Vuostálastinnávccalaš ja beaktilis ruhtadansuorgi

Dát sisdoallu lea eanet go 2 jagis boaris.

Odne ráđđehus geige dán jagi ruhtadanmárkandieđáhusa Stuorradiggái. Dakkár dieđáhus čállojuvvo juohke jagi, ja das muitalit ollislašvuohtan mo ruhtadanmárkanat ja ruhtadanmárkanpolitihkka leat rievdan.

– Dán jagi ruhtadanmárkandieđáhusas mii čilget ruhtadansuorggi dili ja áigeguovdilis jearaldagaid ja vuoruhemiid. Ráđđehus láhčá dilálašvuođaid ja ovddida vuostálastinnávccalaš ja beaktilis ruhtadansuorggi, mii buoremus lági mielde bálvala ekonomiija eará osiid, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb).

Riskagovva

Koronapande­miija lea goazahan ruhtadili ovdáneami guokte maŋimuš jagi sihke Norggas ja olgoriikkas. Servodaga rahpaseami maŋŋá Norgga ekonomiijain lea mannan čielgasit buorebut, ja ekonomiija lea dál jođus allakonjunktuvrii. Báŋkkuid gánnehahttin lea buorránan čielgasit 2021 ja máhcai dalle sullii seammá dillái go ovdal pandemiija. Dállodoaluid alla vealggit ja alla opmodathattit leat ain čielgaseamos rašes sajit Norgga ruhtadanvuogádagas, seammás go Ukraina soahti mielddisbuktá ollu eahpesihkarvuođa ekonomiija ovdáneapmái.

– Norgga ruhtadiliin ja ruhtadansurggiin manná bures. Go ruhtadansuorgi doaibmá bures, dat addá oadjebasvuođa olbmuide ja fitnodagaide, erenoamážit hástaleaddji áigodagas. Norgga báŋkkut leat nanosmuvvan finánsaroasu maŋŋá. Ráđđehus atná mávssolažžan, ahte dilli beassá ain ovdánit. Seammás lea mávssolaš, ahte Norgga ja olgoriikka báŋkkut Norggas, ja maiddái unna ja stuorra báŋkkut muddejuvvojit nu ovtta láhkai go fal vejolaš,  dadjá ruhtadanministtar.

Oadjebas ja buorit ruhtadanbálvalusat miehtá riikka

Oppalaččat leat kundariin, geain lea kredihttaluohttámuš, ja gánnehahtti prošeavttain miehtá riikka buorit vejolašvuođat oažžut loanaid ja eará ruhtadeami. Departemeanta čujuha dieđáhusas dasa, ahte Norgga báŋko- ja árvobábermárkanat doibmet bures, ja ahte almmolaš fálaldagat leat daid olámuttus, geaid ruhtadandárbbuid márkan ii nagot gokčat. Stuorra fitnodagat sáhttet viežžat kapitála árvobábermárkaniin ja Norgga ja olgoriikka báŋkkuin. Ođđa ja unna fitnodagat soitet leat eambo sorjavaččat báikkálaš seastinbáŋkkuin.

– Ruhtadeami fidnen lea mávssolaš árvoráhkadeapmái miehtá riikka. Nana seastinbáŋkkut leat erenoamáš dehálaččat, vai boaittobeale guovlluin ja unna ja ođđa fitnodagat fidnejit kapitála, dadjá ruhtadanministtar.

Geavaheddjiid vuhtiiváldin lea mávssolaš fáddá ruhtadanmárkana muddemis ja dán jagi dieđáhusas. Ruhtadanmárkanat leat máŋggadáfogat, ja kundarat, geat eai leat ámmátdoaibmit, dárbbašit earenoamáš suodjaleami ja nana vuoigatvuođaid. Geavaheaddjiloanaid hivvodat ii leat maŋimuš jagiid šat nu lassánan, ee. dan geažil go leat ásahan vealgeregistariid ja loatnamuddema. Dán jagi dieđáhusas barggu birra namuhit lassidoaimmaid, earret eará vealgeregistariid viiddideami, lassiovdduid vejolaš muddema ja reanttuid bajimuš ráji dárbbu. Reaidaruđat leat ain mávssolaččat ollugiidda, vaikko eanaš mávssuid mákset dán áigge elektrovnnalaš čovdosiiguin. Ráđđehus áigu 2022 nammadit lávdegotti, mii árvvoštallá reaidaruđaid sajádaga servodagas dás ovddos guvlui.

Digitála ruhtadanvuogádat

Ruhtadanbálvalusaid digitaliseren mielddisbuktá unnit goluid, eambo iešguđetlágan bálvalusaid ja stuorát gilvvu máŋggaid márkaniin. Seammás go ovddidit ođđa digitála bálvalusaid, lea mávssolaš ráhkadit dahje ovddidit čovdosiid, mat bálvalit kundariid, geain leat eará lágan dárbbut. Ođđa bálvalusat ja stuorát sorjavašvuohta DGT-vuogádagain (dárogillii IKT) mielddisbuktet maid ođđa riskkaid ja rašes sajiid. Ruhtadanfitnodagat ja sin kundarat vásihit ain eanet cyberfallehemiid sihke Norggas ja olgoriikkas. Ukraina soahti váikkuha maid áitagiid viidodahkii. Departemeanta čujuha dieđáhusas ee. dasa ahte Norgga ruhtadansuorggi infrastruktuvra lea nanus, ja ahte ruhtadansuorggis leat vuđolaš njuolggadusat digitála rašesvuođa várás. Dieđáhusas muitalit maid báŋkomolsunbálvalusaid, kryptovaluhta ja ruhtadanteknologiija birra.

 – Mii ovddidit ruhtadansuorggi digitaliserema ja innovašuvnna, muhto dat ii galgga goaridit sihkarvuođa, geavaheaddjisuoji iige ruhtadansuorggi stáđisvuođa. Ruhtadansuorggis leat dán áigge buorit návccat birgehallat digitála riskkaiguin, dadjá ruhtadanministtar.

Guoddevaš ruhtadansuorgi ja dálkkádatriskkat

Dálkkádatrievdadusaid fysihkalaš váikkuhusat ja nuppástus servodahkan, mii ii nuoskkit nu ollu, soaitá čuohcat ruhtadanmárkaniidda sakka. Ruhtadanfitnodagat fertejit ieža identifiseret birrasii guoskevaš riskkaid, mat daidda sáhttet čuohcat. Goziheapmi ja doaimmat vuogádatváikkuhusaid vuostá gullet fas eiseválddiid mávssolaš doaimmaide. Buorre fitnodatraporteren lea mávssolaš vai ruhtadanfitnodagat ja investorat nagodit árvvoštallat ja meroštallat hatti riskii, mii čatnasa dálkkádahkii ja birrasii.

Nuppástus guoddevaš ekonomiijan gáibida stuorra investeremiid. EU lea maŋimuš jagiid rievdadan ollu njuolggadusaid, maiguin heivehit dili dasa ahte kapitálamárkanat eanet go ovdal ruhtadit guoddevaš prošeavttaid ja doaimmaid. EU guoddevaš ekonomiijadoaimmaid klassifise­renvuogádat (taksonomiija) lea mávssolaš doaibma, mainna identifiserejit guoddevaš investeremiid. Ráđđehus fuolaha Norgga beroštumiin EU taksonomiija ovddideami oktavuođas. Ulbmilin lea ahte vuogádat šaddá daid Norgga fitnodagaid reaidun, mat háliidit ruhtadit guoddevaš doaimmaid.