Stáhtabušeahtta 2016: Johtalusbušeahtta – bargama ja nuppástusa várás

- Oadjebas ja beaktilis olbmuid ja gálvvuid fievrrideapmi lea dehálaš olbmuid ja ealáhuseallima árgabeaivvi. Buorit poastafálaldagat ja beaktilis ja boahtteáigái heivehuvvon elektronaláš gulahallandoaimmat nannejit ealáhuseallima gilvonávccaid ja láhčet dili barggaheapmái, aktivitehtii ja nuppástussii miehtá riikka.

Dan dadjá johtalusministtar Ketil Solvik-Olsen ráđđehusa jagi 2016 stáhtabušeahta oktavuođas.

Ráđđehus árvala Johtalusdepartemeantta bušehttii oktiibuot 60,2 miljárdda kruvnnu johtolatdoaimmaid várás. Jagi 2015 ektui lassána bušeahtta 4,9 miljárdda kruvnnuin dahje 8,8 proseanttain.
Ráđđehus lohpidii iežas politihkalaš vuođustusas ásahit 100 miljárdda sturrosaš siskkáldas strukturfoandda. Foanda ásahuvvui 2013:s juksan dihte áigumušaid viđa jagis. 2016 bušeahttaárvalusain oažžu siskkáldas strukturfoandda 30 miljárdda kruvnnu. Dat mearkkaša ahte sáhttit ollašuhttit ulbmiliid njealji jagis. Foandda boađut vuoruhuvvojit geaidno-, ruovdemáđii- ja riddodoaimmaide, earret eará unnidit maŋášvuođaáimmahuššama.

- Bušeahttaárvalusa mielde lassánit juolludusat mat galget unnidit geainnuid ja ruovdemáđijaid áimmahuššama maŋášvuođa. Lassi ruđat ođasmahttindoaimmaide, divodemiide ja jođiheapmái hehttejit geainnuid billašuvvamis. Maŋŋil máŋggaid jagiid heajos áimmahuššama sáhttit mii dál bissehit geainnuid billašuvvamis, ja dál lea nubbi jahki goas mii unnidat áimmahuššama maŋášvuođa geainnuin ja ruovdemáđijain. Lassáneapmi dagaha maid ahte olbmuid ja gálvvuid fievrrideapmi šaddá oadjebas ja beaktileappot sihke geainnuin ja ruovdemáđijain. Árvaluvvon juolludusat namuhuvvon bušeahtas leat mealgat badjelis Nationála fievrridanplána eavttuid, dadjá johtalusministtar.

Árvaluvvon juolludusat divodan- ja ođastandoaimmaide mielddisbuktet ahte riikkageainnuid maŋášvuođaáimmahuššangolut geahpeduvvojit vel 2,1 miljárdda kruvnnuin jagi 2016 ja badjel bealle miljárdda kruvnnu ruovdemáđijas. Ráđđehus árvala oktiibuot 2,5 miljárdda kruvnnu ođasmahttit ja sihkkarastit riikageaidnotuneallaid – jagi 2015 ektui dahká lassáneapmi 1,1 miljárdda kruvnnu dahje 80 proseantta.

31,5 miljárdda kruvnnu geaidnodoaimmaide

Ráđđehus árvala oktiibuot 31,5 miljárdda kruvnnu geaidnodoaimmaide – lassáneapmi dahká 4,9 miljárdda kruvnnu dahje 18,5 proseantta jagi 2015 ektui.

- Lassin dan ahte geahpedit áimmahuššama maŋášvuođagoluid, de addá lassáneapmi vejolašvuođa álggahit dahje ráhkkanišgoahtit ođđa geaidnoprošeavttaid. Historjjálaš alla juolludemiiguin joatkit maid juolludusaid prošeavttaide mat juo leat álggahuvvon. Juolludusat plánabargguide maid lasihuvvojit – vai sáhttit láhčit dilálašvuođaid boahtteáiggi prošeaktavuoruhemiide Nationála fievrridanplána eavttuid mielde, ja áradit vuoruhuvvon prošeavttaid. Nye Veier AS oažžu maid juolludusa álggahit iežas prošeaktadoaimmaid, joatká johtalusministtar.


21.3 miljárdda kruvnnu ruovdemáđiidoaimmaide

Ráđđehus árvala ain áŋgiruššat ruovdemáđija suorggi ovdii, ja lea árvalan 3,5 miljárdda kruvnnu eanet go maid Nationála fievrridanplána leai mearridan. Jahkái 2016 árvaluvvo juolludit sullii 21,3 miljárdda kruvnnu ruovdemáđiidoaimmaide mat galget čađahuvvot jagi 2016. Ráđđehusa stáhtabušeahta 2015 ektui lassána bušeahtta veaháš, muhto 2015 salderejuvvon bušeahta ektui dat geahpeduvvo ovttain proseanttain.
Ruovdemáđija bušeahtta dahká vejolažžan ođđa prošeaktaplánaid álggahit, ja čađahit divodandoaimmaid ja ođastandoaimmaid. Nationála fievrridanplána mielde leat mii gaskaboddosaččat unnidan juolludusaid ruovdemáđija investeremiidda, dan sivas go guokte stuora InterCitŧ-prošeavtta gárvvistuvvojit dán jagi ja boahtte jagi, ja ođđa ja stuora huksenprošeavttat galget dál álggahuvvot. Dan geažil vuoruha ráđđehus plánabargguid dál. Vuosttamužžan dat guoská ođđa Inter-City huksendoaimmaide Østlánddas. Dan lassin áigu ráđđehus vuoruhit ERTMS-prošeaktaplánabargguid vai johtileappot oažžut johtui ođđa áigodatsáhtostallama ruovdemáđija fálaldagas.

