Dieđ. St. 22 (2009 – 2010)

Sámedikki 2009 doaimma birra

Sisdollui

2 Sámedikki 2009 jahkedieđáhus

2.1 Álggahus

Sámediggi dieđihii 2008 jahkedieđáhusastis ahte jagi 2009 rájes rievdá jahkedieđáhusa hápmi. Rievdadusa ággan lea dárbu lávgadet oktavuhtii Sámedikki bušeahta ja jahkedieđáhusa gaskka.

Sámedikki jahkedieđáhusas leat Sámedikki politihkalaš ja hálddahuslaš doaimmat 2009:s válddahallojuvvon. Jahkedieđáhusas raporterejuvvo váikkuhangaskaomiid geavaheapmi ja sierralágan strategiijaid čuovvoleapmi 2009 bušeahtas.

Jahkedieđáhusa kapihttalat juhkkojuvvojit seamma vuogi mielde go bušeahtas. Kapihttaliin 1, 2 ja 3 čájehit tabeallat kapihttaliid nugo Sámedikki 2009 bušeahtas. Tabeallas 1.0 lea visogovva juolludusain mat Sámediggái bohtet stáhtabušeahta bokte ovttaskas departemeanttain. Tabeallas 2.0 oidnojit Sámedikki oktasaš sisaboađut ja golut, ja tabeallain 3.0 ja 3.1 oidnojit movt váikkuhangaskaoamit leat juhkkojuvvon Sámedikki 2009 bušeahtas.

Jahkedieđáhusa loahppa kapihttaliin válddahallojuvvo doaibma ja váikkuhangaskaomiid geavaheapmi seamma kapihtaljuoguin go bušeahtas. Kapihttaliin 4 – 10 válddahallojuvvojit váldomihttomearri, oassemihttomearri ja strategiijat ovttaskas kapihttala ektui. Doaimmat earret váikkuhangaskaomiid hálddašeapmi oidnojit dás ja leat čujuhusat politihkalaš ja hálddahuslaš doaibmabušehttii kapihttaliin 14 ja 15. Kapihttalat 11 ja 12 leat eará váikkuhangaskaoamit ja doaibmabijut mat eai leat njuolga juolludusat dahje ohcanvuđot ortnegat. Kapihttalis 13 válddahallojuvvo sámeálbmotfoanda. Kapihttalis 16 válddahallojuvvojit dasto hástalusat.

Váikkuhangaskaomiid geavaheapmi lea okta strategiijain ulbmiliid juksamis. Buot váikkuhangaskaoapmeortnegat válddahallojuvvojit dan vuogi mielde movt dat bohtet ovdan bušeahtas. Ovttaskas váikkuhangaskaoapmeortnegiidda leat mearriduvvon sierra mihttomearit ja vuoruheamit.

Sámedikki 2009 rehketdoallu lea jahkedieđáhusa mielddusin.

2.2 Juolludus Sámediggái oktiibuot jahkái 2009

Tabealla 2.1 Departemenntaid juolludusat

(1000 ru)

Kap. Poasta

Čilgehus

RR 2007

Buš-2008

RevBuš- 08

Buš- 2009

+/– 09-Rev 08

Erohus %

680.50 Bargo-ja searvadahttindepartemeanta – BSD 164 100 191 400 191 400 203 735 12 335 6,4 %
206.50 Máhttodepartemeanta – MD 30 572 31 887 31 887 33 290 1 403 4,4 %
226.21 Máhttodepartemeanta – MD 4 000 4 000 4 000 4 300 300 7,5 %
231.50 Máhttodepartemeanta – MD 11 870 12 380 12 380 12 925 545 4,4 %
1429.50 Birasdepartemeanta – BD 2000 3 000 3 000 3 000 0 0,0 %
320.53 Kultur- ja girkodepartementa – KGD 47 405 53 543 53 543 61 993 8 450 15,8 %
326.78 Kultur- ja girkodepartementa – KGD 519 0 0 0 0
724.21 Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanta DFD 5 900 6 100 6 200 6 400 200 3,2 %
1147.50 Eanadoallodepartemeanta – ED 4 000 2 000 2 000 2 000 0 0,0 %
1147.50 Eanadoallodepartemeanta – ED 0 2 000 2 000 2 000 0 0,0 %
Juolluduvvon oktiibuot I 270 366 306 310 306 410 329 643 23 233 7,6 %

2.3 Sámedikki ekonomalaš rámmajuolludus jahkái 2009

Tabealla 2.2 Buohkanastabealla – Sámedikki boađut ja golut buohkanassii

(1000 ru)
  Rehket­doallu-07 Buš- 08 RevBuš-08 Buš- 09 Avvik i %
Doaibmagolut
Departemeanttaid juolludusat 270 366 306 310 306 410 329 643 23 233 7,6 %
Sámeálbmotfoandda reanttut 0 10 000 10 000 16 000 6 000 60,0 %
Eará doaibmaboađut 0 0 2 721 0 -2 721 -100,0 %
Doaibmaboađuid submi 270 366 316 310 319 131 345 643 26 512 8,3 %
Váikkuhangaskaoamit
Váikkuhangaskaoamit 178 881 204 121 204 871 220 608 15 737 7,7 %
Sámeálbmotfoandda1 0 10 000 10 000 14 200 4 200 42,0 %
Váikkuhangaskaomiid submi 178 881 214 121 214 871 234 808 19 937 9,3 %
Doaibmab. submi – váikku­hangaskaomit 91 485 102 189 104 260 110 835 6 575 6,3 %
Doaibmagolut
Politihkalaš dási doaibma 20 169 20 721 20 921 20 575 -346 -1,7 %
Hálddahusa doaibma1 61 666 74 318 75 518 81 210 5 692 7,5 %
Erenoamáš doaibmagolut 6 929 7 150 7 821 9 050 1 229 15,7 %
Doaibmagoluid submi 88 764 102 189 104 260 110 835 6 575 6,3 %
Jahkeboađus 2 721 0 0 0 0 11 376,0 %

1 Áššis 25/08 lea várrejuvvonr 16 000 000 ru Sámeálbmotfondii 2009:s. Das lea 1 800 000 ru sirdojuvvon hálddahussii hálddašan dihtii Sámeálbmotfoandda reanttuid

2.4 Váikkuhangaskaoamit jagis 2009

Sámediggi jugii váikkuhangaskaomiid váldopoasttaid čuovvovaččat 2009:s

Tabealla 2.3 Buohkanastabealla – Váikkuhangaskaoamit

(1000 ru)
Čilgehus RR 2007 Buš 2008 Rev 2008 Buš 2009 +/– 09- Rev 08 Erohus %
Njuolggadoarjagat 88 674 100 963 101 413 109 295 7 882 7,8 %
Ohcanvuđot doarjja 67 629 76 048 80 098 70 493 -9 605 -12,0 %
Tiltak for å styrke læremiddelproduksjon 0 0 0 6 000 6 000 -
Árvoháhkanprográmma 0 4 875 4 875 6 000 1 125 23,1 %
Šiehtadusat 13 082 13 110 9 110 14 360 5 250 57,6 %
Eará váikkuhangaskaoamit 6 786 7 475 7 725 9 960 2 235 28,9 %
Sámeálbmotfoandda 0 10 000 10 000 14 200 4 200 42,0 %
Eará doaibmabijut 2 710 1 650 1 650 4 500 2 850 172,7 %
Submi 178 881 214 121 214 871 234 808 19 937 9,3 %

Tabealla 2.4 Buohkanastabealla váikkuhangaskaoamit – Váldosuorggit

(1000 ru)
  Rehket­doallu-08 Buš- 08 RevBuš- 08 Buš- 2009 Juog % 09- Rev 08 Ero­hus %
Váikkuhangaskaoamit
Oahpahus 27 533 28 653 31 153 31 330 13,3 % 177 0,6 %
Giella 46 268 51 460 51 460 53 960 23,0 % 2 500 4,9 %
Kultuvra 63 819 72 449 73 649 77 007 32,8 % 3 358 4,6 %
Ealáhus 24 505 30 575 27 275 34 200 14,6 % 6 925 25,4 %
Birasgáhtten ja kultur­suodjalus 543 3 452 3 452 2 000 0,9 % -1 452 -42,1 %
Dearvvašvuođa- ja sosiálaáŋgiruššan 3 908 4 300 4 400 3 250 1,4 % -1 150 -26,1 %
Sámi organisašuvnnat 2 809 4 107 4 107 4 401 1,9 % 294 7,2 %
Eará váikkuhangaskaoamit 6 786 7 475 7 725 9 960 4,2 % 2 235 28,9 %
Sámeálbmotfoandda 0 10 000 10 000 14 200 6,0 % 4 200 42,0 %
Eará doaibmabijut 2 710 1 650 1 650 4 500 1,9 % 2 850 172,7 %
Váikkuhangaskaomiid submi 178 881 214 121 214 871 234 808 100,0 % 19 937 9,3 %

2.5 Oahpahus

2.5.1 Váldomihttomearri

Sámi álbmogis galgá leat máhtolašvuohta, gelbbolašvuohta ja gálggat mat dárbbašuvvojit sámi servodaga ovddideamis.

2.5.2 Oassemihttomearri

  • Nannet ja ovddidit sámi mánáid ja nuoraid giela, kultuvrra ja identitehta

  • Sámi álbmogis galgá leat duohta vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii

2.5.3 Strategiijat

  • Gulahallama bokte guovddáš, guovllulaš ja báikkálaš eiseválddiiguin sihkkarastit buriid rámmaeavttuid sámi mánáidgárddiid, vuođđooahpahusa, alit oahpu ja dutkama váste

  • Váikkuhangaskaomiid aktiivvalaš geavaheami bokte nannet máhtolašvuođa ja gelbbolašvuođa sámi servodagas

  • Váikkuhit hutkás sámi oahpponeavvobuvttadeapmái

  • Sámi oahpponeavvoguovddáža, Sámi oahpponeahta ja ohcanvejolaš oahppouskkádaga bokte addit ja buktit olámuddui dieđuid

  • Addit dárbbašlaš dieđuid ja bagadusa sámi oahpahusa birra mánáidgárddiin ja vuođđooahpahusas

  • Álggahit terminologiijaprošeavttaid vuoruhuvvon fágain

2.5.4 Mánáidgárddit

2.5.4.1 Diehtojuohkin ja bagadallan

Sámediggi vuoruha diehtojuohkima ja bagadallama mánáidgárdesuorggis. Váhnemat, mánáidgárddit ja suohkanat leat ožžon bagadallama doarjagiid ja fálaldagaid birra sámi mánáide mánáidgárddiin. Lassin lea Sámediggi ráhkadan diehtojuohkingihppaga sámi mánáid mánáidgárdefálaldagaid birra, ja almmuhan guokte «Stullán» mánáidgárdeáigečállaga.

Sámediggi lea doallan 4 iešguđetlágan fierpmádatčoahkkimiid gos lea diehtojuohkin, gelbbolašvuođalokten, bagadallan ja fierpmádathuksen. Mii leat doallan fierpmádatčoahkkimiid jođiheddjiide, giellabargiide, dievdoolbmuide ja mánáidgárddiide gos leat lullisámi mánát. Dat maŋemus namuhuvvon fierpmádat álggahuvvui 2009:s.

2.5.4.2 Ovttasbargu guovddáš eiseválddiiguin

Sámediggi ja Máhttodepartemeanta leat čađahan konsultašuvnnaid Stuoradiggedieđáhusa birra mii guoskkaha mánáidgárddi kvalitehta. Sámediggi oaivvildii ahte stuoradiggedieđáhusa evttohus ii vuhtiiváldán sámi perspektiivva doarvái bures. Konsultašuvnnas šihttojuvvui ahte departemeanta namuha sámi mánáidgárddiid dieđáhusas. Muđui digaštalle konsultašuvnnain earret eará nationála váhnenlávdegotti birra, dutkama ja mánáidgárddiid sámegiela birra. Sámediggi nagodii oažžut lohpádussii ahte maiddái dát fáttát váldojit mielde stuoradiggedieđáhussii.

Sámediggi ja Máhttodepartemeanta leat ovttasbargočoahkkimiin digaštallan iešguđetlágan fáttáid mat gusket sámi mánáid mánáidgárdefálaldaga kvalitehtii.

Jahkásaš čoahkkimis Mánáidáittardeddjiin lea Sámediggi digaštallan áššiid dego oahpponeavvut, mánáidsuodjalus, giliskuvllat ja áittardeaddji gelbbolašvuohta sámegielas ja sámi kultuvrras.

Sámediggi lea buktán cealkámušaid «Brennautvalgetii» (Brennalávdegoddái) mii galgá geahčadit buot ovdaskuvlamánáid pedagogalaš fálaldaga. Cealkámušas Sámediggi čujuhii váilevaš sámegielat bargiid olu mánáidgárddiin, suohkaniid ovddasvástádusa ja bargiid gelbbolašvuođa sámi árbedieđu birra.

2.5.4.3 Ovttasbargu earáiguin

Sámediggi ovttasbargá sámi mánáid mánáidgárdefálaldaga birra guoskevaš fylkamánniiguin. Sámediggi bagadallá ja rávve sámi mánáidgárddiid doarjjaohcciid, ja mii leat doallan čoahkkimiid suohkaniiguin mat leat ožžon dán doarjaga.

2.5.4.4 Oahpponeavvut mánáidgárddi váste

Geahča teakstabihtá oahpponeavvut vuođđooahpahusa vuolde.

2.5.5 Vuođđooahpahus

2.5.5.1 Oahpponeavvut

Sámediggi čatná iežas oahpponeavvobarggu mearriduvvon strategiijaide mat leat Sámedikki oahpponeavvoráhkadeami strategalaš plánas 2009 – 2012.

Okta strategiijain oahpponeavvoráhkadeami strategalaš plánas lea čielggadit beaktilis organiserema boahtteáiggi oahpponeavvoráhkadeamis. Máhttodepartemeanta bealis leat fas bidjan oktan strategiijan St.dieđáhusas nr. 28 (2007 – 2008) Sámepolitihkka, ovttasráđiid Sámedikkiin ásahit viidát čohkkejuvvon bargojoavkku mii galgá ráhkadit sámi oahpponeavvoráhkadeami plána vuođđooahpahussii.

Sámediggi vuolggahii oktiiheiveheami departemeantta plánain ásahit bargojoavkku ja Sámedikki čielggademiin beaktilis oahpponeavvoráhkadeami ektui. Máhttodepartemeanta mieđai dasa ja oktasaš bargojoavkku mandáhtta ja čohkken mearriduvvui ovttasráđiid.

Bargojoavkkus mas leat áirasat Máhttodepartemeanttas, Oahpahusdirektoráhtas ja Sámedikkis, lea čuovvovaš mandáhtta:

  • Árvvoštallat sámi oahpponeavvuid dálá ovdáneami ja buvttadeami

  • Dán árvvoštallama vuođul evttohit rievdadusaid mat beavttálmahttet oahpponeavvoráhkadeami Mánáidgárddi rámmaplána ja Máhttolokten – Sámi mielde

  • Árvvoštallat makkár ekonomalaš váikkuhusaid rievdadusat mielddisetbuktet

Bargojoavku galgá gulahallat iešguđetlágan aktevrraiguin ja viežžat dieđuid sullasaš diliid birra eará riikkain. Raporta galgá gárvvistuvvot ovdal 31.10.10.

Resursaskuvllaid ásaheapmi oahpponeavvoráhkadeami várás sihke davvi-, julev- ja lullisámi guovllus lea maiddái muhtun strategiija mii čuovvoluvvo bušeahta sajušteamis. 2008:s juolludii Sámediggi doarjaga Divttasvuona suohkana ovdaprošektii ráhkadit plána mot čađahit ovddasmanniprošeavtta oahpponeavvoráhkadeami váste Ájluovtta skuvllas. Maiddái 2009:s sajuštuvvui ruhta dan prošektii. Ovddasmanniprošeavtta vásáhusaid vuođul galgá árvvoštallat eanet resursaskuvllaid. Sámediggi ja Divttasvuona suohkan leat ovttas mearridan plána ovddasmanniprošeavtta čađaheapmái.

Strategalaš plána vuođul lea Sámediggi, ovttas Utdanning.no:in čađahan ovdaprošeavtta mas váldoulbmil lei lagabut geahččat makkár vejolašvuođat gávdnojit ja čielggadit dárbbuid ohcanvejolaš oahpponeavvouskkádaga várás. De lea áigumuš čađahit prošeavtta golmma jagis ovttas Máhttodepartemeanttain ovddidit oahpponeavvouskkádaga, digitála oahpponeavvuid ja pedagogalaš lonohallanarena.

2.5.5.2 Oahppoplánat

Sámediggi lea dohkkehan oahppoplána Boazodoallofágii Jo3/oahpahus fitnodagas ja dárkkistan boazodoalu Jo2 oktasaš prográmmafága dohkkehuvvon oahppoplána.

Sámediggi lea nammadan vihtta oahppoplánajoavkku mat ráhkadit oahppoplánaid viđa duodjefágii; siste- ja náhkkeduodjefágii, tekstiiladuodjefágii, čuoldin- ja gođđinduodjefágii, muorraduodjefágii ja čoarve-, dákte- ja metálladuodjefágii, Jo3 oahpahusa várás fitnodagas. Fágaid namat eai leat vel loahpalaččat mearriduvvon. Oahppoplánaevttohusat galget plána mielde sáddejuvvot gulaskuddamii ođđajagimánu 2010.

