Aktiver Javascript i din nettleser for en bedre opplevelse på regjeringen.no

Historjjálaš arkiiva

Jagi 2010 bušeahta ođđa logut

Historjjálaš arkiiva

Almmustahttináigodat Regjeringen Stoltenberg II

Almmustahtti: Ruhtadandepartemeanta

Finánsadepartemeanta lea odne buktán ovdan proposišuvnna jagi 2010 stáhtabušeahta ođđa sáldema birra. Proposišuvnnas válddahallojuvvojit jagi miehtá mearriduvvon ja evttohuvvon nuppástuhttimat stáhtabušehttii ja vearuid ja divadiid meroštallojuvvon nuppástuhttimat.

Finánsadepartemeanta lea odne buktán ovdan proposišuvnna jagi 2010 stáhtabušeahta ođđa sáldema birra. Proposišuvnnas válddahallojuvvojit jagi miehtá mearriduvvon ja evttohuvvon nuppástuhttimat stáhtabušehttii ja vearuid ja divadiid meroštallojuvvon nuppástuhttimat. Struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáza jagi 2010 meroštallojuvvo dál 119,6 miljárdda ruvdnun, mii lea 5,2 miljárdda ruvnnu unnit go meroštallan lei Jagi 2011 nationálabušehttii. Seammás lea oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáza njeidojuvvon eanebuš go 12 miljárdda ruvnnuin, 109,4 miljárdda ruvdnun.

Diimmá čavčča mearridii Stuorradiggi jahkái 2010 dakkár bušeahta masa oljoboađut galge geavahuvvot, mihtiduvvon struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš bušeahttavuollebáhcagiin, mii lei 148,5 miljárdda ruvnnu. Mihtiduvvon struktuvrralaš vuollebáhcaga nuppástuvvamis nannánekonomiija árvobuvttadeami oassin, mielddisbuvttii evttohuvvon bušeahtta viidáneaddji jearroduvdosa mii meroštallojuvvui 0,6 proseantan. Gaska 4-proseantadássái meroštallojuvvui leat 45 miljárdda ruvnnu vuolibužžan.

Nuppástusat Jagi 2010 reviderejuvvon nationálabušeahta oktavuođas geahpedii struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš meroštallama 17 miljárdda ruvnnuin, 131,5 miljárdda ruvdnun. Struktuvrralaš vearuid meroštallan lassánii 10 miljárdda ruvnnuin, eanaš dan geažil go sisamáksojuvvon vearut ja divadat ledje eanet go vurdojuvvon  jagi 2009 ja jagi 2010 álgui. Sisaboađuid meroštallan earret vearro- ja divatsisaboađuid lassánedje 4 miljárdda ruvnnuin, eanaš lassánan vuoitoboađuid geažil. Dan lassin vuoliduvvojedje golut 3 miljárdda ruvnnuin.

Jagi 2011 nationálabušeahtas vuoliduvvui struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáhcaga meroštallan  vel 6,7 miljárdda ruvnnuin, 124,8 miljárdda ruvdnun. Dás dahke struktuvrralaš vearut sullii 3 miljárdda ruvnnu, erenoamážit dat mat čatnasedje fitnodagaid lasseovdaruđaid alla sisamáksimiidda miessemánus. Dan lassin vuoliduvvojedje golut 3,7 miljárdda ruvnnuin, eanaš álbmotodjui guoski vuolit goluid geažil.

Nuppástusat ođđasit sáldejuvvon bušeahta oktavuođas dagahit vel eanet njiedjama struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáhcaga meroštallamii mii lea 5,2 miljárdda ruvnnu. Struktuvrralaš vearuid meroštallan lea lassánan 5,4 miljárdda ruvnnuin. Bajásmuddema ferte geahččat dienasjagi 2009 vearrorehketdoalu ektui maid vearroeiseválddit almmuhedje golggotmánu 20. beaivvi. Maŋŋegeatnegas vearromáksiid livnnet čájeha ahte jagi 2009 vearut fitnodagain ja eará maŋŋegeatnegas vearromáksiin, mat girjejuvvojit jagi 2010 bušehttii, leat bisson alit dásis go dat mii lei biddjojuvvon vuođđun Nationálabušehttii jagi 2011 várás. Nationálabušeahta duogáš loguin biddjojuvvui vuođđun ahte fitnodatvearut njidjet jagis 2008 jahkái 2009, ja livnnetlogut fas čájehit lassáneami beroškeahttái finánsakriissas. Sullii 2 mrd. ruvnnu struktuvrralaš vearuid bajásmeroštallamis sáhttá boahtit dan gaskaboddasaš ortnegis mas ealáhusat sáhtte oažžut vearrogessosa vuollebáhcagiid geažil, lea geavahuvvon uhcibut go dat mii lei biddjojuvvon vuođđun jagi 2010 bušeahtas.

