digitála ovttasdoaibmamii, dearvvašvuođadieđuide ja oktasaš gielaide. Digitála čovdosat ja buoret ovttasdoaibman álkidahttet divššohasaid ja bargiid dili min oktasaš dearvvašvuođabálvalusas.

– Digitála čovdosat dorjot dearvvašvuođabargiid ollislaš ovttasdoaibmama, ja nannejit divššohasaid ja ássiid vejolašvuođaid searvat aktiivvalaččat iežaset dálkkodeami ollislašvuhtii, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahanministtar Ingvild Kjerkol.

Fertejit oažžut ávkki ruđain

Riikkaviidosaš e-dearvvašvuođačovdosat váldojournála, helsenorge.no, e-reseapta ja dearvvašvuođaneahtta, mas leat vuođđodieđut ja dearvvašvuođaID, galget ovddiduvvot. Leat maid ásaheamen ođđa riikkaviidosaš bálvalusa laboratoria- ja radiologijavástádusaid várás.

Ráđđehus bargá viidáseappot divššohasaid dálkkaslisttuin (Pasientens legemiddelliste, PLL) ja dokumeanttaid juohkimiin, earret eará bálvalusaiguin, maiguin álkit ja sihkkarit fidne dearvvašvuođadieđuid.

– Mii oaidnit mávssolažžan ollašuhttit álggahuvvon doaimmaid, vai oažžut beavttu investeremiin, dadjá Kjerkol.

– Go bušeahta čavgejit, mii fertet geavahit ruđa dasa, mas oažžut stuorámus ávkki. Ráđđehus háliida dađistaga ásahit eanet digitála čovdosiid, main lea ávki sihke dearvvašvuođabargiide ja ássiide.

Gielddat dárbbašit ollu

Ráđđehus bargá viidáseappot dakkár dearvvašvuođateknologiijaortnega rámmaiguin, mii unnida riskka ja movttiidahttá gielddaid investeret. Ulbmilin lea álkidahttit gielddaid journálavuogádagaid ja buorrediliteknologiija háhkama ja ođadeami, ja ásahit čielga rámmaeavttuid, maid standárddat ja gáibádusat nannejit ollislaš ovdáneami.

– Gielddain dárbbašit garrasit buoret journálavuogádagaid. Ráđđehus doarju ain gielddaid dárbbuid oažžut buoret čovdosiid, muhto háliida rievdadit stáhta rolla, ja dahkat dan eará vugiiguin, go dakkár prográmma ruhtademiin, mii doaibmá gieldda oktasaš journálan. Gielddat dat ieža dihtet iežaset dárbbuid ja kapasiteahta buoremusat, ja dat dat leat buoremusat váldit ovddasvástádusa ja joatkit barggu, dadjá dearvvašvuođa- ja fuolahanministtar.

Dahket vejolažžan ásahit dearvvašvuođadieđuid nationála čovdosa

Ráđđehus háliida láhčit dearvvašvuođadieđuid buoret geavaheapmái dearvvašvuođadutkamis, nannet diehtovuđot dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusaid, ja movttiidahttit innovašuvdnii ja ealáhusovdáneapmái.

– Ráđđehus háliida, ahte innovatiiva e-dearvvašvuođabálvalusaiguin ovddidit oadjebas ja beaktilis dearvvašvuođa- ja fuolahanbálvalusa, ja ráhkadit márkana norgga levereandevrraide, dadjá Ingvild Kjerkol. 

Departemeanta lea sádden gulaskuddamii evttohusa, mii guoská Helsedataservice mearridanválddi riikkaviidosaš čoavddusin, mas dearvvašvuođadieđuid fidne. Oktasaš diehtoduolbbus ii sáhte ollašuhttot dálá juridihkalaš rámmaeavttuiguin. Ráđđehus áigu danin árvvoštallat vejolašvuođaid geavahit universiteahta- ja allaskuvlasuorggi ja dearvvašvuođasuorggi dálá infrastruktuvrraid beaktileappot.

– Ulbmilin lea ollašuhttit nu ollu go vejolaš plánejuvvon dearvvašvuođadiehtoáŋgiruššamiin, ja mii vuoruhit dál oažžut ávkki čovdosiin, mat leat jo ovddiduvvon ja ásahuvvon, dadjá Kjerkol.

Ráđđehus áigu maid geahččat man muddui lea dárbu rievdadit e-dearvvašvuođasuorggi ordnema ja buktá de e-dearvvašvuođapolitihka ollislaš gieđahallama Nationála dearvvašvuođa- ja ovttasdoaibmanplánas.

Evttohuvvon 328,6 miljovnna kruvnno juohkása ná:

  • 176,6 miljovnna kruvnno digitála ovttasdoaibmamii
  • 78,1 miljovnna kruvnno dearvvašvuođadiehtobargui
  • 73,9 miljovnna kruvnno oktasaš giellabargui