2.5.5.3 Refušuvdnaortnet oahpahusa ovddas sámegielas ja sámegillii

Sámediggi lea jahkebeallásaš konsultašunčoahkkimiid oktavuođas Bargo- ja searvadahttindepartemeanttain lokten áššin daid hástalusaid maid máŋga suohkana vásihit oahpahussuorggis. Sámediggi lea čilgen departementii ahte sámegieloahpahusas lea beare heajos ruhtadeapmi dan sivas go diibmomáksomearri lea beare vuollin. Leat čoahkkinastán Kommunenes Sentralforbund/Suohkaniid guovddášservviin gos digaštalle suohkaniid hástalusaid guovttegielalašvuođa ektui ja oahpahusdili ohppiin geain lea sámegiella fágan.

2.5.5.4 Priváhtaskuvlalága láhkaásahusa rievdadeapmi – gáibádusat oahppoplánii ja luvven oahpahusas

Sámediggi lea konsulteren Máhttodepartemeanttain priváhtaskuvlalága láhkaásahusa rievdademiid birra, oahppoplána gáibádusaid birra ja oahpahusluvvema birra. Sámediggi oaččui dohkkehuvvot ahte Máhttolokten ja Máhttolokten – Sámi šaddet ovttadássásažžan, nu ahte go geavahit doahpaga Máhttolokten, de galgá maiddái doaba Máhttolokten –Sámi geavahuvvot buohtalaga.

2.5.5.5 Oahpahuslága láhkaásahusa rievdadeamit –gielalaš buohtalasalmmuhusa gáibádus ja árvvoštallan

Sámediggi lea konsulteren Máhttodepartemeanttain oahpahuslága láhkaásahusa rievdademiid birra. Sámediggi ii nagodan oažžut dohkkehuvvot ahte gielalaš buohtalasalmmuhus maiddái galgá guoskat sámegiela oahpponeavvuide. Máhttodepartemeanta oaivvilda ahte dálá láhka dušše addá vejolašvuođa buktit láhkaásahusa girjedárogiela ja ođđadárogiela ektui, danne go sámegiella ii namuhuvvo láhkateavsttas.

Sámediggi ii ožžon mieđiheami bisuhit sátnádeami «Opplæring i norsk sidemål» (Oahpahus dárogiela siidogielas) mii lea rievdaduvvon dánin; «Opplæring i skriftlig sidemål»(Oahpahus čálalaš siidogielas) . Dárogiela oahppoplánas eai leat siidogielas sierra gelbbolašvuođamihttomearit. Rievdadus mielddisbuktá ahte oahppit geain lea sámegiella fágan duohtamáilmmis, eai leat luvvejuvvon siidogiela oahpahusas ja árvvoštallamis. Rievdadus mielddisbuktá váikkuhusaid fága- ja diibmojuohkimii.

2.5.5.6 Fága- ja diibmojuohkin

Sámediggi lea máŋgii ovddidan Máhttodepartementii fága- ja diibmojuohkinčuolmma mii váikkuha ohppiide geain lea sámegiella fágan. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta ásahedje dan vuođul bargojoavkku mas leat mielde áirasat departemeanttas, Oahpahusdirektoráhtas ja Sámedikkis. Bargojoavku galgá geahččat ollislaččat čađa, ja vejolaččat evttohit rievdadit, fága- ja diibmojuohkima ohppiin geain lea sámegiella fágan.

2.5.5.7 Od.prp. nr. 87 (2008 – 2009) Lov om voksenopplæring (Rávisolbmuidoahpahusa láhka)

Ođđa láhka rávisolbmuidoahpahusa birra lea leamaš konsultašuvnnas. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta bohte ovttaoaivilii dehálaš rievdadusaid birra mat buoridit sámi oahpposervviid rámmaeavttuid; unnimus oahppodoaibma 2000 jahkediimmu, ii leat gáibádus ahte galget doaimmat miehtá riikka, unnimus oasseváldi lohku ii gusto ja vuođđodoarjaga meroštallan lea juhkkojuvvon njealji ceahkkái. Lassin sáhttet sápmelaš rávisolbmot geain ii leat nu buorre álgooahppu, beassat sisa heivehandoarjaga njuolggadusa bokte go lea duođaštuvvon dárbu. Árbedieđu gaskkusteapmi váldui maiddái mielde dehálaš ulbmilin sámi oahpposervviide. Mieđihuvvui maiddái čađahit konsultašuvnnaid ovdal go láhkaásahusa sáddejuvvo gulaskuddamii, ja ovdal go láhkaásahus loahpalaččat mearriduvvo. Sámedikkiin galgá lassin konsulteret ovdal go loahpalaččat mearridit juolludannjuolggadusaid sámi oahpposervviide.

2.5.5.8 Dutkkus eamiálbmogiid oahppogazzanvuoigatvuođaid birra

ON eamiálbmotrivttiid áššedovdimekanismma jođiheaddji bovdii Sámedikki buktit cealkámuša Áššedovdimekanismma dutkosii eamiálbmogiid oahppogazzanvuoigatvuođaid birra. Sámediggi lea buktán cealkámušaid dutkosii čuovvovaš váldofáttáin; dárbu viidásit ovdánahttit proseassaid gaskal stáhtalaš eiseválddiid ja Sámedikki álbmotrievtti vuođul, siskkáldas riekti ja konsultašuvdnašiehtadus, vuoigatvuohta oažžut oahpahusa sámegielas ja sámegillii ii leat doarvái bures vuhtiiváldojuvvon, sámegillii ja sámegiela oahpahusa doarjjaortnet ii leat doarvái buorre, ja hástalusat máhtto- ja ásahusovdáneami ektui sámi servodagas hárve namuhuvvo Ráđđehusas gos dát livččii lunddolaš.

2.5.6 Alit oahppu

2.5.6.1 Ođđa oahpaheaddjeoahpu rámmaplánalávdegoddi

Sámediggi beasai diehtit ođđa oahpaheaddjeoahpu rámmaplánalávdegotti nammadeami birra kopiija bokte Máhttodepartemeantta reivves lávdegotti oassálastiide. Sámediggi bivddii lávdegotti jođiheaddjis dieđu mot rámmaplánalávdegoddi áigu vuhtiiváldit vuođđoskuvllaid dárbbu vuođđogelbbolašvuhtii oahpahusa birra Máhttolokten-sámi mielde ja Máhttoloktema sámi sisdoalu mielde. Lávdegotti jođiheaddjis bođii ovdan ahte lávdegoddi áigu digaštallat daid beliid, ja ahte Sámi allaskuvllas nammaduvvon olmmoš lávdegoddái ja servodatfága fágajovkui. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta galget konsulteret ođđa rámmaplána láhkaásahusa birra. Sámediggi ii lean álgoálggus gulaskuddaninstánsa. Maŋŋel go Sámediggi lea leamaš dialogas Máhttodepartemeanttain de leat ožžon mieđihuvvot ahte galgá konsulterejuvvot fágaid nationála njuolggadusevttohusaid birra.

Sámediggi lea leamaš observatoran ođđa sámi oahpaheaddjeoahpu rámmaplánalávdegottis. Dalle go Máhttodepartemeanta jearai Sámedikkis boahtit observatoran, de lei lávdegoddi juo bargagoahtán. Máhttodepartemeanta rievdadii rámmaplánalávdegotti rámmaplána láhkaásahusevttohusa ovdal go sáddejuvvui gulaskuddamii. Gáibádusa vuođul rámmaplánalávdegottis ja Sámedikkis de váldui rámmaplánalávdegotti evttohus mielde gulaskuddandokumentii. Ášši lea dál gulaskuddamis.

2.5.6.2 Rekrutteren

Finnmárkku Fylkamánni, Sámi allaskuvla ja Finnmárkku allaskuvla leat čađahan prošeavtta Gollevirgi/Drømmejobben, mii galggai váikkuhit studeanttaid rekrutteremii dábálašoahpaheaddji- ja ovdaskuvlaoahpaheaddjiohppui Finnmárkku guovtti allaskuvlii. Prošeakta lea bures lihkostuvvan go rekrutteren dábálašoahpaheaddji- ja ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpuide lei arvat buoret 2009:s go lea leamaš guhkit áigái. Prošeavtta galget čuovvolit 2010:s.

Máhttodepartemeanta lea bivdán Sámi allaskuvlla ráhkadit nationála rekrutterenstrategiija sámi alit ohppui, vuosttažettiin oahpaheaddjeohppui ja sámegielohppui. Nationála rekrutterenbargojoavku sámi alit oahpu várás lea hálddahuslaččat čohkkejuvvon ja das leat mielde áirasat Bådåddjo ja Davvi-Trøndelaga allaskuvllain, Romssa Universitehtas ja Sámi allaskuvllas. Sámediggi ja Máhttodepartemeanta leat mielde bargojoavkkus observatoran. Bargu galgá loahpahuvvot cuoŋománu loahpas 2010.

2.5.6.3 Od.prp. nr. 71 (2008 – 2009) Om lov om endringer i lov om universiteter og høyskoler (láhka universitehtaid ja allaskuvllaid lága rievdademiid birra)

Sámediggi sáddii gulaskuddancealkámuša universitehta- ja allaskuvlalága rievdadanevttohusa birra. Sámediggi lea mielas daidda rievdadusaide maid Nasjonalt organ for kvalitet i utdanningen (Nationála orgána oahpahuskvalitehta várás) evttohit, muhto deattuha ahte Nationála orgánas oahpahuskvalitehta várás ferte leat gelbbolašvuohta sámegiela ja sámi kultuvrra ja servodaga birra, jus galgá soahpat dárkkistit ja veahkehit kvalitehtaovdánahttinbarggus sámi oahpuid várás. Máhttodepartemeanta evttoha lágas nannet ahte universitehtain ja allaskuvllain lea ovddasvástádus áimmahuššat ja ovddidit dárogiela fágagiela, ja Sámediggi oaivvilda ahte maiddái sámegiela fágagiela ektui ferte diekkár láhkanannen. Gulaskuddanreivves bivddii Sámediggi oažžut buot dieđuid ášši viidásit ovdáneamis ja dieđihii ahte čilgejuvvon gáibádusat áššis soitet boahtit konsultašuvnnaide. Od.prp. nr. 71 ovddiduvvui dieđitkeahttá Sámediggái.

2.5.6.4 Ovttasbargu allaskuvllaiguin ja universitehtain

Sámediggi lea ođđa Romssa Universitehta ovdánahttima oktavuođas deattuhan universitehtii ahte ovttastuhttin gaskal Romssa allaskuvlla ja universitehta lea dakkár dáhpáhus mii addá vejolašvuođa ođđahutkamii ja ovdánahttimii dutkan- ja oahpahussuorggis mat gusket álgoálbmogiidda oppalaččat ja sámi diliide earenoamážit. Sámediggi háliida ahte universitehta ovdánahttojuvvo universitehtan maiddái álgoálbmogiid várás, gos sámi studeanttaid lohku lassánivččii ja gos studeanttat geain lea sámegiel- ja sámi kulturduogáš maiddái fátmmastuvvojit. Universitehta ferte ovdánahttit ja fállat oahpuid mat vástidit sámi servodaga dárbbuide, ja álgoálbmot- ja sámi perspektiiva galggašii leat oassin buot fágain sihke oahpahusas ja dutkamis, ja árbediehtu galggašii leat vuođđun ođđa máhtuid ovdánahttimis.

2.5.7 Dutkan

2.5.7.1 St.dieđ. nr. 30 (2008 – 2009) Klima for forskning (Klimáhtta dutkamii)

Mii leat čađahan konsultašuvnnaid ja boahtán ovttamielalašvuhtii dutkandieđáhusa doaimmaid birra. Dieđáhusas boahtá ovdan ahte Ráđđehus áigu, maŋŋel konsultašuvnnaid Sámedikkiin, nammadit lávdegotti mii galgá čielggadit sámi dutkama ja álgoálbmotdutkama ovdánandovdomearkkaid, dárbbuid ja mihttomeriid, das maiddái strategalaš ovttasbarggu, ásahus- ja fierpmádathuksema rámmaid. Dát lea njuolgačuovvoleapmi Sámedikki ásahusdieđáhusa vuoruhuvvon doaimmain.

2.5.7.2 Regiovnnalaš dutkanfoanda

Konsultašuvnnain gaskal Sámedikki ja Máhttodepartemeantta šihttojuvvui ahte Sámediggi galgá evttohit ovtta miellahtu juohke regiovnnalaš dutkanfoandda stivrii Davvi-Norggas ja Gaska-Norggas. Šihttojuvvui maiddái ahte Davvi-Norgga, Gaska-Norgga ja Hedemárkku ja Opplándda regiovnnalaš dutkanfoanddaid njuolggadusain galgá ulbmiliin dárkilit čilgejuvvot ahte sámi dutkanberoštusat ja dárbbut galget vuhtiiváldojuvvot. Sámediggi lea nammadan ovtta lahtu goappátge válgalávdegoddái Davvi-Norgga ja Gaska-Norgga dutkanfoanddaid stivrraide.

2.5.8 Váikkuhangaskaoamit – Oahpahus, ohcanvuđot

2.5.8.1 Dábálaš oahpponeavvut vuođđooahpahussii

Doarjjaortnega ulbmil:

  • Ovddidit sámi oahpponeavvuid gustovaš oahppoplánabuktosa vuođul

Vuoruheamit 2009:s:

  • Máttasámegiella vuosttašgiellan 3. – 4. jahkecehkiide

  • Máttasámegiella nubbingiellan mánáiddási vuosttaš ja nuppi ceahkis

  • Osku, eallinoaidnu ja etihkka (OEE) – Fáddágihpa 5. – 7. Jahkecehkiide davvisámegillii váldoosiide

    • Sirkumpolára álgoálbmotoskkuid várás (vuođđoteaksta)

    • Juvddálašvuohta, isláma, hinduisma, buddhisma ja eallinoaidnu (vejolaš jorgaleapmi ja heiveheapmi)

    • Filosofiija ja etihkka(vejolaš jorgaleapmi ja heiveheapmi)

  • Osku, eallinoaidnu ja etihkka (OEE) – Fáddágihpa 8. – 10. Jahkecehkiide davvisámegillii

    • Filosofiija ja etihkka(vejolaš jorgaleapmi ja heiveheapmi)

    • Risttalašvuohta ja eallinoaidnu

  • Ođđasisprenten, fierpmádatbáikkiid bisuheapmi, ođasmahttin, áigeguovdilastin ja dáláš oahpponeavvuid heiveheapmi

2009 bušeahtas lei 8 975 000 ru várrejuvvon dábálaš oahpponeavvuid ráhkadeapmái. Mii juolludeimmet 9 111 000 ru 31 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Buot prošeavttat leat biddjon johtui 2009:s. Bušeahta rájibadjelgeavaheami sivva lea ahte dát váikkuhangaskaoapmeortnet lei vuoruhuvvon suorgi, ja dat lea gokčojuvvon geavatkeahtes ja ruovttoluotta gessojuvvon doarjjalohpádusain mat eai leat geavahuvvon.

2009 juolludemiin leat 2 prošeavtta gárvásat. Ovdalaš juolluduvvon doarjagiin dábálaš oahpponeavvuide, gárvánedje 2009:s 49 prošeavtta.

2.5.8.2 Earenoamážit heivehuvvon oahpponeavvut

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Ovddidit sámi earenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid mánáide, nuoraide ja ollesolbmuide davvi-, julev- ja máttasámegillii.

Vuoruheamit 2009:s:

  • Oahpponeavvut dieđihuvvon, individuála dárbbuid vuođul

  • Oahpponeavvut daidda geain leat oaidnin-, gullan- ja lohkan/čállinváttisvuođat

  • Kárten- ja bagadanávdnasat

2009 bušeahtas lei 1 900 000 ru várrejuvvon earenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuid ráhkadeapmái. Mii juolludeimmet 1 743 000 ru 11 prošektii mearriduvvon vuoruhansurggiid siskkobealde. Buot dát prošeavttat leat álggahuvvon 2009:s.

Ovdalaš juolluduvvon doarjagiin earenoamážit heivehuvvon oahpponeavvuide, gárvánedje 6 prošeavtta 2009:s.

2.5.8.3 Oahpponeavvut mánáidgárddiide

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Ovddidit oahpponeavvuid ja fágagirjjálašvuođa gustovaš mánáidgárddiid rámmaplána vuođul

Vuoruheamit 2009:s:

  • Oahpponeavvut ja fágagirjjálašvuohta mii gokčá rámmaplána čuovvovaš fágasurggiid:

    • Gulahallan, giella ja teaksta

    • Lohku, latnja ja hápmi

2009 bušeahtas lei 1 000 000 ru várrejuvvon oahpponeavvoráhkadeapmái mánáidgárddiid várás. Mii juolludeimmet 1 004 000 ru guovtti prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Goappašat prošeavttat leat álggahuvvon 2009:s.

Ovdalaš juolluduvvon doarjagiin mánáidgárdeoahpponeavvuide, gárvánedje 4 prošeavtta 2009:s.

2.5.8.4 Čoahkkáigeassu oahpponeavvut, ohcanvuđot

2009 bušeahtas lei oktiibuot 11 875 000 ru várrejuvvon oahpponeavvoráhkadeapmái. Sámediggái bohte 85 ohcama oktiibuot 39 200 000 ru ovddas. Daid gaskkas ožžo 44 ohcama doarjaga oktiibuot 11 858 000 ru ovddas vuoruhuvvon surggiid siskkobealde.