Ruovdemáđija ođastandoaimmat vuoruhuvvojit jagi 2016. Dat mielddisbuktá ahte maŋášvuođaáimmahuššangolut unniduvvojit 500 miljovnna kruvnnuin, ja dat váikkuha maid dasa ahte olbmuid- ja gálvofievrridanfálaldagat doibmet buorebut.


2,7 miljárdda kruvnnu riddohálddašeapmái

- Ráđđehus árvala juolludit 2,7 miljárdda kruvnnu riddohálddašansuorgái ja das ráddjet 340 miljovnna álggahit moanaid ođđa geinnodatprošeavttaid. Dan lassin bohtet vel juolludusat doaibmabijuide ja prošeavttaide mat gusket guolástushámmaniidda. Ráđđehus nanne lagasmearrajohtolaga 86 miljovnna kruvnnuin go geahpeda fanasofelašdivada. Dát lea muhtun ráje dain doaibmabijuin mat galget ovddidit barggu, aktivitehta ja nuppástusa riddoguovlluin, dadjá johtalusministtar Ketil Solvik-Olsen.

Ráđđehus árvala maid juolludit 82 miljovnna kruvnnu hukset njealját nu gohčoduvvon multifunktionála fatnasa mii galgá geavahuvvot duođalaš nuoskkidemiid oktavuođas. 15 miljovnna árvaluvvo plánet hámmana siskkáldas struktuvrra Longyearbyenis Svalbárddas.

Áibmojohtolat

Badjelaš 766 miljovnna kruvnnu árvaluvvo vai stáhta sáhttá oastit áibmojohtolatfálaldagaid doaresbealbáikkiin. 28,5 miljovnna kruvnnu árvaluvvo ođđa doarjjaortnegii daid girdišiljuid várás mat eai leat stáhtalaččat. 194,5 miljovnna kruvnnu árvaluvvo Áibmojohtolatbearráigehččui ja 63,5 miljovnna kruvnnu fas Stáhta fievrrádus havariijakommišuvdnii.

Tele-gulahallan ja elektronalaš gulahallan

Ráđđehus árvala 78 miljovnna kruvnnu Tele-sihkkarvuhtii ja gearggusvuhtii. Nationála gulahallanváldái lea árvaluvvon 309,1 miljovnna ja doaresbealbáikkiid govdafierpmádaga huksendoaimmaide árvaluvvo 51,5 miljovnna kruvnnu. Ráđđehus áigu giđđat 2016 ovddidit stuoradiggedieđáhusa “Digital agenda for Norge”. Nationála plána elektronalaš gulahallama várás galgá leat sierra oassin stuoradiggedieđáhusas.
Johtolatdepartemeantta bušeahtas dutkama ja ovdánahttima várás várrejuvvo váile 60 miljovnna kruvnnu elektronalaš gulahallansuorggi dutkandoaimmaide. Ruđat juolluduvvojit ollásit Norgga dutkanráđđái.

- Ulbmil lea vuosttamužžan váikkuhit dasa ahte geavaheaddjit ožžot buriid, govttolaš ja boahtteáigái heivehuvvon elektronalaš gulahallanbálvalusaid miehtá riikka. Ja nubbi lea dat ahte dát dutkandoaibma ovddida innovašuvnna ja ovdáneami ekomsuorggis ja dan vuođul loktejuvvo aktivitehta ja barggaheapmi, dadjá johtalusministtar.

403 miljovnna kruvnnu árvaluvvo poasta- ja báŋkobálvalusaid stáhtalaš oastimiidda.

Johtalussuorgi: Beavttálmahttin ja buoret organiseren

- Ráđđehussii lea dehálaš ahte johtalussuorgi ii šatta dušše meannudit ruhtajuolludemiid. Suorggi ferte maid ođasmahttit ja ođđasisorganiseret, earret eará ollislaš huksenbargguid vuoruhemiid bokte ja dássedis ja diehttevaš ruhtademiid bokte siskkáldas vuođđostrukturdoaimmaide. Dan vuođul lea ráđđehus álggahan viiddis ođastusaid johtalussuorggis – earret eará ásahan stáhtalaš huksenvuođđudusa mii galgá bargat válljejuvvon prošeavttaiguin mat gusket riikkageaidnofierpmádahkii, ruovdemáđija ođastussii ja bummadivatođastussii. Bargu lea bures boahtán johtui, ja stáhtabušeahta árvalusa bokte vuoruhat dárbbašlaš juolludusaid vai ođastusat ovdánit ja álggahuvvojit, cealká johtalusministtar Ketil Solvik-Olsen.