Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Barggu ja čálggu bušeahtta

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Ruhtadandepartemeanta

– Norga lea birgen buorebut go eanaš eará riikkat finánsakriissas. Ekonomalaš politihka váldodoaibmamuš lea doalahit barggaheami badjin ja barggohisvuođa vuollin. Das mii leat bures lihkostuvvan. Dál mii hukset viidáseappot dáid buriid bohtosiid ala. Jagi 2011 stáhtabušeahtta lea ovddasvástideaddji bušeahtta mii sihkkarastá bargosajiid, čálggu ja árvobuvttadeami, cealká finánsaministtar Sigbjørn Johnsen.

– Norga lea birgen buorebut go eanaš eará riikkat finánsakriissas. Ekonomalaš politihka váldodoaibmamuš lea doalahit barggaheami badjin ja barggohisvuođa vuollin. Das mii leat bures lihkostuvvan. Dál mii hukset viidáseappot dáid buriid bohtosiid ala. Jagi 2011 stáhtabušeahtta lea ovddasvástideaddji bušeahtta mii sihkkarastá bargosajiid, čálggu ja árvobuvttadeami, cealká finánsaministtar Sigbjørn Johnsen.

 – Vurdojuvvon šattuin soju mielde nannánekonomiijas jagi 2011 ja barggohisvuođa bissánahttin dássidin čielgasit historjjálaš gaskameari vulobeallai lea dál riekta čavget bušeahta ja beassat lagabui 4-proseantarájá. Gaska meroštallojuvvo sullii 7,4 miljárdda ruvdnui jagi 2011 bušeahtas. Dát lea dehálaš sihke doaimmaid ja barggaheami hárrái gilvovuloš ealáhusain ja guhkesáigásaš ceavzilvuođa hárrái almmolaš ruhtadiliin, dadjá finánsaministtar.

– Buorredilálašvuođa vuođđu boahtá min oktasaš bargamis. Danne lea bargu buohkaide Ráđđehusa váldoulbmil. Bargu addá ovttaskas olbmui ekonomalaš iehčanasvuođa ja dat lea deháleamos váikkuhangaskaoapmi go áigumuš lea caggat geafivuođa šaddamis ja dásset sosiála erohusaid, cealká finánsaministtar Sigbjørn Johnsen.

Investeremat boahtteáigásaš bargofápmui leat okta min deháleamos doaibmamušain. Nu lasihuvvo ge áŋgiruššan skuvla- ja oahpahussuorggis earret eará nu ahte eanebut sáhttet čađahit joatkkaoahpahusa.

Ráđđehus láhčá dilliid nu ahte šaddá searvadeaddji ealáhuseallin masa buohkat sáhttet searvat. Danne árvala Ráđđehus doalahit bargomárkandoaibmabijuid alla dásis, lasihit juolludusaid gealbudanprográmmaid daid olbmuid várás geain leat hedjonan bargonávccat ja dinennávccat ja šaddan bissovažžan ja nannet doarjjaortnegiid mat váikkuhit gelbbolašvuođa lassáneapmái ealáhusain, dadjá finánsaministtar.

– Jagi 2011 stáhtabušeahtta lea maiddái bušeahtta mii nanne buorredilalašvuođa. Dearvvasvuođa- ja fuollafálaldat leat mávssolaččat juohke olbmo eallindillái ja eallindássái, ja dat lea buori servodaga dehálaš eaktu, dadjá finánsaministtar. Dearvvasvuođafitnodagaid sisaboađut lassánit duođas 1 miljárdda ruvnnuin. Dat mearkkaša ahte eanet buohccit ožžot divššu. Juolludusat dearvvasvuođafitnodagaide sáhttet vuolggahit doaimmaid ja visttiid ođasmahttimiid nu ahte visttit šaddet ođđaigásaččat. Doaibmabijut gárrenmirkkuid geavaheami vuostá nannejuvvojit ja Fuollaplána 2015 čuovvoluvvo earret eará árvalusain addit investerendoarjagiid eanet ođđa buohcciidruoktosajiide ja fuollavisttiide. Dan lassin árvaluvvo juolludit eambbo ruđaid ovttasdoaibmandoaibmabijuide.