Earret lassánan struktuvrralaš vearroboađuid stáhtabušeahta goluid ja muđuid boađuid nuppástusat lassánahttet struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš  vuollebáhcaga 0,2 miljárdda ruvnnuin. Stáhta jagi 2010 vuoitosisaboađuid meroštallan evttohuvvo vuoliduvvot 4,2 miljárdda ruvnnuin meroštallama ektui mii lei Jagi 2011 nationálabušeahtas. Dát guoská dan máksojuvvon jagi 2010 vuoittu máhcaheapmái mii bođii Statkraftas. Jus olmmoš rehkenastá mielde 9,8 miljárdda ruvdnosaš evttohuvvon kapitálalassáneami, de mearkkaša dat ahte fitnodaga ieškapitála sáhttá lasihuvvot 14 miljárdda ruvnnuin. Nuppástusat muđuid váikkuhit dasa ahte struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáza jagi 2010 geahppána 4,0 miljárdda ruvnnuin go buohtastahttá meroštallamiin mii lea Jagi 2011 nationálabušeahtas. Evttohus lasihit gielddaid rápmajuolludusa ovttain miljárdda ruvnnuin jagi 2010 vai gielddat sáhttet fuolahit  boarrásiid gelbboleappot, lea dalle rehkenastojuvvon mielde.

Struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáza jagi 2010 sáhttá dan maŋŋá meroštallojuvvot 119,6 miljárdda ruvdnun. Oljoruđaid meroštallojuvvon geavaheapmi jagi 2010 lea sullii 14 miljárdda ruvnnu eambbo go vurdojuvvon reálavuoitu dan kapitálas mii lei Stáhta penšuvdnafoanddas olgoriikkas jagi álggus. Mihtiduvvon nannánkapitála árvoháhkama oassin meroštallojuvvo struktuvrralaš, oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáza lassánit 0,4 proseanttain jagis 2009 jahkái 2010.

Maŋŋágo Stuorradiggi mearridii bušeahta diimmá čavčča, de lea oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáhcaga meroštallan stáhtabušeahtas unnon 44,4 miljárdda ruvnnuin. Dat lea unnon eanaš dannego sisaboađuid meroštallan lea lassánan 32 miljárdda ruvnnuin, eanaš alit vearro- ja divatsisaboađuid geažil nannánekonomiijas, seammás go goluid logut leat vuoliduvvon 12,5 miljárdda ruvnnuin. Oljorehketdoalu maŋŋásaš vuollebáza meroštallojuvvo dál 109,4 miljárdda ruvdnun. Dát vuollebáza gokčojuvvo seammasturrosaš ruhtasupmiin Stáhta penšuvdnafoanddas olgoriikkas.

Netto ruhtaboahtin petroleadoaimmain stáhtii jagi 2010 leat meroštallojuvvon lassánit 51,4 miljárdda ruvnnuin, 220,4 miljárdda ruvnnu rájes sáldejuvvon bušeahtas 271,7 miljárdda ruvnno rádjai. Ruhtaboahtin meroštallojuvvo lassánit eanaš dannego petroleahattit jagi 2010 dál leat alibut go dat mat biddjojuvvojedje vuođđun sáldejuvvon bušehttii.

Duohta, vuollálas gollolassáneapmi jagi 2010 stáhtabušeahtas meroštallojuvvo dál 1½ proseantan mihtiduvvon jagi 2009 rehketdoalu ektui. Nominála, vuollálas gollolassáneapmi lea 4,8 proseantta. Jagi 2010 nationálabušeahtas, mii ovddiduvvui čakčat 2009, meroštallojuvvui duohta, vuollálas gollolassáneapmi  1¾ proseantan.

Proposišuvnnas mas evttohuvvo jagi 2010 stáhtabušeahta ođđa sálden, árvaluvvojit maiddái láhkanuppástuhttimat mat čatnasit Stáhta petroleadáhkádusfoandda heaittiheapmái, mii dieđihuvvui Jagi 2011 nationálabušeahtas.

Eambbo ollisteaddji dieđut leat gávdnamis dás: Prop. 47 LS (2010-2011).

Bajás