2.5.8.5 Oahpponeavvuid oastin

Sámedikki 2009 dárkkistuvvon bušeahtas várrejuvvui 1 000 000 ru oastit almmuhuvvon oahpponeavvuid. Golahus lei 3 845 608 ru. Bušeahta rájibadjelgeavaheapmi gokčojuvvui ruovttoluotta gessojuvvon doarjjalohpádusaiguin mat eai leat geavahuvvon. Ostojuvvon ovdalaš almmuhuvvon oahpponeavvut leat juhkkojuvvon nuvttá vuođđoskuvllaide ja mánáidgárddiide.

2.5.9 Gelbbolašvuođabajideapmi

2.5.9.1 Stipeanda ohppiide geain lea sámegiella joatkkaskuvlla fágasuorggis

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Oažžut eanet ohppiid joatkkaskuvllain válljet sámegiela vuosttašgiellan earenoamážit ja oahpahusa sámegielas ja oppalaččat

Stipeanda juhkkojuvvo goralaččat joatkkaskuvllaid ollesáiggeohppiid gaskkas geat lohket sámegiela vuosttašgiellan, nubbingiellan ja amasgiellan.

2009 bušeahtas lei várrejuvvon ja lea juolluduvvon 2 400 000 ru ovddas stipeanda ohppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas. 461 oahppi ožžo stipeandda 2009:s. Dat lea seamma lohku go 2008:s. Govus dás vuolábealde čájeha mot stipeanda lea juolluduvvon iešguđetge oahppijovkui 2008:s ja 2009:s.

Govus 2.1 Stipeanda oahppiide geain lea sámegiella
 fágan joatkkaskuvllas.

Govus 2.1 Stipeanda oahppiide geain lea sámegiella fágan joatkkaskuvllas.

2.5.9.2 Fágalaš gelbbolašvuođa bajideapmi

Doarjjaortnega mihttomearri

  • Buoret gelbbolašvuohta gáiddusoahpahusa birra vuođđooahpahusas, allaskuvllain ja universitehtain sámegiela dahje sámi fága oahpahusa várás

Vuoruheamit 2009:s:

  • Gáiddusoahpahusgelbbolašvuođa bajidandoaibmabijut doarjjaortnega olahusjoavkku bargiide

2009 bušeahtas lei 800 000 ru várrejuvvon fágalaš gelbbolašvuođaloktemii. Dušše ovtta prošektii leat juolludan doarjaga, 149 000 ru. Eará ohcamušat eai lean mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.5.9.3 Stipeanda alit ohppui

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sámegielat fágaolbmuid rekrutteren iešguđet fágasurggiid siskkobealde

Vuoruheamit 2009:s:

  • Alit oahppu sámi oahpponeavvopedagogihkas

  • Ovdaskuvla- ja dábálašoahpaheaddjestudeanttat geain lea sámegiella fágasuorggis

  • Alit oahppu mátta-, julev dahje davvisámegielas. Máttasámegiella ja julevsámegiella vuoruhuvvojit ovddemussii

  • Joatkkaoahppu boarrásiidfuolahusas

  • Joatkkaoahppu psykososiála váttuid eastadeami ja áhpásmahttima siskkobealde go guoská sámi mánáide ja nuoraide

2009 dárkkistuvvon bušeahtas lei 1 350 000 ru várrejuvvon alit oahpu stipeanddaide. Juolludeimmet 56 stipeandda oktiibuot 2 550 000 ru ovddas mearriduvvon vuoruhansurggiid siskkobealde, earret oahpponeavvopedagogihkkasuorggis, ja sivvan dasa lei ahte ii lean oahppofálaldat. Bušeahta rájibadjelgeavaheami sivva lei ahte ovdaskuvla- ja dábálašoahpaheaddjeoahpu ja sámegieloahpu stipeanddaid vuoruheapmi jotkojuvvui. Dat lea gokčojuvvon geavatkeahtes ja ruovttoluotta gessojuvvon doarjjalohpádusaiguin mat eai leat geavahuvvon. Govus dás vuolábealde čájeha mot 2009 stipeandajuolludeamit leat juhkkojuvvon iešguđet vuoruhuvvon stipeandaortnegiidda.

Govus 2.2 Jagi 2009 stipeandajuolludemiid juohkáseapmi
 iešguđet
 vuoruhuvvon stipeandaortnegiidda.

Govus 2.2 Jagi 2009 stipeandajuolludemiid juohkáseapmi iešguđet vuoruhuvvon stipeandaortnegiidda.

2.5.9.4 Doarjja sámi mánáidgárddiide

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sihkkarastit sámi mánáide mánáidgárdefálaldaga sámi giela ja kultuvrra vuođul

Vuoruheamit 2009:s:

  • Sámi mánáidgárddit

  • Sámegiela oahpahus sámi mánáide norgalaš mánáidgárddiin

  • Doarjja prošeavttaide ja ovddidanbargguide sámi giellaoahpahusa siskkobealde

2009 bušeahtas lei 9 205 000 ru várrejuvvon sámi mánáidgárddi doarjagiidda. Das lea 7 839 700 ru juolluduvvon sámi mánáidgárddiide. Sámi mánáidgárddiid lohku mat gokčet Sámedikki juolludaneavttuid, lea njiedjan 41 mánáidgárddis 2008:s, 37 mánáidgárdái 2009:s. Sámegieloahpahussii sámi mánáide geat leat dáčča mánáidgárddiin lea juolluduvvon 1 513 750 ru. Sámi mánáid lohku geat ožžot sámegieloahpahusa dáčča mánáidgárddiin lea loktanan 35 mánás 2008:s, 94 mánnái 2009:s. Sivva sámi mánáidgárddiid logu njiedjamii, ja dat mii muhtun muddui lea dagahan ahte mánáid lohku geat ožžot sámegieloahpahusa lea loktanan, lea ahte mánáidgárddiid lohku mat olahit eavttuid dohkkehuvvot sámi mánáidgárdin, lea njiedjan. Dat mánáidgárddit ožžot dál doarjaga sámegieloahpahussii dáčča mánáidgárddiin. Lassin lea juolluduvvon 925 500 ru 8 prošektii ja ovdánahttinbargui sámi giellaoahpahusa siskkobealde.

Bušeahta rájibadjelgeavaheami sivva lea go dát váikkuhangaskaoapmeortnet vuoruhuvvui ja dat lea gokčojuvvon geavatkeahtes ja ruovttoluotta gessojuvvon doarjjalohpádusaiguin mat eai leat geavahuvvon, ja geavatkeahtes ruđaiguin sámi mánáidgárddi kvalitehtaovdáneami poasttas.

2.5.10 Doaibmabijut oahpponeavvoráhkadeami nannemii

2.5.10.1 Matematihka oahppogirjjiid jorgaleapmi ja heiveheapmi

Sámediggi vuoruhii čuovvovaš doaibmabijuid 2009:s.

  • Matematihkkagirjjiid 5. – 7. Jahkecehkiide, jorgaleapmi davvisámegillii ja heiveheapmi sámi diliide

  • Matematihkkagirjjiid 8. Jahkeceahkkái, jorgaleapmi davvisámegillii ja heiveheapmi sámi diliide

  • Matematihka tearpmaid ovddideapmi julev- ja lullisámegillii

2009 bušeahtas lei 4 000 000 ru várrejuvvon matematihkkagirjjiid jorgaleapmái ja heiveheapmái. Matematihkkagirjjiid jorgalan- ja heivehanbarggut ledje almmuhuvvon Doffinii. Muhto fálaldatgilvu fertii bissehuvvot formálalaš boasttuvuođaid geažil. Barggut almmuhuvvojit ođđasit ođđajagimánus 2010 čuovvovaš kategoriijaiguin;

1. – 10. jahkecehkiide davvisámegillii ja 1. – 4. jahkecehkiide julev- ja lullisámegillii. Matematihkkatearpmaid ovddideapmi julev- ja lullisámegillii álggahuvvojit sierra prošeaktan.

2.5.10.2 Ovddasmanniprošeakta – resursaskuvla julevsámi guovllus

2009 bušeahtas lei 2 000 000 ru várrejuvvon ovddasmanniprošektii – resursaskuvla julevsámi guovllus. Prošeavtta ulbmil lea nannet julevsámi oahpponeavvoráhkadeapmi. Divttasvuona suohkan lea doarjjaoažžu. Prošeakta jotkojuvvo 2010:s.

2.6 Giella

2.6.1 Váldomihttomearri

  • Buktit oidnosii ja nannet sámegiela

2.6.2 Oassemihttomearit

  • Bisuhit ja viidáset ovddidit dálá arenaid, ja ásahit ođđa arenaid sámegiela váste.

  • Ealáskuhttit sámegiela dain guovlluin gos giella lea rašis dilis

  • Ovddidit ja nannet sámegielgeavaheami guovlluin gos sámegiella lea beaivválaš giella

2.6.3 Strategiijat

  • Váikkuhangaskaomiid aktiivvalaš geavaheami bokte ovdánahttit sámegiela geavaheami

  • Háhkat daid buoremus rámmaeavttuid sámegiela váste gulahallama bokte báikkálaš, regionála ja guovddáš eiseválddiiguin ja eará guoskevaš aktevrraiguin

  • Nannet ja ovddidit sámegiela sámi tearbmabarggu bokte

  • Nannet, suodjalit ja buktit oidnosii sámegiela sámi báikenammabarggu bokte

  • Ovttasbargat Bargo- ja searvadahttindepartemeanttain sámegiela doaibmaplána čađahemiin

2.6.3.1 Bargu sámegielain

Sámi giellalávdegoddi lea sámedikkiid oktasaš orgána barggus sámegielain, ja lea organisatuvrralaččat Sámi parlamentáralaš ráđi vuollásaš. Sámediggi lea ovttasráđiid Sámi giellalávdegottiin ovdánahttán ovttasbargovugiid, ja dieinna lágiin buoridan tearbmabarggu čađaheami.

Sámedikkis lea oktavuohta sierra aktevrraiguin sámegiela nannenbarggus, maiddái riikkaidgaskasaččat. Sámediggi lea ovdamearkka dihte čoahkkimis European Charter for Regional or Minority Languages, muitalan sámegiealid dili birra Norggas. Čoahkkima vuođđun ledje raporttat: «Committee of Experts’ 3rd Evaluation Report on Norway», «Text of the Charter» ja «Fourth Report of the Norwegian Government».

Gielddat ja sámi giellaguovddážat leat hui deaŧalaš aktevrrat sámegiela suodjalan- ja ovddidanbarggus. Danne gulahallá Sámediggi dáid aktevrraiguin jeavddalaččat earret eará čoahkkimiid, semináraid ja konferánssaid bokte

Sámediggi lea váldán Kultur- ja girkodepartemeanttain ovdan ášši sámegiela geavaheami birra norgga stáht girkus. Dán duogážin lea reive maid Kultur- ja girkodepartemeanta lea sádden Davvi-Hålogalándda bismii jagi 1848 mearrádusaid čilgema birra. Departemeantta áddejumi mielde eai geatnegahte boares girkolaš mearrádusat geavahit sámegiela ipmilbálvalusain sámegiela hálddašanguovllus. Departemeanta oaivvilda ahte bismagotti duohken dat lea mearridit sámegiela máhtolašvuođa dárbu báhpaid virgádemiid oktavuođas. Sámedikki oaivila mielde galget ipmilbálvalusat, erenoamážit sámegiela hálddašanguovllus, dollojuvvot sámegillii dahje guovtti gillii.

Sámediggi lea čađahan giellaiskkadeami sámegiela geavaheami birra válljejuvvon ásahusain ja ossodagain sámegiela hálddašanguovllus, ja muhtun válljejuvvon gielddain olggobealde dán guovllu. Dasa lassin lea Sámediggi iskan makkár beroštupmi skuvllain ja mánáidgárddiin Norggas lea válljet sámegiela. Giellaiskkadeapmi čađahuvvo juohke njealját jagi. Iskkadeapmi čájeha ahte eai leat stuorra rievdadusat sámegiela geavaheames dain guovlluin gos iskkadeapmi lea dahkkojuvvon jagi 2004 iskkadeami ektui. Go iskkadeapmi lei gáržžiduvvon, de dat ii čájet ollislaš gova sámegiela dilis Norggas. Danne lea Sámediggi mearridan ahte čađahuvvo stuorát iskkadeapmi 2010:s.

Sámediggi lea evalueren guovttegielat ruđaid geavaheami mat addojuvvojit sámegiela hálddašanguovllu gielddaide ja fylkkagielddaide. Dál mearriduvvo njuolggo doarjja gielddaide ja fylkkagielddaide Sámedikki jahkásaš bušeahtain almmá meroštallannjuolggadusaid haga. Evalueren galgá geavahuvvot vuođđun earret eará árvvoštallat dan ahte galgetgo guovttegielatdoarjagii biddjojuvvot meroštallannjuolggadusat ja movt dat vejolaččat galggašedje doaibmat. Evalueren čájeha ahte doarjja lea váikkuhan sámegiela geavaheami ovdánahttima. Doarjja lea deaŧalaš, ja ollu oktavuođain mearrideaddji dasa vai gielddat sáhttet fállat guovttegielat bálvalusaid. Dasto čájeha raporta ahte gielddat váillahit lávgadet čuovvoleami ja gulahallama Sámedikkiin ja čielgaset njuolggadusaid ruđaid geavaheapmái. Raporttas problematiserejuvvo dulkon movt guovttegielat ruđat galget geavahuvvot, ja das daddjojuvvo ahte jos sámeláhka dulkojuvvo čavgadit, de galget guovttegielat ruđat geavahuvvot ollašuhttit gáibádusaid mat leat sámelágas. Ruđaid geavaheapmi sihke Sámedikki bealis ja gielddaid/fylkkagielddaid beales lea ovdánan nu ahte sámegiela nannen baicce biddjojuvvo guovddážii.

2.6.3.2 Tearbmabargu

Sámediggi addá beaivválaččat rávvagiid priváhta ja almmolaš aktevrraide sámegiela sániid, tearpmaid, ásahusnamaid ja namahusaid geavaheames.

Dohkkehuvvon tearpmat

Sámediggi ráhkada tearbmalisttaid sisaboahtán ávdnasiid vuođul maid sierra tearbmaprošeavttat buktet ja maid Sámediggi lea ruhtadan. Dan maŋŋá dohkkehit Sámi giellalávdegotti tearbmajoavkkut tearbmalisttaid. Čuovvovaš tearbmalisttat leat dohkkehuvvon 2009:s: «Matematihkkatearpmat»- matematikktermer, «Luonddufágatearpmat»- naturfagtermer, «Muhtin jurdihkalaš tearpmat» – noen juridiske termer ja «Mediatearpmat» – medietermer ja «Gielddaid ja fylkkagielddaid bálvalustearpmaid» – gielddaid ja fylkkagielddaid hálddašantearpmat.

Njuolggadusat tearbmabarggu várás

Sámediggi lea revideren tearbmabarggu njuolggadusaid. Njuolggadusat leat ráhkaduvvon tearbmaprošeavttaid geavahussii, ja leat oktan eaktun ruđaid juolludeapmái dán lágan prošeavttaide.

Risten.no

Sámediggi bargá Risten.no tearbmabáŋkku ovddidemiin viidáseappot. Muhtumin leat teknihkalaš hástalusat tearbmabáŋkkus ájihan dohkkehuvvon tearbmalisttaid registrerenbarggu.

2.6.3.3 Sámi báikenamat

Sámediggi láve rávvet sámi báikenamaid geavaheami birra journalisttaide, gielddaide ja earáide. Journalisttaide ja gielddaide addojuvvojit dieđut mearrádusaid birra movt galgá čállit almmolaš čujuhusaid ja čoahkkebáikkiid, gilážiid, gielddalaš geainnuid, gáhtaid ja sullasaččaid namaid. Ovdamearkka dihte leat 2009:s addojuvvon Ránu ja Hápmira suohkaniidda dán lágan rávvagat gielddaid sámegiela nama hárrái ja geaidnonamaide Deanu gielddas. Rávvagat addojuvvojit ovttagaslaččat. Gielddat mearridit geaidno- ja gilinamaid, ja luonddunamaid mearrida fas Stáhta kártadoaimmahat. Buot rávvagat bohtet olámuddui dalle go dat leat mearriduvvon ja biddjojuvvon Stáhta kártadoaimmahaga kárttaide sihke neahtas ja báberkárttaide.

Sámediggi lea revideren njuolggadusaid čohkkejuvvon báikenamaid várás. Njuolggadusat galget geavahuvvot báikenamaid čohkkema oktavuođas ja leat oktan eaktun ruđaid juolludeapmái báikenammaprošeavttaide.

2.6.3.4 Ráđđehusa sámegiela doaibmaplána

Ráđđehusa sámegiela doaibmaplána ovddiduvvui 2009:s, konsultašuvnnaid maŋŋá Sámedikkiin plána doaibmabijuid hárrái. Doaibmaplána doaibmaáigodat lea 5 jagi. Ođasmahttin-, hálddahus- ja searvadahttindepartemeanta oktiiordne plána čuovvoleami plánaáigodagas. Departemeanttas ja Sámedikkis lea jeavddalaš gulahallan doaibmaplána čuovvolanbarggu birra. Dasa lassin lea Sámedikkis ovttasbargu eará departemeanttaiguin ja direktoráhtaiguin doaibmaplána čuovvoleami birra.