Gieldasuorggis lea ovddasvástádus guovdilis čálgobálvalusain. Ceavzilis gieldaekonomiija lea eaktu buori čálgofálaldahkii miehtá riikka. Mii lasihit juolludusaid fullii ja čálgui gielddain 5,7 miljárdda ruvnnuin. Šaddu lea rehkenastojuvvon jagi 2010 sisaboahtomeroštallama ektui Reviderejuvvon nationálabušeahtas. Ráđđehus nanne gielddaid iešstivrejumi go dat láhčá diliid resurssaid beaktilat geavaheapmái gielddain evttohettiinis sirdit eambbo go 29 miljárdda ruvnnu merkejuvvon ortnegiin gielddaid rápmadoarjagii. Dat lea stuorámus nuppástuhttin merkemis rápmadoarjagii dan rájis go gieldasuorggi sisaboahtovuogádat doaibmagođii jagi 1986.

Erohusat servodagas galget unniduvvot. Ráđđehusa doaibmaplána doaibmabijut mat galget váikkuhit geafivuođa vuostá, galget jotkojuvvot, ja árvaluvvojit stuorát juolludusat ulbmillaš doaibmabijuide mat galget geahpedit geafivuođa jagi 2011. Eallineavttuid erohusat dássejuvvojit earret eará stuorát juolludusain ássandoarjagii, doaibmabijuide mat galget oaččohit eanebuid čađahit joatkkaoahpahusa, stuorát doarjagiin mánáidsuodjalussii ja nuppástusaiguin vearrovuogádagas movtiidahttit eanebuid bargat penšuvnna lassin. Evttohus geavahit eambbo ruđaid doaibmabijuide gárrenmirkkuid geavaheami vuostá veahkeha maiddái dásset erohusaid.

Ráđđehusa mánáidgárdeáŋgiruššamis leat leamaš bohtosat. Jagi 2009 rájis lea leamaš lágas mearriduvvon vuoigatvuohta mánáidgárdesadjái. Jagi 2011 stáhtabušeahtas árvala Ráđđehus lasihit juolludemiid mánáidgárddiide buohkanassii masá 1,9 miljárdda ruvnnuin jagi 2010 sáldejuvvon bušeahta ektui. Váhnenmáksu mánáidgárdesaji ovddas vuoliduvvo duođas go bajimusmáksu jotkojuvvo nuppástuhtekeahttá jagis 2010 jahkái 2011.

Ráđđehus áigu láhčit diliid nu ahte árvobuvttadeapmi ja ovdáneapmi lassánit miehtá riikka. Ekonomalaš šaddu ferte ovttastuvvot ceavzilis ovdánemiin. Árvaluvvojit lassánan juolludusat NJP-ulbmiliidda nugo geainnuide, ruovdemáđiide ja mearrajohtalussii 2,6 miljárdda ruvnnuin alla dásis jagi 2010 sáldejuvvon bušeahta ektui. Evttohuvvo juolludit 2,8 miljárdda ruvnnu boaittobeliidpolitihkalaš ja regionálapolitihkalaš doaibmabijuide Gielda- ja guovlodepartemeantta bušeahtas. Dan lassin árvaluvvo lasihit goluid arvat eará surggiin mat maiddái mearkkašit ollu Ráđđehusa beaittobeallepolitihka ulbmiliid ollašuhttimii, ja maiddái gielddaekonomiija, eanadoalu ja meahccedoalu nannemii ja doaibmabijuid nannemii davviguovlluin.

Bušeahttaárvalusas lea čielga ja boahtteáigásaš birasprofiila. Energiiijasuorgi vuoruhuvvo go návccat biddjojuvvojit ođasmuvvi energiijagálduide, karbonasirrema ja-vurkema dutkamii ja ovddideapmái.  Dálkkádatsoahpamuš Stuorradikkis ja Ráđđehusa dieđihuvvon áŋgiruššan doaibmabijuiguin mat galget geahpedit vuvddiid jávkama ja billašuvvama bázahallan riikkain, čuovvoluvvojit.
Ráđđehus árvala lasihit juolludusaid politiijii ja áššáskuhttineiseváldái oktiibuot measta 550 milj. ruvnnuin jagi 2010 sáldejuvvon bušeahta ektui. Eambbo virggit politiijii lea váldovuoruhus justiisasuorggis.

Bajás