Eambbo ođasmuvvi energiijai ja boazodollui

40 miljovnna eambbo Bionovai

Gokčan dihte ođasmuvvi energiija investeremiid ruhtadandárbbu eanandoalus lohpida Ráđđehus lasihit 2023 juolludusfápmudusa Bionovai 40 miljovnna ruvnnuin, oktiibuot 130 miljovnna ruvdnui.

– Investerendoarjagiid ohcan eanandoalus ođasmuvvi energiija nuppástuhttimiidda lea mihá stuorát go dat rámma mii álgoálggus lei várrejuvvon jahkái 2023. Guovvamánu loahpas šadde bisánit gieđahallamis ođđa ohcamiid, ja dál leat badjel 400 ohcama mat eai leat gieđahallojuvvon. Danne lea dárbu lasihit juolludeami vai nagodit čuovvulit ráđđehusa mihtu dán suorggis, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Sandra Borch.

Bionova bargá dan ovdii ahte unnidit dálkkádatgássaluoitima ja buoridit karbonadustema ja -vurkema eanandoallodáluid eatnamiin. Bionova lea ásahuvvon Innovašuvdna Norgga oassin, ja galgá leat Brumunddálas. Ráđđehus ja eanandoallu leat vuolláičállán sierra dálkkádat-šiehtadusa. Bionova lea dehálaš dán šiehtadusa ulbmiliid joksamis.

Buoret máhttu boazodoalu birra

Ráđđehus lohpida juolludit 10 miljovnna ruvnno nannet eananhálddašangelbbolašvuođa boazodoallohálddašeamis, ja buoridit máhttovuođu plánen- ja huksenáššiid oktavuođas.

– Buriin proseassain ja iešguđet areálageavaheami vihkkedallamiin eaktuduvvo buorre máhttovuođđu. Gáibideaddji areálaáššiid lohku ii unno boahttevuođas. Danne lea dehálaš ahte mis lea nanu oktasaš máhttovuođđu vuođđun go galgat bargat dáiguin áššiiguin. Buoret máhttu ja oktasaš ipmárdus hástalusaid dáfus lea iešalddis riidoeastadeaddji, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Sandra Borch.

Boazodoallu geavaha marginála resurssaid váriin ja mehciin. Guoddevaš boazodoalus eaktuduvvo ahte ealáhusas leat doarvái areálat. Máŋggat stuorát huksenáššit leat čájehan makkár riidopotensiála lea jus hukse boazoguohtuneatnamiid siskkobeallai. Boahttevuođas šaddá dárbu eambbo elfápmui ja nu maiddái eambbo energiijahuksemiidda. Dusten dihte dán hástalusa dárbbašuvvojit buoret proseassat buoridit máhtu boazodoalu birra ja máhtu dan hárrái movt iešguđetlágan sisabahkkemat váikkuhit boazodollui.

Nannet boazodoallohálddašeami

Bealli 10 miljovdna ruvdnosaš juolludeamis galgá mannat Eanandoallodirektoráhttii, ja bealli ges Norgga bioekonomiija instituhttii (NIBIO). Dát ásahusat leat dehálaččat ealáhusovdáneami, areálageavaheami ja guoddevašvuođa dáfus.

– Juolludeapmi lea várrejuvvon Eanandoallodirektoráhta Álttá-ossodahkii huksen dihte viidát fágabirrasa ja gelbbolašvuođa areálahálddašeami birra. Dát áŋgiruššan láhčá dili eambbo ođđa fágavirggiide ja lea ge danne maiddái oassin ráđđehusa gelbbolašvuođabargosajiid vuoruheamis Davvi-Norggas, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Sandra Borch.

– Dát lea nanu áŋgiruššan ráđđehusa bealis. Lea ávccá dehálaš ahte boazodoallohálddašeamis leat doarvái resurssat áimmahuššat boazodoalu beroštumiid iešguđetge huksemiid oktavuođas, dadjá Borch.

Leat maiddái álggahuvvon doaibmabijut mat galget nannet boazodoalloealáhusa vejolašvuođa váikkuhit huksenáššiid plánenproseassaid. Boazodoallošiehtadusa olis lea ásahuvvon ráđđeaddibálvalus areálaáššiin, ja orohagat ožžot lassi doarjaga iežaset hálddahuslaš bargguide, earret eará plána- ja huksenáššiid oktavuođas.