2.6.4 Váikkuhangaskaoamit – giella, njuolggo doarjagat

2.6.4.1 Guovttegielalašvuođadoarjja gielddaide

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Almmolašvuohta galgá bálvalit sámegiela hálddašanguovllu sámi álbmoga sámegillii čálalaččat ja njálmmálaččat

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 37 650 000 ru guovttegielatdoarjjan sámegiela hálddašanguovllu gielddaide. Hálddašanguovlu viiddiduvvui 01.10.09 rájes nu ahte Loabága gielda šattai mielde, ja 31.12.09 muttus gullet 9 gieldda hálddašanguvlui.

Gielddat galget maŋimuštá 01.08.10 leat raporteren movt doarjja lea geavahuvvon 2009:s. Jagi 2008 ektui dieđihedje gielddat ahte guovttegielat ruđat leat geavahuvvon earret eará njuolga bálvalusaid addimii, bargiid oahpaheapmái, jorgaleapmái, galbemii ja sámegiela oainnusmahttimii visuálalaččat. Sámediggi lea álgán guovttegielatdoarjaga reviderenbargguin, ja das galget earret eará árvvoštallojuvvot meroštallannjuolggadusat ja raporterengáibádusat gielddaide. Oassin árvvoštallanbarggus ja ortnega vejolaš rievdadeamis lea Sámediggi doallan čoahkkimiid buot gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin mat gullet sámegiela hálddašanguvlui.

2.6.4.2 Guovttegielalašvuođadoarjja fylkkagielddaide

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Almmolašvuohta galgá bálvalit sámegiela hálddašanguovllu sámi álbmoga sámegillii čálalaččat ja njálmmálaččat.

Doarjjaortnega olahusjoavku:

  • Sámegiela hálddašanguovllu fylkkagielddat, sámelága giellanjuolggadusaid vuođul.

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 5 100 000 ru guovttegielalašvuođadoarjjan dan 4 fylkkagildii main leat gielddat mat gullet sámegiela hálddašanguvlui.

Fylkkagielddat galget maŋimuštá 01.08.10 leat dieđihan movt doarjja lea geavahuvvon 2009:s. Jagi 2008 ektui almmuhedje fylkkagielddat ahte dát doarjja lea geavahuvvon earret eará bargiid oahpaheapmái, jorgaleapmái ja sámegiela oainnusmahttimii visuálalaččat. Muhtun fylkkagielddat leat maiddái juolludan ruđaid olggobealde boahtán prošeavttaide ohcama mielde. Geahča muđui kapihttala guovttegielalašvuođadoarjja gielddaide.

2.6.4.3 Sámi giellaguovddážat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Nannet ja ovddidit ásahuvvon sámi giellaguovddážiid doaimmaid

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 5 200 000 ru 10 sámi giellaguovddážii. Sámi giellaguovddážat leat gielddain Rørosa rájes máddin Unjárgga rádjai davvin.

Giellaguovddážat galget maŋimuštá 01.08.10 leat raporteren movt doarjja 2009:s lea geavahuvvon. Jagi 2008 ektui dieđihedje giellaguovddážat ahte dat leat geavahan doarjaga earret eará sámegielkurssaide ja arenaid ásaheapmái sámegiela várás. Ollu giellaguovddážat leat lágidan máŋggalágan doaluid gos oasseváldit leat beassan deaivvadit eará sámegielagiiguin. Fálaldat lea maiddái leamaš mánáid ja nuoraid várás.

2.6.5 Váikkuhangaskaoamit – giella, ohcavuđot

2.6.5.1 Giellaprošeavttat sámegiela hálddašanguovllus

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Eanet sámegielgeavaheaddjit

Vuoruheamit 2009:s:

  • Prošeavttat mat movttiidahttet sámegiela geavaheami duhkoraddangiellan

  • Prošeavttat mat nannejit sámegiela geavaheami gulahallangiellan skuvlaastoáiggeortnegis

  • Prošeavttat mat nannejit sámegiela geavaheami gulahallangiellan joavkkuin ja servviin

  • Prošeavttat mat movttiidahttet sámegiela geavaheami juohkebeaivválaš eallimis

  • Prošeavttat mat ovddidit sámegielgeavaheami eanet ja ođđa giellaarenain

  • Prošeavttat mat váikkuhit sámegiela ealáskahttima guovlluin gos sámegiella lea heajus dilis

  • Gielladikšundoaimmat mat nannejit sámegiela guovlluin gos sámegiella geavahuvvo beaivválaččat

  • Oktasašprošeavttat sámi – kveana báikenamaid čohkkema ja duođašteami várás Porsáŋggu gielddas

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 200 000 ru giellaprošeavttaide sámegiela hálddašanguovllus. 2 952 000 ru juolluduvvui 18 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Dáid gaskkas leat 14 prošeavtta álggahuvvon 2009:s. Eanet geavaheapmi boahtá das go dát váikkuhangaskaoapmeortnet lea vuoruhuvvon, ja ruhta lea vižžojuvvon maiddái juolludusain giellaprošeavttaide sámegiela hálddašanguovllu olggobealde, go daidda lea unnit geavahuvvon.

Ovdal juolluduvvon doarjagiin giellaprošeavt­taide leat 4 prošeavtta gárvvistuvvon 2009:s.

Govus 2.3 Juolluduvvon prošeaktadoarjagiid ­juohkáseapmi
 guđage gildii sámegiela
 hálddašanguovllus.

Govus 2.3 Juolluduvvon prošeaktadoarjagiid ­juohkáseapmi guđage gildii sámegiela hálddašanguovllus.

Govus vuolábealde čájeha movt doarjagat prošeavttaide juohkásit gielddaid gaskka sámegiela hálddašanguovllus siskkobealde, 2007 – 2009.

2.6.5.2 Giellaprošeavttat olggobealde sámegiela hálddašanguovllu

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Eanet sámegielgeavaheaddjit

Vuoruheamit 2009:s:

  • Prošeavttat mat movttiidahttet sámegiela geavaheami duhkoraddangiellan

  • Prošeavttat mat nannejit sámegiela geavaheami gulahallangiellan skuvlaastoáiggeortnegis

  • Prošeavttat mat nannejit sámegiela geavaheami gulahallangiellan joavkkuin ja servviin

  • Prošeavttat main lea ulbmilin nannet giellafievrrideami buolvvaid gaskkas

  • Prošeavttat mat movttiidahttet sámegiela geavaheami juohkebeaivválaš eallimis

  • Prošeavttat mat ovddidit sámegielgeavaheami eanet ja ođđa giellaarenain

  • Gielladikšundoaimmat mat nannejit sámegiela guovlluin gos sámegiella geavahuvvo beaivválaččat

  • Báikenammaprošeavttat Helgelánddas Nordlándda fylkkas

  • Báikenammaprošeavttat Davvi-Trøndelaga fylkkas

  • Báikenammaprošeavttat Lulli-Trøndelaga ja Hedemárkku fylkkain

  • Oktasašprošeavttat sámi-kveana báikenamaid čohkkemii ja duođašteapmái Omasvuona suohkanis

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 3 810 000 ru giellaprošeavttaide sámegiela hálddašanguovllu siskkobealde. 3 158 000 ru juolluduvvui 21 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Dáid gaskkas leat 17 prošeavtta álggahuvvon 2009:s.

Ovdal juolluduvvon doarjagiin giellaprošeavt­taide leat 3 prošeavtta gárvvistuvvon 2009:s.

Govus 2.4 Juolluduvvon prošeaktadoarjagiid
 juohkáseapmi guđage
 fylkii mat leat sámegiela
 hálddašanguovllu
 olggobealde.

Govus 2.4 Juolluduvvon prošeaktadoarjagiid juohkáseapmi guđage fylkii mat leat sámegiela hálddašanguovllu olggobealde.

Diagrámma vuolábealde čájeha movt doarjagat prošeavttaide juohkásit fylkkagielddaid gaskka sámegiela hálddašanguovllu olggobealde, 2007 – 2009.

2.6.5.3 Čoahkkáigeassu giellaprošeavttat, ohcanvuđot

Jagi 2009 bušeahtas lei oktiibuot várrejuvvon 6 010 000 ru giellaprošeavttaide. Sámediggái bohte 46 ohcama oktiibuot 8 000 000 ru ovddas. Dáid gaskkas juolluduvvui 39 prošektii oktiibuot 6 110 00 ru vuoruhemiid siskkobealde.

2.7 Kultuvra

2.7.1 Váldomihttomearri

  • Ealli ja máŋggabealat sámi dáidda- ja kultureallin

2.7.2 Oassemihttomearri

  • Sámi kulturásahusaid ja museaid bisuheapmi ja viidáset ovddideapmi

  • Sámi dáiddalaš ovdanbuktimiid girjáivuođa ovddideapmi ja daid gaskkusteami sihkkarastin

  • Movttiidahttit ja ovddidit valáštallandoaimmaid sámi álbmogii

  • Sihkkarastit ja ovddidit musihkka-, girjjálašvuohta-, filbma- ja revy- ja teáhterdoaimmaid

  • Viiddes kulturdoaibmafálaldat sámi mánáide ja nuoraide

  • Buorre bibliotehkafálaldat sámi geavaheddjiide

  • Sihkkarastit ahte sámi museat besset oassálastit museaođastusas

2.7.3 Strategiijat

  • Váikkuhit sámi dáidda- ja kultureallima bisuheami ja viidáset ovddideami aktiivvalaš váikkuhangaskaomiid geavaheami bokte

  • Váikkuhangaskaomiid aktiivvalaš geavaheami bokte ovddidit oktasaš sámi-kveana kulturdoaimmaid

  • Nannet ja ovddidit ovttasbarggu aktevrraiguin mat barget sámi kulturovddidemiin

  • Bisuhit ja ovddidit dialoga guovddáš, regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin nannen dihte sámi kulturovdáneami rámmaeavttuid

  • Sámedikki ja fylkkagielddaid gaskasaš ovttasbargošiehtadusaid bokte vel eanet geatnegahttit ovttas ovddidit sámi dáidda- ja kultureallima

  • Dáiddáršiehtadusa bokte láhčit dili sámi dáidaga dahkamii ja gaskkusteapmái

  • Veahkkin ásahit sámi dáiddamusea

  • Bargat dan badjelii ahte duohtandahkat ođđa teáhtervistti Beaivváš Sámi Teáhterii

  • Bargat vuoruhuvvon sámi kulturviesuid stuoridemiin

  • Váikkuhit ahte sámi museat ožžot buriid rámmaeavttuid doaibmamii ja fágalaš ovddideapmái

2.7.4 Ovttasbargu iešguđetlágan aktevrraiguin

Sámediggi oaidná dárbbu dialogii guovddáš ja báikkálaš eiseválddiiguin barggus seailluhit ja nannet sámi kultuvrra.

Sámedikkis leat juohke jahkebeali oktavuođačoahkkimat Kulturdepartemeanttain, gos váldojuvvojit bušeahtta ja eará áigeguovdilis áššit guorahallamii. Ovdamearkka áššiin maid 2009 leat guorahallan lea Girjerádjosiid stuoradiggedieđáhus, mas Sámediggi lei mielde kvalitehtasihkkarastime loguid ja teavstta dieđáhusas. Leat leamaš konsultašuvnnat doaibmabijuid birra mat biddjojuvvojit johtui stuoradiggedieđáhusa vuođul.

Ráđđehus lea Stuoradiggedieđáhusas (2007 – 2008) no. 28 sámepolitihka birra evttohan ahte váldonjuolggadussan váldojuvvo viessoláigoruhtadanortnet atnui gos stáhta ruhtada ođđa kulturviesuid huksema. Sámediggi galgá vuoruhit ođđa kulturviesuid. Evttohus guoská buot ođđa huksenprošeavttaide maid Sámediggi mearrida. Sámediggi lea oppalohkái ovttamielas atnit dákkár viessoláigoruhtadeami ruhtadanmállen. Kulturdepartemeanta lea dieđihan Sámediggái ahte bohtet dollojuvvot konsultašuvnnat viessoláigoruhtadanortnega birra.

Sámedikkis leat dássidiid oktavuođačoahkkimat sámi kulturásahusaiguin ja -organisašuvnnaiguin mat ožžot doarjaga Sámedikki bušeahta bokte. Čoahkkimat leat arena gos lea goabbat guvlui diehtojuohkin ja fágalaš digaštallan, gos fáttát leat bušeahtta ja diehtojuohkin ja digaštallan áigeguovdilis áššiin.

2.7.5 Sámi kulturviesut

Várdobáiki lea čoahkkimisttis Sámedikkiin buktán ovdan dieđu ahte sii leat válbmasat álggahit ođđasisorganiserenproseassa čuovvoleapmin Sámedikki ásahusdieđáhusa. Várdobáikki mielas lea ođđasisorganiseren eaktun dasa ahte bargu hukset kulturviesu sáhttá álggahuvvot nu go plánejuvvon ásahusdieđáhusas. Proseassa galgá čađahuvvot buori áiggis ovdal ásahusvistti prošekterema mii ásahusdieđáhusas lea biddjon áigodahkii 2011 – 2012. Sámediggi lea addán dieđu Várdobáikái ahte lea sávahahtti ahte viessoláigoruhtadeapmi biddjo vuođđun huksemii.

Sámediggi lea okta osolaččain easka álggahuvvon searvvis Senter for Nordlige folk AS, Davviriikkaid Álbmoga Guovddáš OS. Searvvi doaibma lea Ájas, Gáivuona suohkanis. Searvvi mihttu lea buktit lassi dieđuid ja beroštumi iešguđetlágan álbmogiid birra davviguovlluin. Fokus galgá leat davviguovlluid olbmuide, ja de erenoamážit mearrasámi kultuvrii. Eará osolaččat leat Romssa fylkkasuohkan, Riddu Riđđu Searvi, Gáivuona suohkan ja ovddeš osolaččat.

Álttá Siida sávvá kulturviessostahtusa Sámedikki bušeahtas. Sámediggi lea dása bidjan eaktun ahte oktii organiserejit iežaset Álttá sámi giellaguovddážiin, ja ahte organisašuvdnahápmi lea vuođđudus mas Sámediggi lea okta eaiggádiin dahje vuođđudeddjiin. Álttá Siida bargá ođđaorganiseremiin.

2.7.6 Sámi festiválat

Márkomeanus leat eanas leamaš eaktodáhtolaš bargit, ja lea dál proseassas veardádallame festivála boahtteáiggi. Festivála lea šaddan nu stuoris ahte lea dárbu ovtta buvttadeaddjivirgái. Sámediggi lea ávžžuhan lagat ovttasbarggu gaskkal Várdobáikki ja Márkomeanu, dása lea Márkomeannu mieđihan. Sámediggi áigu ovttasbargat Romssa ja Nordlándda fylkkasuohkaniiguin ruhtadit ovtta buvttadeaddjivirggi 2010 festiválii.

2.7.7 Sámi valáštallan

Sámediggi lea 2009:s álgán bargguin gos geahččalit oažžut eambbogiid searvat sámi valáštallanlihkadussii. Sámediggi lea nannen sámi nissonspábbačiekčama go lea juolludan ruđaid sámi nissoniid spábbačiekčanjovkui. Maŋŋil dialoga ođđa heargevuodjinservviin, Sámi Heargevuodjinsearvi, lea dát searvi váldojuvvon mielde oažžut fásta doaibmadoarjaga 2010:s.

Sámediggi lea juolludan Sámi valáštallanlihttui – Norga spealloruđaid sámi valáštallamii. Ulbmil doarjagiin lea doarjut bisuheami ja ovdánahttima erenoamáš sámi valáštallandoaimmain mat leat oassin árbevirolaš sámi kultuvrras. Okta mihttomearri lea maid ahte ruđat galget váikkuhit dasa ahte olbmuid valáštallan ja lihkadeapmi lassána, erenoamážit mánáid ja nuoraid gaskkas. Sámi valáštallanlihttu lea geavahan ruđaid earret eará rekrutteret heargegilvovuodjimii guovlluin olggobealde Finnmárkku, ja láhčit čuoigamiid maid ovttastahttá njoarostemiin.

2.7.8 Sámi teáhterat

Sámedikki mielas lea dehálaš ahte sámi teáhteriin galget leat doarvái ekonomalaš rámmaeavttut, ja lea dáinna bargan dialogas teáhteriiguin. Sámediggi lea bovden Kulturdepartemeantta čoahkkimii politihkalaš dásis, gosa maid Beaivváš Sámi Teáhter lea bovdejuvvon. Sámediggi ii nagot addit teáhterii seamma buriid ovdánahttineavttuid go mat eará teáhteriin leat maid regionálalaš ja stáhtalaš eiseválddit hálddašit. Lassin dasa ahte Beaivváš Sámi Našunálateáhteris ja Åarjelhsaemien Teatere:s ráhkaduvvojit teáhterat sámiin sámiid várás, de sii maid ovdánahttet sámi giela iežaset dáiddalaš doaimmas.

Lea guhkit áigge čađa bargojuvvon ásahit sierra teáhtervistti Guovdageidnui Beaivváš Sámi Našunálateáhterii. Teáhter láigoha čájálmaslanjaid, kantuvrraid ja eará lanjaid kulturviesus Guovdageainnu suohkanis. Teáhtera lanjat muđui eai leat doarvái buorit otná standárdda ja dárbbuid ektui. Sámediggi doarju jurdaga ásahit ođđa teáhtervistti ja juogada teáhtera sávaldagaid oažžut dán ollašuvvat ovdal manná beare guhkes áigi.

