Čalmmustahtte máilmmi buoremus sieiva čázevuolfatnasa buvttadanálgima
Ođas | Almmustahtton: 18.12.2023 | Suodjalusdepartemeanta
Jagi 2017 sohpe Norga ja Duiska hukset viiddis maritiibma suodjalusávnnasovttasbarggu, mii mielddisbuktá háhkat ovttalágan, ođđa čázevuolfatnasiid. Seremoniija Kielas čakčamánu 12. beaivvi lea buvttadanálgima mearkabeaivi. - Máilmmi buoremus sieiva čázevuolfatnasa huksen álggahuvvo dál, ja fanas buktojuvvo Norgii jagi 2029. Guhkes huksenáigi lea hui dábálaš dán sturrosaš fatnasiid dáfus, dadjá Bjørn Arild Gram (Gb).
– Čázevuolfatnasat dahket Norgga dorvvolaččabun. Čázevuolfatnasat leat hui dehálaš militearakapasitehtat Norgii. Dat go lea vejolaš doaimmahit čiegus doaimmaid ja seammás lea nu váikkuhanfámolaš, nanne Suodjalusa balddihannávcca hui olu. Čázevuolfatnasat leat strategalaš kapasitehtat main lea stuora mearkkašupmi Suodjalusa doaibmannávccaide ja lihtolaš ovttasbargui.
Maŋemus vihttalot jagi leat Duiskka čázevuolfanashábmejeaddjit ráhkadan ollu čovdosiid mat dahket smávva ja čoahkáiduvvon čázevuolfatnasiidda vejolažžan čiehkádit Nuortameara coages čáziin. Ovttas Norggain galgá Duiska vuosttaš geardde integreret dáid čovdosiid stuorát čázevuolfatnasii mii sáhttá doaibmat čihkosis mihá guhkit go muđui, ja nu doaibmat beaktilit buotlágan dilálašvuođain, gátti rájes áhpái.
– Ovttasbargu Duiskkain sihkkarastá Norgii daid fatnasiid maid mii dárbbašit. Ovttasbargu mielddisbuktá stuora seastimiid ja buriid vejolašvuođaid Norgga industriijii.
Ovttasbargu Duiskkain čázevuolfatnasiid ja missiillaid hárrái
– Norga ja Duiska leat soahpan strategalaš ovttasbargoguimmešvuođa ođđa čázevuolfatnasiid ja mearramissiillaid hárrái. Mii leat hukseme viiddis ja guhkilmas ovttasbarggu man ulbmil lea háhkat ja jođihit ovttalágan vuogádagaid. Dáinna mii lávket stuora lávkki rievttes guvlui nannen dihtii eurohpalaš suodjalusovttasbarggu NATO siskkobealde, dan bokte ahte mii ovttasbargat Duiskkain guovtti stuora vuogádaga hárrái; čázevuolfatnasiid ja mearramissiillaid, dadjá suodjalusministtar.
Ovttasbargu ovttalágan vuogádagaid hárrái lea juoga masa eará lihtolaččat háliidit searvat. Máŋggat ovttasbargoguimmežagat mat barget ovttas daid seamma vuogádagaid hárrái, buktet stuoradoaibma-ovdamuniid ja synergiijaid buot oasálaččaide. Ovttasbargu Duiskkain nanne goappáge nationála teknologalaš gelbbolašvuođasurggiid guovttebeallásaččat, ja lea dan bokte veahkkin nanneme Norgga ja Duiskka suodjalusindustriija boahtteáiggis.
Seamma ládje go Norga árvvusatná Duiskka njunušgelbbolašvuođa čázevuolfatnasiid dáfus, de árvvusatná Duiska Norgga njunušgelbbolašvuođa missiillaid ja missiilateknologiija dáfus.
– Áiggi mielde bidjá Duiska buot iežas fregáhtaide ođđa missiillaid, ja dát šaddá de standárdavuogádahkan sihke Norgga ja Duiskka mearrasuodjalusas. Dat sihkkarastá Mearrasuodjalusa missiillaide vel stuorát riikkaidgaskasaš geavahanjoavkku, mii addá stuoradoaibma-ovdamuniid ja nana riikkaidgaskasaš fágabirrasa, dadjá Gram.
Hukse fanasdivohaga Haakonsvernii
Vuosttaš fatnasa huksen álggahuvvo jagi 2023, ja lágiduvvo Norgii jagi 2029. Suodjalus hukse dál Haakonsvernii áibbas ođđa fanasdivohaga mii galgá sáhttit fuolahit sihke Norgga ja Duiskka fatnasiid.
– Mii áigut maiddái ásahit oktasaš fágafápmuduskantuvrra Norgii mii galgá stivret ja jođihit máŧasdoallama, fuolahit teknihkalaš sihkarvuođa ja plánet ođđa fatnasiid ođasmahttimiid boahtteáiggis. Lea vejolašvuohta seastit ruđaid olles čázevuolfatnasiid eallináiggis go ovttasbargat áibbas ovttalágan čázevuolfatnasiid hárrái, dadjá Gram loahpas.