Åarjelhsaemien Teatere lea mearridan ođđasisorganiseret ja álggahit vuođđudusa, ja dát proseassa lea álggahuvvon.

2.7.9 Sámi museat

Sámedikki oasseguorahallama čuovvoleapmi sámi museadoaimmain Davit- Nordlánddas ja Romssas lea čađahuvvon. Árran Julevsámi guovddáš lea geigen Plána museadoaimmaid ásaheapmái Bihtánsámi guovllus, Várdobáiki sámi guovddáš lea geigen Plána museadoaimmaid ásaheapmái Várdobáiki sámi guovddážis- museadoaimmat márkosámi guovllus ja Lofuohtas ja Viestterállasis, ja Ája sámi guovddáš lea geigen Plána sámi museadoaimmain davit Gaska- Romssas ja Davvi- Romssas. Ája sámi musea 2010 – 2015. Guovddážat leat ožžon doarjaga ásahit museasiiddaid nu go oasseguorahallamis boahtá ovdan. Álggahanáigodagas leat Sámediggi ja Nordlándda ja Romssa fylkkasuohkanat ruhtadan prošeavttaid. Dat golbma ođđa museaovttadaga leat mielde Sámedikki bušeahtas sámi museaid oasis 2010 rájis. Lea biddjon johtui proseassa vai Nordlándda ja Romssa fylkkasuohkanat juolludit doaibmadoarjaga museaovttadagaide, nu go lea Finnmárkku sámi museain.

Vuođđudus Deanu ja Várjjat museasiida lea álggahuvvome. Vuođđudus lea doaibmaovttastupmi Várjjat Sámi Musea, Deanu musea, Saviomusea ja Nuortasámi musea/Ä‘vv – Saa’mi mu’zei gaskka. Siida galgá plána mielde eaiggádit Ä‘vv, mii rahppo 2010 čavčča.

Sámediggi lea sádden reivve Statsbyggii barggu birra hukset sámi dáiddamusea gitta RiddoDuottarMuseai. Sámediggi bivdá Statsbygga plánet ođđa vistti ja dárbbašlaš divodemiid ja heivehemiid Sámi Vuorká- Dávviriid visttis mii juo gávdno. Sámediggi lea juolludan 850 000 ru ovdaprošekteremii. Dán ruđa sáhttá Statsbygg geavahit. Statsbyggas lea oktavuohta RiddoDuottarMuseain.

Álttá- Guovdageainnu ášši lea guovddáš sámi historjjás. Áššis ii leat goasse čađahuvvon plánejuvvon duođaštanbargu. Sámediggi lea 2009 reviderejuvvon bušeahtas juolludan ovdaprošeaktaruđaid RiddoDuottarMuseai ásahit duođaštusguovddáža Álttá- Guovdageainnu ášši várás.

Saemien Sijte lea álgime hukset ođđa vistti ásahussii. Dan sivas lea dát leamaš fáddán gulahallamis gaskal Sámedikki ja Saemien sijte, lassin Saemien sijte ruhtadillái ja ovdánahttinplánaide boahtteáiggis.

Primus lea museačoakkáldagaid hálddašeami vuogádat mii gieđahallá iešguđet lágan museadávviriid seamma vuogádagas. Ollu museat geavahit Primus- nammasaš katalogiserenreaiddu. Hástalus sámi museaide lea go Primus ii hálddaš sámegielbustávaid. Sámediggi, ABM- utvikling ja KulturIT leat nammadan bargojoavkku mii galgá oččodit sámegielbustávaid Primusii 2010 jagi mielde.

Gaskkal Norgga Álbmotmusea ja Sámedikki lea álggahuvvon proseassa gos geahčadit vejolašvuođaid máhcahit ruovttoluotta sámi museadávviriid ovtta dahje eanet sámi museaide. Duogážin dán álggahuvvon prosessii lea álbmotmusea stivramearrádus mii guoská máhcaheapmái. Okta bargojoavku lea nammaduvvon mii galgá bargat viidáseappot dáinna čuolbmačilgehusain. Joavkkus leat ovddasteaddjit Sámedikkis, Norgga Álbmotmuseas ja Sámi museasearvvis.

2.7.10 UNESCO konvenšuvnna čuovvoleapmi ávnnaskeahtes kulturárbbi gáhttemis

Stáhta arkiivva-, girjerádjosa- ja museaguovddáš lea ožžon bargun Kulturdepartemeanttas hábmet gova johtuibidjamis ávnnaskeahtes kulturárbbi gáhttema konvenšuvnnain ja lea dán hábmema oktavuođas bivdán vejolaš ovttasbarggu Sámedikkiin. Ollislaš visogovva galgá geigejuvvot departementii 2010 čavčča. Okta referánsajoavku lea nammaduvvon mii galgá čuovvut barggu. RiddoDuottarMuseat lea referánsajoavkkus mielde.

2.7.11 Girjjálašvuohta

Sámi Girječálliidsearvvi 30 jagi ávvudeami oktavuođas bovdii Sámediggi, Sámi Girječálliidsearvi ja Davvi- Norgga Girjebeaivvit girjjálašvuođa riemuide Sámedikkis.

Sámediggi lea ovttasbarggus dáiddárorganisašuvnnaiguin guorahallan sisaoastinortnega sámi čáppagirjjálašvuhtii ja musihkkii/luohtái. Sámediggi lea mearridan ahte sisaoastinortnet sámi čáppagirjjálašvuhtii ja musihkkii/luohtái biddjojuvvo johtui geahččalanortnegiin mii bistá 3 jagi. Bargu hábmet njuolggadusaid dán ortnegii álggahuvvo 2010, ja sáddejuvvo gulaskuddamii dáiddárorganisašuvnnaide.

2.7.12 Govvadáidda ja dáiddaduodji

Sámi Dáiddárčehpiid Searvi lea nammadan golbma áirasa Sámedikki sisaoastinkomiteai dálááiggi dáidagii ja dáiddaduodjái. Sisaoastinkomitea doaibmá olggos 2011.

2.7.13 Dáiddáršiehtadus

Dáiddáršiehtadus masa Sámediggi searvvai 2004:s lea ovttasbargošiehtadus Sámi Dáiddárráđiin (SDR). Sámediggi ja Sámi Dáiddárráđđi šiehtaiga ekonomalaš rámma juolludemiide Sámedikki bušeahta bokte 2010 Dáiddáršiehtadussii mii lea 5 515 000 ru. Dát mielddisbuktá ahte lea lassáneapmi 365 000 ru mearriduvvon 2009 dáiddáršiehtadusa ektui.

2.7.14 Sámi filbma

Riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddáš Guovdageainnus lea ožžon doarjaga álggaheapmái Sámedikkis, Finnmárkku fylkkasuohkanis, Guovdageainnu suohkanis ja Kultur- ja Girkodepartemeanttas. Sámediggi háliida ahte dát guovddážis galgá leat nu go eará buohtastahtti guovddážiin lea, almmolaš eaiggádat ja huksejuvvot almmolaš ruhtademiin. Riikkaidgaskasaš sámi filbmaguovddáš lea álgán dáinna bargguin ja bargguin ordnet formálalaš beliid filbmafoandda álggaheamis.

2.7.15 Musihkka

Sámediggi ja Finnmárkku fylkkasuohkan leaba ruhtadan ovdaprošeavtta álggahit etnomusihkkaguovddáža Kárášjohkii. Prošeavtta álggaheaddji lei Kárášjoga gielda mii maid lea ekonomalaččat dorjon dán prošeavtta.

2.7.16 Lullisámi mediafálaldat

Sámediggi álggahii 2009:s barggu čielggadit lullisámegielat mediafálaldaga dárbbu. Ulbmil lei earret eará čájehit lullisámegielat dálá mediafálaldaga ja evttohit doaibmabijuid buoridan dihte dán fálaldaga.

2.7.17 Sámi girkoáššit

Sámediggi oassálasttii konferánssas Parliament of World Religion’s Australias, oassin ovttasbargoprošeavttas Sámi girkoráđiin, mas Sámi ráđđi Ruoŧa Girkus lea mielde. Prošeavtta ulbmil lea váikkuhit prosessii árbevirolaš vuoiŋŋalaš árvvuid rolla birra dálá Sámis. Earret eará guoská dát dasa movt miššuvdna, dáruiduhttin, ođasmahttin ja globaliseren leat váikkuhan vuoiŋŋalaš árvvuid sadjái sámi servodagas.

2.7.18 Váikkuhangaskaoamit – Kultuvra, njuolggo doarjagat

2.7.18.1 Sámi kulturviesut

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit doaimma dáláš sámi kulturviesuin

2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 8 912 000 ru 12 sámi kulturvissui. Sámi kulturviesut mat ožžot juolluduvvot ruđa Sámedikki bušeahta bokte leat norgga bealde Sámi suohkaniin ja Oslos.

Kulturviesut galget geiget raportta ovdal borgemánu 1. b. 2010, mas oidno jagi 2009 doarjagiid geavaheapmi. 2008 jahkái raporterejit sámi kulturviesut ahte sii leat dehálaš arenan báikkálaš sámi kultuvrra ovdáneapmái ja gaskkusteapmái, ja ahte sii doibmet deaivvadanbáikin álbmogii. Kursat main lea báikkálaš kultuvrralaš sisdoallu leat dan sivas oassin sámi kulturviesuid aktivitehtain.

2.7.18.2 Sámi festiválat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit dálá sámi festiválaid doaimma

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 882 000 ru 6 sámi festiválii. Sámi festiválat mat ožžot doarjaga

Sámedikki bušeahta bokte leat báikáduvvon Gáivuona, Evenáši, Guovdageainnu ja Kárášjoga suohkaniidda.

Festiválat galget ovdal borgemánu 1. b. 2010, raporteret 2009 doarjagiid geavaheami birra. 2008 jahkái raporterejit sámi festiválat ahte sii doibmet scenan sámi musihkkii ja eará kulturilbmadeapmái. Festiválat leat maid dehálaš deaivvadanbáikkit olbmuide ieš guđet agiin. Festiválat maid dieđihit positiivvalaš rievdamiid guottuin sámi kultuvrra vuostá guovllus.

2.7.18.3 Sámi valáštallan

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja eanedit daid valáštallandoaimmaid maid Sámiid Valáštallanlihttu/Samenes idrettsforbund (SVL) ja Sámi Spábbačiekčanlihttu/Samisk fotballforbund (SSL) organiserejit

Doarjjaortnega olahusjoavku:

  • Sámiid Valáštallanlihttu/Samenes idrettsforbund (SVL) guovllusearvvit main leat doaimmat Norgga bealde. Dat leat Sámiid Valáštallanlihttu-Norga/Samenes idrettsforbund-Norge (SVL-N) ja Sámi Spábbačiekčanlihttu/Samisk fotballforbund (SSL)

2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 1 629 000 ru sámi valáštallamii.

SVL-N ja SSL galgaba ovdal borgemánu 1. b. 2010, raporteret 2009 doarjagiid geavaheami,. 2008 jahkái raporterejit sámi valáštallanorganisašuvnnat ahte sii addet identitehtahuksejeaddji astoáiggefálaldaga máŋgga sámi guovllus, erenoamážit nuorra sápmelaččaide. Valáštallanorganisašuvnnat deattuhit viidáset ahte sámi valáštallan lea dehálaš kulturgaskkusteaddji riikkarájáid rastá.

2.7.18.4 Sámi teáhter

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit ásahuvvon sámi teáhteriid doaimma

Doarjjaortnega olahusjoavku:

  • Beaivváš Sámi Teáhter ja Åarjelhsaemien Teatere

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 16 519 000 ru sámi teáhteriidda.

Teáhterat galget ovdal borgemánu 1. b. 2010, raporteret 2009 doarjagiid geavaheami. 2008 jahkái raporterejit sámi teáhterat ahte sii leat arenan kulturvásihusaide ja kulturgaskkusteapmái, ja dan mávssolašvuođas mii sis dan sivas lea sámi giela čalmmustahttimii ja geavaheapmái.

2.7.18.5 Sámi prentosat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit sámi prentosiid šláddjivuođa

Doarjjaortnega olahusjoavku:

  • Sámi prentosat Gába, Nuorttanaste ja Š

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 571 000 ru sámi prentosiidda.

Prentosat galget ovdal borgemánu 1. b. 2010, raporteret 2009 doarjagiid geavaheami. 2008 jahkái raporterejit sámi prentosat čuovvovaččat almmuhemiid birra: Gába lea almmuhan 4 nummára, dáin leat guokte duppalnummárat main leat badjel 84 siiddu, Nuorttanastes leat leamaš 11 almmuheami, main viđa nummáris leat leamaš 12 siiddu, njealji nummáris leat leamaš 8 siiddu ja guovtti nummáris leat leamaš 16 siiddu. Nuoraidbláđđi Š lea almmuhuvvon 5 gearddi, main guovtti nummáris leat leamaš 36 siiddu ja golmma nummáris leat leamaš 32 siiddu.

2.7.18.6 Girjebusset

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sihkkarastit buriid bibliotehkafálaldagaid maiguin sámi geavaheaddjit ja earát álkit sáhttet ávkkástallat

Doarjjaortnega olahusjoavku:

  • Sámi girjebussiid eaiggádat ja doaimmaheaddjit

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 6 145 000 ru guđa sámi girjebussii.

Girjebussiid eaiggádat galget ovdal borgemánu 1. b. 2010, raporteret 2009 doarjagiid geavaheami. 2008 jahkái raporterejit sámi girjebusset čuovvovaš doaimmaid lassin dábálaš bibliotehkadoaimmaide; Galledeapmi girječálliid luhtte, čájálmasat ja lohkangilvvut.

2.7.18.7 Museat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit doaimma dálá sámi museain

2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 20 798 000 ru 5 sámi museai. Várrejupmi sisttisdoallá maid 1 800 000 ru mii galgá geavahuvvot museareforbma čuovvoleapmái.

Museat galget ovdal borgemánu 1. b. 2010, raporteret 2009 doarjagiid geavaheami. 2008 jahkái raporterejit sámi museat mearkkašumi sápmelaččaid iežaset vuoigatvuođas beassat dokumenteret, vára váldit ja gaskkustit iežaset historjjá ja dálá áiggi. Museat raporterejit viidáset movt dát bargu čuovvoluvvo, ja ahte dárbu ja beroštupmi lassána sámi kultuvrra ja historjjá máhttui ja dieđuid háhkamii.

2.7.19 Váikkuhangaskaoamit – kultuvra, ohcanvuđot doarjagat

2.7.19.1 Kulturovddideapmi

2.7.19.1.1 Girjjálašvuohta

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Lasihit sámi girjjálašvuođa almmuhemiid meari

Vuoruheamit 2009:s:

  • Fágagirjjálašvuohta man originálamánus lea sámegillii

  • Fágagirjjálašvuohta mii lea jorgaluvvon sámegillii

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 586 000 ru girjjálašvuhtii. 2 074 000 ru juolluduvvui 8 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2009:s leat 6 prošeavtta almmuhuvvon ruđaiguin mat ovdal leat juolluduvvon girjjálašvuhtii.

2.7.19.1.2 Musihkkaalmmuheamit

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Eanet doaibmabijut sámi musihka ovdanbuktima várás

Vuoruheamit 2009:s:

  • CD- almmuheamit musihkain mánáid várás

  • CD- almmuheamit máttasámi musihkas

  • CD- almmuheamit árbevirolaš juoigamiin

  • CD- almmuheamit oskkolaš teavsttaiguin

2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 2 150 000 ru musihkkaalmmuhemiide. 2 075 000 ru lea juolluduvvon 18 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Okta dáin lea válmmasin dahkkon 2009:s.

2009:s leat 6 prošeavtta almmuhuvvon ruđaiguin mat ovdal leat juolluduvvon musihkkaalmmuhemiide.

2.7.19.1.3 Kulturdoaibmabijut mánáid ja nuoraid várás

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit iešguđetlágan kulturdoaimmaid mánáid ja nuoraid várás

Vuoruheamit 2009:s:

  • Dáidda- ja duodjedoaibmabijut main mánát ja nuorat oassálastet árjjalaččat

  • Sámi teáhterdoaibmabijut main mánát ja nuorat oassálastet árjjalaččat

  • Prošeavttat mat leat ovddideamen sámi mánáid ja nuoraid deaivvadansajiid

  • Doaibmabijut ja prošeavttat mat ovddidit mánáid bajásšaddaneavttuid báikkálaččat sámi guovlluin

  • Musihkkafálaldagat mas mánát ja nuorat leat mielde

  • Spáppastallangárddážat julev- ja máttasámi guovllus

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 900 000 ru doaibmabijuide mánáid ja nuoraid várás. 1 793 000 ru juolluduvvui 22 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.7.19.1.4 Eará kulturdoaibmabijut

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit máŋggalágan sámi kulturdoaimmaid

Vuoruheamit 2009:s:

  • Sámi kulturdoalut sámi álbmotbeaivvi guovvamánu 6. b. čalmmustuhttima oktavuođas

  • Filbmabuvttadusaid sámi diliid birra oasseruhtadeapmi

  • Heargegilvvohallamiid lágideapmi

  • Sámi govvadáidda- ja duodječájáhusat Norggas, oktan katalogaiguin ja plakáhtaiguin

  • Sámi amatevrateáhter ja revydoaimmat

  • Doaibmabijut dahje prošeavttat mat ovddidit sámi girjjálašvuođa Nordlándda fylkka skuvla- ja álbmotgirjerájuid geavaheddjiid várás

  • Artistahonorárat sámi artisttaide

  • Gierdomátkedoarjja Norggas sámi artisttaide

  • Girkolaš álgoálbmotovttasbarggu oassálastin

  • Oktasaš sámi- kveana kulturlágideamit

2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 3 093 000 ru eará kulturdoaimmaide. 4 169 100 ru juolluduvvui 64 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2009 juolludemiin leat 21 prošeavtta čađahuvvon.

2.7.19.2 Sámegielat govvasárggusráiddut

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sámegielat govvasárggusráidduid almmuheamit

Vuoruheamit 2009:s:

  • Sámegielat govvasárggusráiddut

  • Paraleallaalmmuheamit mátta-, julev- ja davvisámegillii

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 460 000 ru sámegielat govvasárggusráidduide. 560 000 ru juolluduvvui 3 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Dát prošeavttat álggahuvvo 2009:s. Vuoruheamit váikkuhangaskaoapmeortnegis leat sivvan liigegeavaheapmái, ja lea gokčojuvvon eará sajis unnit geavaheami bokte ja go geavatkeahtes doarjjalohpádusat leat ruovttoluotta máhcahuvvon.

Ovdal juolluduvvon Doarjagiiguin sámegielat govvasárggusráidduide leat 2 prošeavtta válbmejuvvon 2009:s

2.7.19.3 Čoahkkáigeassu, kulturovdánahttin, ohcanvuđot

Reviderejuvvon 2009 bušeahtas lei oktiibuot várrejuvvon 10 189 000 ru kulturovdánahttimii. Sámediggái bohte 255 ohcama, 28 550 000 ru ovddas, dáin ožžo 115 ohcama juolluduvvot doarjaga, oktiibuot 10 671 300 ru ovddas vuoruhemiid siskkobealde. Kulturovdánahttima vuoruheapmi lea leamaš sivvan liigegeavaheapmái, ja lea gokčojuvvon eará sajis unnit geavaheami bokte ja go geavatkeahtes doarjjalohpádusat leat ruovttoluotta máhcahuvvon.

Vuolábealde govvosis čájehuvvo movt kulturovdánahttima doarjagat leat juolluduvvon fylkkaid mielde. Stoalpu mii čájeha ollislaš doarjjajuolludeami čájeha ahte Finnmárku lea ožžon ollu dáin doarjagiin. Dása lea sivvan earret eará dat go Finnmárkkus leat máŋga lágádusa ja eará olggosaddit main lea iežas fitnodat, mat ožžot girjjálašvuođa- musihkkaalmmuheami- ja sámegielat govvasárggusráidduid doarjagiid. Stoalpu mas oaidnit dušše doarjagiid eará kulturdoaimmaide ja kulturdoaimmaide mánáid ja nuoraid várás, čájeha fas eará gova.

Govus 2.5 Juolluduvvon ruhtadoarjagat kulturovddideapmái
 fylkkaid mielde.

Govus 2.5 Juolluduvvon ruhtadoarjagat kulturovddideapmái fylkkaid mielde.

2.7.20 Sámi lágádusat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit sámi lágádusaid doaimma

Vuoruheamit 2009:s:

  • Ásahuvvon sámi lágádusat mat ollašuhttet juolludaneavttuid

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 682 000 ru sámi lágádusaide. 2 682 000 ru juolluduvvui 6 lágádussii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.7.21 Sámi deaivvadansajit

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit ja ovddidit sámi deaivvadansajiid doaimma

Doarjjaortnega olahusjoavku:

  • Doaimmat mat leat definerejuvvon sámi deaivvadansadjin, ja oktasaš duodjebajit Reais(a)- vuonas Mátta- Várjjagis, Billávuona duodjedállu Porsáŋggus, Duojáriid dállu Unjárggas ja Stuorrnjarga Sámiid Duodji Skániin, sámediggeráđi dieđáhusas sámi ásahusovddideami birra.

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 700 000 ru sámi deaivvadansajiide. 700 000 ru juolluduvvui 4 deaivvadansadjái.

2.7.22 Sámi dáiddáršiehtadus

Borgemánu 19. b. 2004-mannosaš Dáiddáršiehtadusa váldošiehtadusa vuođul leaba Sámediggi ja Sámi dáiddárráđđi šiehtadallan jagi 2009 dáiddáršiehtadusa. Sámediggi ja Sámi dáiddárráđđi leat soahpan 5 150 000 ruvdnosaš juolludemiid ekonomalaš rámma Sámedikki bušeahta bokte jagi 2009 dáiddáršiehtadussii. Dát mearkkaša 800 000 ruvdnosaš lassáneami jagi 2008 dohkkehuvvon dáiddáršiehtadusa ektui.

Šiehtadussii gullet čuovvovaš doaimmat:

  • Dáiddárfoanda 700 000 ru.

  • Stipeanda sámi dáiddáriidda 2 100 000 ru.

  • Doaibmadoarjja sámi dáiddárorganisašuvnnaide ja Sámi Dáiddárráđđái 1 750 000 ru.

  • Sisaoastinortnet sámi govvadáidagii ja dáiddaduodjái 350 000 ru.

  • Fágalaš bagadeapmi 250 000 ru.

Sámi dáiddárráđđi hálddaša šiehtadusa várrejumiid earret sisaoastinortnega ruđaid govvadáidagiidda ja dáiddaduodjái. Dáid ruđaid hálddaša RiddoDuottarMuseat.

2.8 Ealáhusat

2.8.1 Váldomihttomearri

  • Nana ja ealli servodagat stabiila ássamiin ja juohkelágan ealáhusaiguin

2.8.2 Oassemihttomearit

  • Bisuhit ja ovddidit ealáhuseallima sámi guovlluin

  • Suodjalit ja ovddidit mariidnaealáhusaid ávnnaslaš vuođđun ássamii ja barggolašvuhtii sámi guovlluin

  • Bisuhit eanadoalu deaŧalaš kulturguoddin ja barggaheaddjin sámi guovlluin

  • Ovddidit ealáhuslaš duoji mas lea gánnáhahttivuohta ja mii vuovdá iešráhkaduvvon gálvvuid

  • Ekologalaččat, ekonomalaččat ja kultuvrralaččat ceavzilis boazodoallu

2.8.3 Strategiijat

  • Váikkuhangaskaomiid aktiivvalaš geavaheami bokte váikkuhit juohkelágan ealáhusaid ja doarjjaruđaid buori juohkima sohkabeliid gaskka

  • Váikkuhangaskaomiid aktiivvalaš geavaheami bokte addit nuorra ásaheddjiide vejolašvuođa álggahit iežaset doaimma

  • Oktiiortnet váikkuhangaskaomiid ovttasráđiid báikkálaš ja regionála eiseválddiiguin

  • Bisuhit ja viidáset ovddidit gulahallama guovddáš ja regionála eiseválddiiguin nannen dihte rámmaeavttuid sámi ealáhusovddideapmái

  • Láhčit gelbbolašvuođaovddideami ja innovašuvnna ovttasbarggu bokte gelbbolašvuođa- ja máhtolašvuođabirrasiiguin

  • Ovttasbarggu bokte relevánta beliiguin váikkuhit dan ahte ealáhusovddidanbargu šaddá eanet boahtteáiggiváikkuheaddjin ja ahte vuođđudeaddjit čuovvoluvvojit buorebut

2.8.4 Ovttasbargu sierranas oassálastiiguin

Sámediggi gullahallá sierranas oassálastiiguin nannen dihtii ealáhusovddideami rámmaid sámi guovlluin. Ealáhusorganisašuvnnat gullet daidda oassálastiide geaiguin Sámediggi vuoruha gulahallat.

Lassin formálalaš čoahkkimiid sierranas oassálastiiguin lea Sámediggi maiddái lágidan ja áigu lágidit álbmotčoahkkimiid main sáhttet boahtit ovdan evttohusat ja komeanttat. Ovdamearkka dihtii leat álbmotčoahkkimat oassin Riddoguolástuslávdegotti evttohusa čuovvoleamis.

Sámediggi lea árvalusaid oktavuođas eanandoallošiehtadussii ja boazodoallošiehtadussii dovddahan ahte Sámediggi galgá sáhttit konsulteret šiehtadusaid birra ovdalgo dat sáddejuvvojit šiehtadalliide. Dan birra leat álggahuvvon ságastallamat Eanandoallo- ja biebmodepartemeanttain.

2.8.5 Doaibmabidjoplána sámi giliid suddjema ja ovddideami várás

Sámediggi lea meannudan sámi giliid suddjema ja ovddideami ášši ságaškuššanáššin dievasčoahkkimis. Ollu oasálaččain lea ovddasvástádus giliovddideamis; stáhtas, fylkkain, gielddain ja maiddá Sámedikkis.

Áššis deattuhuvvui dárbu nannet sámegiela, eaktodáhtolaš organisašuvdnabarggu ovddidanvejolašvuođat, buriid ja oadjebas eallineavttuid sihkkarastin sámi árvvuid vuođul, báikkálaš ealáhuseallima nannen ja ovttasbargu eará ovddidanoasálaččaiguin. Konkrehta evttohussan mearridii Sámediggi lágidit jurdda- ja oaivadanseminára giliovddideami várás sámi guovlluin. Sámediggi deattuhii ahte sámi gilit leat iešguđetláganat ja ahte lea dárbu heivehit doaibmabijuid viidáset ovddideapmái.

2.8.6 Mariidna ealáhusat

2.8.6.1 Riddoguolástuslávdegotti

Sámediggi vuoruha mearrasámi vuoigatvuođaid dohkkeheami ja nannema, ja bargá danne árjjalaččat čuovvolemiin Riddoguolástuslávdegotti evttohusa finnmárkkuguolástusláhkan. Sámediggi ja Guolástus- ja riddodepartemeanta leat šiehtadan ovttasbarggu ráhkkanan dihtii konsultašuvnnaide. Sámediggi atná deaŧalažžan gávdnat čovdosa mii lágalaččat dohkkeha guolástusvuoigatvuođa eahpitkeahtes álbmotrievttálaš rámmaid siskkobealde. Dakkár vuoigatvuođa sisdoallu ferte viidáseappot konkretiserejuvvot, ja boahttevaš hálddašanortnet ferte sihkkarastit sámi mielmearrideami resursahálddašeamis.

2.8.6.2 Luossahálddašeapmi

Sámedikki mihttomearri lea ahte sámi mearraluossabivdu galgá bisuhuvvot nu mo dat lea dál vai mearraluossabivdiid vuoigatvuođat bisuhuvvojit. Danne lea Sámediggi bargan dan ala ahte ii čađahuvvo Birasgáhttendepartemeantta ásahan konsešuvdnaortnet mearraluossabivddu várás, ja ahte mearraluossabivddu mudden rievdaduvvo ruovttoluotta 2007 ortnegii. Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat jagi 2009 mearraluossabivddu muddema birra Luondduhálddašandirektoráhtain ja Birasgáhttendepartemeanttain. Muddemat mat ledje mearriduvvon 2008 várás, jotkojuvvojedje 2009:s.

Luondduhálddašandirektoráhta lea mearridan njuolggadusaid anadroma luossabivddu muddemii áigodahkii 2010 – 2014. Njuolggadusat leat mearriduvvon konsulterekeahttá Sámedikkiin. Sámediggi lea reivves Luondduhálddašandirektoráhtii čujuhan dan.

Luondduhálddašandirektoráhta lea konsulteren Sámedikki ovdalgo mearraluossabivddu muddenevttohus áigodahkii 2010 – 2014 sáddejuvvui gulaskuddamii. Lea čielggaduvvon ahte birasgáhtteneiseválddit galget konsulteret muddemiid mearrideami birra maŋŋá gulaskuddama, ja direktoráhtas galget leat sierra čoahkkimat sámi mearraluossabivdoorganisašuvnnaiguin ovdal mearrideami.

2.8.6.3 Guolásteami muddemat jagi 2009 várás

Sámedikki evttohusa vuođđun jagi 2009 guolástusmuddema oktavuođas lei mihttomearri ahte buoridit resursadili sápmelaččaide ja earáide geat bivde riddo- ja vuotnaguovlluin. Mearridettiin jagi 2009 muddemiid lea Guolástus- ja riddodepartemeanta muhtun čuoggáin mieđihan Sámediggái. Ovdamearkan dasa lea ahte uhcimus fatnasat mat bivdet dorski, leat sihkkarastojuvvon stuorát badjelmuddenproseantta, friija bivdima uhcimus fatnasiidda, mat bivdet divssu ja sáiddi giddejuvvon joavkkus, ahte fierbmečalbmesturrodat ii bajiduvvo dorskebivddus siskkobealde vuotnalinjá ja ahte snoranuohtti gildojuvvo vuotnalinjáid siskkobealde.

Sámediggi atná negatiivan rahpat šákšabivddu 2009:s Finnmárkku vuonain ja rittus go dál eat dieđe doarvái dan birra maid šákša mearkkaša biepmusráidui mariidna ekologalaš vuogádagas. Sámediggi lea viidáseappot evttohan ahte gonagasreabbá hálddašuvvo lagašvuođa ja sorjavašvuođa prinsihpa vuođul.

2.8.6.4 Dorskebiebman

Sámediggi lea addán celkámuša Omasvuona suohkanii dorskebiebmanrusttega birra. Sámedikki cealkámušas čujuhuvvo Omasvuona, Ivgu ja Gáivuona suohkaniid bargui oktasaš riddoavádatplánain. Sámedikki oainnu mielde ii berre ášši meannuduvvot ovdalgo plána lea dohkkehuvvon. Sámediggi oaivvilda viidáseappot ahte ášši lei berret meannudit plánaáššin go das leat mearkkašahtti váikkuhusat birrasii ja servodahkii. Omasvuona plána- ja doaibmastivra rávvii gielddastivrra ahte ii galgan dohkkehit rusttega. Gielddastivra lea mearridan ohcama ja addán Storfjord Torsk lobi hukset dorskebiebmanrusttega. Lohpi lea ráddjejuvvon 3 jahkái. Sámedikki vuosteákkat eai leat vuhtiiváldojuvvon suohkanstivrra mearrádusas. Ii ge Sámediggi leat ožžon dieđu mearrádusa birra.

2.8.7 Eanandoallu

2.8.7.1 Eanadoallošiehtadallamat

Sámediggi lea buktán árvalusaid Eanandoallo- ja biebmodepartementii eanadoallošiehtadusaid oktavuođas, ja lea muhtun muddui ožžon mieđihuvvot miljon lihtera sturrosaš mielkeearrelassáneami. Lassánan mielkeearri lea dattetge ráddjejuvvon Finnmárkui. Šiehtadallit leat ovttamielalaččat das ahte Finnmárkkus galgá leat seamma doarjjamáksomearri areálaide mat leat badjel 200 dekára go vuollel 200 dekára. Dálá máksomearri olggobealde Finnmárkku lea uhcit areálaide mat leat badjel 200 dekára. Sámediggi ii leat duhtavaš dainna ahte ortnegiidda Finnmárkku várás ii gula sámi eanadoallu Romssas ja Nordlánddas, ja áigu bargat dan ala ahte dát guokte fylkka galget gullat daidda ortnegiidda maid Sámediggi lea ožžon mieđihuvvot 2010 várás. Sámediggi háliidii konsultašuvnnaid eanadoallošiehtadusa birra ovdalgo fálaldat sáddejuvvui eanadoalloorganisašuvnnaide. Eanandoallodepartemeanta lea hilgon dán gáibádusa sihke reivve bokte ja čoahkkimis.

2.8.7.2 Dáluid bisuheapmi

Sámediggi lea ovttasbarggus Innovasjon Norge:in ja Finnmárkku fylkkamánni eanadoalloossodagain plánen prošeavtta man áigumuš lea sihkkarastit eanadoalu Porsáŋggus, Kárášjogas ja Guovdageainnus. Dilli guovllus lea balahahtti ja ollu dálut leat heaittihuvvon. Gielddat bovdejuvvojit searvat 2010 ovddasmanniprošektii. Prošeavtta vásáhusat sáhttet várra eará sámi guovlluide ge boahtit ávkin.

2.8.7.3 Eanadoalu ja boazodoalu gaskasaš riiddut

Sámedikkis lea leamaš čoahkkin Finnmark bodelag:ain dan ealáhusriiddu birra Álttás mii lea gaskal eanadoalu ja boazodoalu. Sámediggi lea deattuhan ahte dát ii leat čearddalaš riidu, muhto ealáhusriidu masa sáhttá gávdnat dakkár čovdosiid maid bealit sáhttet dohkkehit.

2.8.7.4 Ráđđehusa eanadoallopolitihkka

Soria Moria-julggaštusas boahtá ovdan ahte galgá ráhkaduvvot stuorradiggedieđáhus norgga eanadoallopolitihka birra. Sámedikkis galgá leat árjjalaš rolla dán dieđáhusa ráhkadeamis. Eanandoallodepartemeanta lea dieđihan ruovttoluotta ahte Sámediggi galgá beassat searvat dán bargui.

2.8.8 Duodji

2.8.8.1 Duoji ealáhusšiehtadus

Sámediggi ja duodjeorganisašuvnnat šiehtadallet jahkásaččat ealáhusšiehtadusa duoji várás. Čakčamánus 2009:s boatkanedje ealáhusšiehtadallamat jagi 2010 várás. Danne lea Sámediggi mearridan duodjedoaibmabijuid ekonomalaš rámma jahkásaš bušeahtas. Organisašuvnnaid gáibádusat lei stuorát go dat ekonomalaš rámmat mat ledje biddjojuvvon ealáhusšiehtadussii.

2.8.8.2 Doaibmadoarjjaortnet duojáriidda

Sámediggi lea árvvoštallagoahtán duoji doaibmadoarjjaortnega. Árvvoštallojuvvot galget doaibmadoarjjaeavttut, doaibmadoarjjaortnega beaktu ja áššemeannudeapmi ja áššejohtu. Raporta galgá leat gárvvis maŋimusat njukčamánu 1. b. 2010.

2.8.8.3 Duoji fidnooahppiortnet

Fidnooahppoortnet doajis lea álggahuvvon, ja guhtta ohcci leat ožžon fálaldaga álgit fidnooahppin. Golmmas sis leat álggahan oahppoáigodaga. Ođđa fidnooahppit váldojuvvojit sisa go jagi 2010 skuvlajahki álgá. Sámediggi lea ožžon Boazodoalu ja duoji oahppokantuvrra organiseret ortnega. Fidnooahppoortnet lea oassi lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmmas.

2.8.9 Boazodoallu

2.8.9.1 Sámedikki dieđáhus sámi boazodoalu birra

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii 2009:s sámi boazodoallodieđáhusa. Sámi boazodoallodieđáhus ráhkaduvvui earret eará ságaškuššanášši vuođul boazodoallopolitihka birra maid Sámediggi meannudii, čoahkkimiid vuođul buot Norgga orohagaiguin ja čoahkkima vuođul Norgga boazosápmelaččaid riikkaservviin.

Boazodoallopolitihkalaš barggu bajimus mihttomearri lea váikkuhit dasa ahte boazodoallu jotkojuvvo ceavzilis sámi ealáhussan, ja fuolahit ja sihkkarastit kultuvrra, giela, boares vieruid ja árbejuvvon vuoigatvuođaid deaŧalaš fáktorin hálddašeamis ja láhkaaddimis. Mihttomearri mearkkaša boazodoalu árbevirolaš mihtilmasvuođa deattuheami bearašealáhussan, ja sihkkarastit boazodoalu areálaid.

Dieđáhusas dieđihuvvo earret eará ođđa politihkalaš mihttomeriid birra ja Sámedikki vuordámušaid birra boazodoalu hálddašeami ektui, ja Sámedikki iežas rolla ja ovddasvástádusa birra boazoealáhusa ovddideami ektui. Dieđáhus árvala iešguđet politihkalaš strategiijaid dainna ulbmiliin ahte sihkkarastit boazodoalu rámmaeavttuid. Sámediggi oaidná dakkár ovddideami mii mearkkaša stuorát válddi guovddáš sámi servodatsurggiin. Duohta jahkásaš bušeahttašiehtadallamat ovddidivččii Sámedikki rolla politihkkaovddideaddjin ja ovddasvástádusdoaimmaheaddjin. Dakkár ovddideami háliidus guoská maiddái boazodollui politihkka- ja váldesuorgin Sámediggái.

2.8.9.2 Boazodoallošiehtadus

Sámediggi lea dárkojeaddji stáhta bealis boazodoallošiehtadallamiin. Sámediggi lea evttohusastis boazodoallošiehtadussii earret eará evttohan ahte orohatdoarjja orohagaide maid boazolohku lea menddo stuoris, ii galgga oaniduvvot. Boazodoalloláhka geatnegahttá orohagaid fuolahit oktasašresurssaid, ja doarjjaeaktun lea ahte orohagat galget geahpedit boazologu jus dat lea menddo stuoris daid areálaid ektui maid sáhttá geavahit. Dát mearkkaša ahte orohagaid ferte atnit boazodoalu ovddasteaddji orgánan mii galgá fuolahit ávnnaslaš vuđđosa ovttaskas boazodoalli bealis. Sámediggi oaivvilda ahte dat vuohki mo stáhta lea gieđahallan orohatdoarjaga, ii ollašuhte álgoálbmotrievtti mii eaktuda ahte stáhta galgá fuolahit dan ahte álgoálbmot ovddasteaddji orgána sáhttá fuolahit iežas ávnnaslaš vuđđosa. Sámedikki oainnu mielde ii leat riekta ahte orohatdoarjaga oanideapmi galgá čuohcat buot orohaga boazodoalliide go okta dahje eanebut orohagas eai doahttal dohkálaš boazologu.

2.8.9.3 132 kV fápmolinjjá huksen Mátta-Helgelánddas

Sámediggi lea konsulteremin Oljo- ja energiijadepartemeanttain fápmolinjá huksema birra Mátta-Helgelánddas. Fápmolinjá lea plánejuvvon Vevelstad suohkanis Brønnøy suohkanii. Válljejuvvon spáittusmolssaeaktu lea hálbbimus molssaeaktu, muhto šaddá vuostálagaid guohtuneatnamiiguin ja máŋgga johtolat-, vuojehan- ja johtingeainnuiguin guoskevaš orohagas Jillen-Njaarke. Spáittus šaddá maiddái vuostálagaid sámi kulturmuittuiguin.

2.8.9.4 Konsultašuvnnat konsešuvnnaid birra Forsanvatnet fápmorusttega muddeman ja fápmohuksema birra

Oljo- ja energiijadepartemeanta lea addán Nord-Salten Kraftlag AL:ii konsešuvnna muddet Forsanvatn ja Forsanvatn fápmorusttega Stáiggus ja Hápmira suohkaniin Nordlánddas. Sámedikki ledje konsultašuvnnat Oljo- ja energiijadepartemeanttain dán áššis. Guokte čielggadusa ráhkaduvvojedje muddema vejolaš váikkuhusaid birra boazodollui. Raporta deattuha iešguđetláhkai váikkuhusaid johtingeainnuide. Konsultašuvnnain ii čielga man muddui lea ovttamielalašvuohta departemeantta ja Sámedikki gaskkas das ahte sáhttet go muddemat dagahit ahte johtolatgeaidnu giddejuvvo. Ii ge Sámediggi beassan konsulteret vejolaš konsešuvdnaeavttuid guovllu boazodoalu ektui. Konsultašuvnnat eai čađahuvvon buori jáhkus dainna ulbmiliin ahte juksat ovttamielalašvuođa nu mo konsultašuvdnašiehtadus gáibida. Departemeanta loahpahii konsultašuvnnaid ovttabeallásaččat vaikke vel Sámedikkis ii leat leamaš vejolašvuohta árvvoštallat lea go vejolaš juksat ovttamielalašvuođa. Eai ge konsultašuvnnat čuovvoluvvon njuolgga guoskkahuvvon orohagaid ektui.

2.8.9.5 Muhtun guovlluid ráfáiduhttin boazoguohtuma vuostá Finnmárkkus

Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta leaba barggu oktavuođas revideret láhkaásahusa mii guoská muhtun Finnmárkku guovlluid ráfáiduhttimii boazoguohtuma vuostá, álggahan konsultašuvdnaproseassa. Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta galgá maiddái konsulteret eará njuolgga guoskkahuvvon sámi beroštusaid. Konsultašuvnnaid rámmat lei rievttálaš vuolggasadji, historihkka, áššeproseassa, juridihkalaš čuolbmačilgehusat ja vejolaš molssaektosaš čovdosat. Sámediggi ja Eanadoallo- ja biebmodepartemeanta eaba juksan ovttamielalašvuođa.

2.8.9.6 Geaidnu Njeareveadjái

2008:s attii Sámediggi 400 000 ruvdnosaš lohpádusa Njeareveaji geaidnosearvái bargat prošeavttain «Vei til Nervei». Sámediggi háliid deaivvadit Njeareveaji geaidnoservviin ja dainna orohagain, mii lea dolvon Njeareveaji-ášši riektái, vai gulahallama bokte sáhtášii čoavdit ášši. Orohat ii háliidan searvat. Sámediggi lea doallan čoahkkima Njeareveaji geaidnoservviin, ja lea čuovvola ášši ságaškuššamiiguin Finnmárkkuopmodagain ja Finnmárkku fylkkagielddain. Lea dahkkojuvvon bággolonistanmearrádus mii earret eará mearkkaša ahte buhtadusmeroštallamat boazodollui mearriduvvojit rievttis. Oasit geainnus leat leamaš huksejuvvomin 2009 golggotmánu rájes Johtolatdepartemeantta ruđaiguin, muhto lea ain guhki dassážiigo geaidnu adnojuvvo leat gárvvis. Ášši galgá várra meannuduvvot Finnmárkku fylkkadikkis 2010 dálvvi.

2.8.10 Lotnolas- ja meahcceeáláhusat

2.8.10.1 Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ja sámi mátkeealáhusat

Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma prográmmačilgehus ja sámi mátkeealáhus árvvoštallojuvvojit jeavddalaččat heivehan dihtii ealáhuseallima ovddideapmái, ja Stuorradikki ja Sámedikki bušeahttamearrádusaide. Sámediggi čađaha dan lassin muddemiid muhtun doaibmabijuid várás oččodan dihtii dakkár váikkuhangaskaoapmeortnega mii deaivá nu bures go vejolaš. Prográmma bokte lea leamaš vejolaš ruhtadit bagadusbálvalusa duojis mas Duodjeinstituhtta lea ožžon ovddasvástádusa. Leat maid álggahuvvon doaibmabijut mat uhcidivčče njurjomáddodaga muhtun vuonain. Máŋga investerendoaibmabiju leat ruhtaduvvon prográmma bokte. Eanaš oassi ruđain lea juolluduvvon mátkeealáhusulbmiliidda.

2.8.10.2 Meahcceealáhusat

Sámediggi lea Sámi bivdo- ja meahcástanservviin ja Guovdageainnu suohkaniin ságaškuššan meahcceealáhusaid ovdáneami erenoamáš deattuin sáivaguolásteapmái Guovdageainnus. Stuorra hástalusat leat álggahit ođđa doaimmaid meahcceealáhusas. Sámediggi hálddaša váikkuhangaskaomiid mat dárbbašuvvojit doaibmabijuid ruhtadeapmái, muhto ealáhus ieš dat ferte álggahit ođđa doaibmabijuid. Sámediggi lea juolludan doarjaga dasa ahte árvvoštallat lea go vuođđu sáivaguliid vuostáiváldimii Guovdageainnus.

2.8.10.3 Gárdun

Sámediggi lea addán cealkámuša Finnmárkkuopmodaga evttohussii ahte muddet gárduma. Sámediggi deattuhii ahte ferte deattuhuvvot ahte rievssahiid gárdumis lea dakkár vuođđu sámi kultuvrras ja ealáhusdoaimmaheamis, mas lea doarjja finnmárkkulága ulbmilparagráfas. Sámediggi lea viidáseappot dovddahan ahte ii dárbbaš muddet gárduma vai ceavzilis rievssatmáddodat sihkkarastojuvvo, danne go dat rievssathivvodat mii bivdojuvvo gárdumis ii okto áitte rievssatmáddodaga, ja danne go gárdun viehka guhkás mudde iežas. Finnmárkkuopmodaga stivra mearridii dattetge ahte ásahuvvo áigodatearri gárdumii go resursadeasta dan dahká dárbbašlažžan. Gárdunáigodahkii 2009 – 2010 ásahuvvo dakkár áigodatearri, ahte gárdumiin beassá bivdit eanemusat 50 rievssaha juohke áigodagas.

2.8.11 Boraspiret

Sámediggi nammada áirasiid boraspirenammagottiide Hedmárkkus davás. Birasgáhttendepartemeanta gáibida boraspireláhkaásahusa vuođul ahte Sámedikki áirasat boraspirelávdegottiin galget lea áirrasin dahje várreáirrasin Sámedikkis. Sámediggi mielas dát gáibádus lea eahpegovttolaš, ja lea bivdán Birasgáhttendepartemeantta rievdadit boraspireláhkaásahusa nu ahte Sámediggi friija sáhttá nammadit lahtuidis boraspirenammagottiide. Birasgáhttendepartemeanta lea mieđihan Sámedikki gáibádussii ja sis lea leamaš láhkaásahusa rievdadusevttohus gulaskuddamis 2009 čavčča. Láhkaásahusrievdadus lea nu ahte ii šat gáibiduvvo ahte Sámedikki lahtut regionála boraspirenammagottiin galget leat áirrasin dahje várreáirrasin Sámedikkis. Dat gáibádus gal bisuhuvvo ahte galgá leat báikkálaš gullevašvuohta.

2.9 Váikkuhangaskaoamit – ealáhusat – njuolgga doarjagat

2.9.1 Duodjeásahusat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit aktivitehta Duodjeinstituhtas ovddidan dihte duodjeealáhusa viidáseappot

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 509 000 ru duodjeásahusaide, 2 009 500 ru lea doaibmadoarjja Duodjeinstituhttii, ja 500 000 ru doarjja bagadallanvirggiide duojis maid Duodjeinstituhtta hálddaša.

Duodjeinstituhtta galgá maŋimusat 01.08.10 raporteret jagi 2009 doarjjageavaheami.

Bargojoavku masa sihke Sámediggi ja Duodjeinstituhtta oassálastet, lea ásahuvvon árvvoštallat daid mihttomeriid mat leat mearriduvvon instituhttii, ja dan bargui maid instituhtta čađaha. Bargojoavku galgá maiddái árvvoštallat instituhta ekonomalaš beliid. Proseassa lea álggahuvvon ja bargu loahpahuvvo 2010:s.

2.10 Váikkuhangaskaoamit – ealáhusat – ohcanvuđot doarjagat

2.10.1 Ealáhusovddideapmi

2.10.1.1 Juohkelágan ealáhusat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit aktivitehta Duodjeinstituhtas ovddidan dihte duodjeealáhusa viidáseappot

Vuoruheamit 2009:s:

  • Gelbbolašvuođa bajideapmi ja buvttaovddideapmi

  • Investeremat mat váikkuhit ollu fitnodatovddideapmái

  • Buvttaovddideapmi ja investeremat boazodolliid lasseealáhusain

  • Buvtta- ja márkanovddideapmi mátkeealáhusaid siskkobealde

2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 6 017 000 ru juohkelágan ealáhusaide. Juolluduvvui 7 452 000 ru 53 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Rájibadjelgeavaheami sivvan lea juohkelágan ealáhusaid vuoruheapmi, ja lea gokčojuvvon daid bušehterejuvvon ruđaiguin mat eai leat geavahuvvon, ja geavatkeahtes lohpádusaiguin mat leat gessojuvvon ruovttoluotta.

Meahcceealáhusat

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 000 000 ru meahcceealáhusaide, poasta geavahuvvui juohkelágan ealáhusaide reviderejuvvon bušeahtas.

Duodji ealáhusšiehtadusa olggobealde

2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 500 000 duodjái ealáhusšiehtadusa olggobealde. Juolluduvvui 291 700 ru 2 oasussearvvi doaibmadoarjagii..

2.10.1.2 Mariidnaealáhusat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Ovddideapmi ja stuorát barggolašvuohta mariidnaealáhusaid siskkobealde

Vuoruheamit 2009:s:

  • Doarjja bivdofatnasiid oastimii mat leat vuollel 25 jagi.

  • Doarjja vuostáiváldinrusttegiid viidáset ovddideapmái ja ođasmahttimii

  • Ođđa buktagiid ásahemiide, ovddideapmái ja/dahje viidáset náláštuhttimii mariidnaealáhusaid siskkobealde

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 4 165 000 ru mariidna ealáhusaide. Juolluduvvui 4 224 000 ru 26 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.10.1.3 Eanandoallu

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit barggolašvuođa ja doallostruktuvrra dálá dásis

Vuoruheamit 2009:s:

  • Ođđahuksemat ja doaibmavisttiid viidát earáhuhttin

  • Eanadoallomašiinnat ja -reaiddut reaidoservviide. Nissonolbmot ja nuorat mat leat vuolle 35 jagi, sáhttet ohcat doarjaga bođumašinnaide- ja reaidduide

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 4 799 000 til jordbruk. Juolluduvvui 4 790 200 ru 32 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Dan lassin juolluduvvui 313 900 ruvdnosaš doarjja oastit mielkeeriid 14 mielkedollui. Rájibadjelgeavaheami sivvan lea vuoruheapmi jordbruk, ja lea gokčojuvvon daid bušehterejuvvon ruđaiguin mat eai leat geavahuvvon, ja geavatkeahtes lohpádusaiguin mat leat gessojuvvon ruovttoluotta.

2.10.1.4 Álggahanstipeanddat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Ođđa gávpejurdagiid ovddideapmi ja ođđa doaimmaid ásaheapmi

Vuoruheamit 2009:s:

  • Smávitlágan biebmobuvttadeapmi

  • Álggaheaddjit geat álggahit meahcceealáhusdoaimmaid ja mátkeealáhusdoaimmaid lotnolagaid eará ealáhusaiguin

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 500 000 ru álggahanstipeanddaide. Juolluduvvui 1 500 000 ru 11 stipendii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.10.2 Lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma

2.10.2.1 Lotnolasealáhusat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Ceavzilis lotnolasealáhusdoaimmat

Vuoruheamit 2009:s:

  • Buvttaovddideapmi ja meahccebuktagiid kvalitehta sihkkarastin

  • Vuovdin- ja márkandoaibmabijut meahcceealáhusaid siskkobealde

  • Sáivačáhceguliid biebman

  • Vásihusvuđot mátkeealáhusdoaimmaid ovddideapmi

  • Smávitlágan biebmobuvttadeapmi

  • Meahccebuktagiid vuostáiváldinrusttegat

  • Gelbbolašvuođa buorideapmi meahcceealáhusaid siskkobealde

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 3 150 000 ru lotnolasealáhusaide. Jagi 2008 jahkeloahpaheamis sirdojuvvui 1 904 000 ru jahkái 2009. Juolluduvvui 4 529 000 ru 34 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.10.2.2 Duodji – fidnooahppiortnet

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Rekrutterema sihkkarastin duodjeealáhussii

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 500 000 til lærlingeordning for duodji.

2009:s dahkkojuvvojedje 3 fidnooahppešiehtadusa.

2.10.2.3 Čielggadanprošeavttat ja eará doaibmabijut árvoháhkanprográmmas

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 350 000 ru čielggadanprošeavttaide ja eará doaibmabijuide lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmmas. Juolluduvvui 1 327 050 ru vuolábealde doaibmabijuide.

Sámediggi juolludii ruđaid álggahankursii Finnmárkkus mii álggahuvvui 20008:s ja loahpahuvvui 2009:s. Dain 18.s geat čađahedje, ledje njealjis Gáivuona suohkanis. Kurssa vásáhusat čájehit ahte lea dárbu loktet gelbbolašvuođa, ja ahte lea deaŧalaš vuoruhit sin, geain leat konkrehta gávpejurdagat.

Sámediggi lea čielggadan dárbbu gelbbolašvuođaguovddážii meahcceealáhusaid várás. Čielggadusas lea evttohuvvon gelbbolašvuođafierpmádat vuođđuduvvon ásahusaid gaskkas masa earret eará Bioforsk, sámi guovddážat ja Sámi allaskuvla/Sami University College servet. Čielggadeaddji ii evttot iehčanas gelbbolašvuođaguovddáža. Sámediggi ii leat meannudan čielggadusa.

Sámediggi lea ovttas Mearrasámi Diehtoguovddážiin Billávuonas álggahan golmmajagáš prošeavtta, Njuorju báikkálaš kultuvrras ja vuotnaovddideamis, lasihan dihtii njuorjobivddu Porsáŋggu-, Láges- ja Deanuvuonas. Prošeavtta mihttomearri lea uhcidit vahágiid vuonaid guliide ja buoridit daid kvalitehta, áimmahuššat ja ovddidit ođđa dieđuid geavaheamis njurjobierggu borramuššan ja viidásetbuvttadit njurjoávdnasiid duodjebuvttadeamis.

Gáŋgaviikka gielda oaččui doarjaga mearrasámi duođaštanprošektii oainnusin dahkat gieldda mearrasámi kultuvrra, ja dakko bokte láhčit dilálašvuođa mearrasámi vásihanturismii mas eaktivuohta ja jáhkehahttivuohta leat guovddážis.

2.10.3 Duoji ealáhusšiehtadus

Sámedikki mihttomearri lea láhčit vejolašvuođa ovddidit nannoset ealáhusvuđot duoji dakko bokte ahte buoridit duodjeealáhusa rámmaeavttuid. Sámediggi ja duodjiorganisašuvnnat Duojáriid ealáhussearvi ja Riikasearvi Sámiid Duodji leat soahpan váldošiehtadusa mii vuolláičállojuvvui 2005:s. Šiehtadus deattasta ahte bealit galget šiehtadallat oktilis ealáhusšiehtadusa duodjái dakkár doaibmabijuiguin maid áigumuš lea ovddidit ealáhusa politihkalaš mihttomeriid ja ealáhusnjuolggadusaid vuođul.

Jagi 2009 rámma lei buohkanassii 9 210 000 ru. Duodješiehtadusa mihttomearri lea ovddidit dakkár ealáhusvuđot duoji mii lea eanet gánnáhahtti ja mas vuvdojuvvojit gálvvut maid ieža leat ráhkadan.

2.10.3.1 Duoji doaibmadoarjja

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Iešráhkaduvvon gálvvuide buoret johtu

Oarjjaortnega olahusjoavku:

  • Ovttaolbmofitnodagat mat devdet doaibmadoarjaga oažžuneavttuid

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 3 300 000 ru doaibmadoarjagiidda duojis. Juolluduvvui 3 650 900 ru 57 doaibmadoarjagii. Doaibmadoarjagiid lohku duojis lea lassán njeljiin 2008 rájes.

2.10.3.2 Investeren- ja ovddidandoarjja

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Ovddidit duodjefitnodagaid

Vuoruheamit 2009:s:

  • Gelbbolašvuođa bajideami doaibmabijut álggaheaddjiid ja ásahuvvon doaimmaheaddjiid várás

  • Investeremat ja doaibmabijut mat váikkuhit fitnodatovddideapmái

  • Ovddidanprošeavttat duodjeealáhusa várás

  • Mearkagálvoovddideami joatkin

  • Vuovdin- ja vuovdalandoaibmabijut

  • 100 000 ru várrejuvvo duodjestipeandan daidda oahppiide geat váldet joatkkaoahpu

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 3 100 000 ru investeren- ja ovddidandoarjjan duojáriidda. Juolluduvvui 3 024 000 ru 28 doaibmabidjui vuoruhemiid siskkobealde. Dan lassin lea juolluduvvon 100 000 ru 19 duodjestipendii daid joatkkaskuvlla oahppiide geain lea duoji fágasuorggis.

2.10.3.3 Doaibmadoarjagiid árvvoštallan

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 300 000 ru árvvoštallat doaibmadoarjjaortnega duoji ealáhusšiehtaduss.

Árvvoštallam lea álggahuvvon ja gárvvistuvvo plána mielde ovdal 01.03.10.

2.10.3.4 Duoji čálgoortnegat

Doarjjaortnega mihttomearri

  • Bisuhit bargonávccalaš duojáriid čálgoortnegiid

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 200 000 ru duojáriid čálgoortnegiidda. Juolluduvvui 43 974 ru 4 duojárii.

2.10.3.5 Fága- ja ekonomiijalávdegoddi

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 200 000 ru dan fága- ja ekonomiijalávdegoddái, mii mearrida ohcamušaid beassat mielde duodjeregistarii, ja mii meroštallá duodjeealáhusa ekonomalaš vuođu. Bargovuohki ráhkadit raportta duodjeealáhusa ekonomalaš vuođu birra, lea rievdaduvvon, ja danne ii ráhkaduvvon raporta 2009:s.

2.10.3.6 Sámi duodjegávppi organisašuvnnat

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 550 000 ru sámi gávpeorganisašuvnnaide dahje fitnodagaide mat vuvdet duoji. Juolluduvvui 550 000 ru 4 duodjevuovdimii.

2.10.3.7 Duodjeorganisašuvnnat – njuolgga doarjagat – duoji ealáhusšiehtadus

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit Duojáriid Ealáhussearvvi ja Sámiid Duodji OS doaimmaid

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 560 000 ru duodjeorganisašuvnnaide.

Duojárid Ealáhus Searvi ja Sámiid Duodji OS galget maŋimusat 01.08.10 raporteret 2009 doarjjageavaheami.

2.10.4 Čoahkkáigeassu ealáhus, ohcanvuđot

2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon buohkanassii 26 661 000 ru ealáhusaid ohcanvuđot ortnegiidda. Sámediggi oaččui 475 ohcama 50 387 294 ru ovddas, 262 ohccái juolluduvvui buohkanassii 29 875 700 ru vuoruhuvvon surggiid siskkobelde. Rájibadjelgeavaheami sivvan lea vuoruheapmi ealáhusovddideapmái, ja lea gokčojuvvon daid bušehterejuvvon ruđaiguin mat eai leat geavahuvvon, ja geavatkeahtes lohpádusaiguin mat leat gessojuvvon ruovttoluotta.

Vuolábealde govadat čájeha nissonolbmuid, almmáiolbmuid ja fitnodagaid oassi dain doarjagiin mat leat juolluduvvon ealáhusovddideamis, lotnolasealáhusain ja duodješiehtadusas, ja ortnegiin ollislaččat.

Govus 2.6 Juolluduvvon ruhtadoarjagat ealáhusovddideapmái,
 lotnolas ealáhusaide ja
 duodješiehtadussii gulli doaimmaide.

Govus 2.6 Juolluduvvon ruhtadoarjagat ealáhusovddideapmái, lotnolas ealáhusaide ja duodješiehtadussii gulli doaimmaide.

Kárta boahtte siiddus čájeha juolluduvvon doarjagiid juogadeami gielddaid mielde ealáhusa ohcanvuđot ortnegiidda.

Govus 2.7 Jagi 2009 doarjagat ealáhusáigumušaide.

Govus 2.7 Jagi 2009 doarjagat ealáhusáigumušaide.

2.11 Birasgáhtten ja kultursuodjalus

2.11.1 Váldomihttomearri

  • Sihkkarastit sámi kultuvrra luondduvuđđosa ja suodjalit sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid

2.11.2 Oassemihttomearit

  • Duođaštit ja gaskkustit sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid

  • Oainnusin dahkat sámi árbedieđu

2.11.3 Strategiijat

  • Árjjalaš váikkuhangaskaoapmegeavaheami bokte nannet sámi árbedieđuid ja sámi kulturmuittuid fuolaheami ja suodjaleami vuđđosa

  • Bisuhit ja viidáseappot ovddidit gulahallama ja ovttasbarggu guovddáš, regionála ja báikkálaš eiseválddiiguin ja eará oassálastiiguin, nannen dihtii sámi kultur- ja birasgáhttema rámmaeavttuid

  • Ovttasbargošiehtadusaid bokte fylkkagielddaiguin nannet sámi kulturmuitosuodjalusa

  • Fuolahit sámi beroštusaid lagaš gulahallama ja ovttasbarggu bokte gielddaiguin kulturmuitolága, plána- ja huksenlága ja eará guoskevaš mearrádusaid vuođul

  • Gulahallama bokte allaskuvllaiguin, dutkanásahusaiguin ja universatehtaiguin bargat dan ala ahte buoridit sámi kulturmuitosuodjalusa ja árbedieđuid dutkama

  • Sierra biras- ja dálkkádatdieđáhusain čalmmustuhttit sámi árbevirolaš geavaheami hástalusaid

2.11.4 Kulturmuitosuodjalus

2.11.4.1 Statistihkka mii čájeha doaimmaid

Sámedikki hálddašanváldi sámi kulturmuittuid ektui mielddisbuktá ollu doaimmaid, maid maiddái jagi 2009 kulturmuitosuodjalusa doaibmastatistihkka čájeha: 6820 dokumeanttat vuostáiváldojuvvon ja 2912 dokumeantta sáddejuvvon, 186 báikediđoštallama, 6 vuosttadeami, 19 luvvejuvvon kulturmuittu ja 630 ođđa kulturmuitologahallama lassin daid rievdadusaid 1082 bođu kulturmuittus, mat leat logahallojuvvon kulturmuitodiehtovuđđui Askeladden.

2.11.4.2 Riikkarevišuvnna iskkadeapmi das mo Birasgáhttendepartemeanta lea fuolahan ovddasvástádusa ráfáidahttojuvvon ja suodjalanveara visttiin

Riikkarevišuvdna lea čađahan hálddašaniskkadeami das mo Birasgáhttendepartemeanta lea fuolahan nationála ovddasvástádusa ráfáidahttojuvvon ja suodjalanveara visttiin. Riikkarevišuvnna raporta deattasta ahte Birasgáhttendepartemeanttas eai leat doarvái stivrendieđut vistesuodjalussuorggis. Sámediggi lea addán cealkámuša sihke gaskaboddasaš raportii ja Riikkarevišuvnna mearkkašumiide. Sámedikki cealkámuš lea almmuhuvvon ollásit loahpparaporttas. Sámediggi lea erenoamážit čujuhan ahte ii leat ožžon lassi hálddahusresurssaid sámi kulturmuitohálddašeapmái 1999 rájes, ja ahte Sámedikki hálddašanváldi sámi kulturmuittuid ektui ferte šaddat bistevaš ortnegin.

2.11.4.3 Ovttasbargu Riikkaantikvárain

Sámediggi ja Riikkaantikvára gulahallaba jeavddalaččat áigeguovdilis áššiid birra. Sámediggi lea maiddái ovttas Riikkaantikvárain leamaš mielde evttoheamen ja juohkimin 2 000 000 ruvnnu sámi kulturdoaibmabijuide Ráđđehusa doaibmabidjopáhkas.

Sámediggi lea ávžžuhan Riikkaantikvára bargat dan ala ahte sámegielat geavaheaddjit sáhttet geavahit kulturmuitodiehtovuođu Askeladden sámegillii.

2.11.4.4 Ovttasbargu eará oassálastiiguin

Sámediggi gulahallá jeavddalaččat guoskevaš fylkkagielddaiguin kulturmuitohálddašeami oktavuođas. Sámediggi oassálastá fylkkagielddaid areálaplánaforumii, ja ovttasbargá maiddái beaivválaš áššemeannudemiin ja báikediđoštemiiguin.

Sámedikkis lea muđui jeavddalaš oktavuohta ja gulahallan gielddaiguin ja doaibmabiddjiiguin ovttaskas olmmožin, priváhta ja almmolaš fitnodagaiguin ja ásahusaiguin. Dát oktavuohta dáhpáhuvvá erenoamáš dávjá diđoštallanáigodagas.

Sámediggi veahkeha muđui sihke Norgga kulturmuitofoandda ohcciid ja foandda áššemeannudit ohcamiid sámi kulturmuittuid oktavuođas.

2.11.4.5 Ovttasbargošiehtadus Opplándda fylkkasuohkaniin

Opplándda fylkkasuohkan ja Sámediggi leat dahkan ovttasbargošiehtadusa kulturmuitohálddašeami birra. Šiehtadus lea čuovvoluvvon dakkár ássánguovllu roggamiin Rensrennis Oarjjit Slidre suohkanis, maid mii navdit máttasámi ássamin. Oslo kulturhistorjjálaš musea lea plánen ja čađahan roggama, Opplándda fylkkasuohkana ja Sámedikki ruđaiguin. Sámediggi juolludii dasa 100 000 ru.

2.11.4.6 Regionálaplána kulturmuittuid ja kulturbirrasiid várás

Finnmárkki fylkkagielda ja Sámediggi gaskasaš šiehtadusas bohtá ovdan ahte beliin galgá leat oktasaš kulturmuito- ja kulturbirasplána. Regionála plána kulturmuittuid ja kulturbirrasa várás Finnmárkkus lea ođđahutkanbargu. Beliin lea ovttamielalašvuohta das ahte bargu kulturmuitosuodjalusas galgá juogaduvvot buorebut fágalaš fáttáid vuođul ja ahte galgá ráhkaduvvot oktasaš kulturmuitoplána Finnmárkui. Plánabargu álggahuvvui politihkalaš stivrenjoavkku ásahemiin ja plánaprográmma dohkkehemiin. Sihke fylkkadiggi ja Sámediggi galget dohkkehit plána.

2.11.4.7 Nuortalašsiida

Sámediggi lea oastán gohttensaji Nuortalašsiiddas Njávdámis ja lea dál dan eaiggát. Gohttenbarttat leat gaikojuvvon. Ássanvisti gal čuožžu ja galgá divoduvvot bálvalusvistin báhpaide mat dollet ipmilbálvalusaid ja galledit searvegotti, ja orrunsadjin ja vuorkán eanadatdikšuma ja kulturbirrasa dikšuma oktavuođas. Jahkásaš dikšuma čađaha Nuortasámi musea šiehtadusa vuođul.

Ođđasis hávdádeami oktavuođas lea Riikkaantikvára juolludan Sámediggái ruđaid Nuortalašsiidda hávdesaji ovdaiskkadeapmái. Iskkadeapmi čađahuvvui ovttas Norsk institutt for kulturminneforskning, earret eará geavahettiin georádara/giedderádara mainna duođašta hávddiid logu ja hávdesajit viidodaga. Areálaplána suodjalanguovllu várás lea ráhkaduvvomin.

Sámediggi lea doallan álbmotčoahkkima Njávdámis gos lei diehtojuohkin ođđasis hávdádeami birra Nuortalašsiiddas.

2.11.4.8 Ceavccegeađgi-Mortensnes UNESCOs máilmmiarbelisttus

Sámediggi lea guhkit áiggi oččodan Ceavccegeađgi-Mortensnes UNESCO máilmmiárbelistui. Sámediggi lea bargagoahtán dan badjelii ahte ásahuvvo bargojoavku mas Riikkaantikvára, Unjárgga gielda ja Sámediggi barget viidáseappot plánain vai ášši ovdána. Kulturmuitoguovllu jahkásaš dikšuma čađaha Várjjat sámi musea šiehtadusa vuođul.

2.11.4.9 Báikediđoštallamat

Sámediggi lea hálddašaneiseváldin geatnegahttojuvvon ollašuhttit iskkadangeatnegasvuođa. Sámediggi árvvoštallá áššemeannudeamistis hui vuđolaččat diđoštallandárbbu. Go dattetge válljejuvvo čađahit diđoštallama, de lea sivvan dasa ahte ii leat ovdal diđoštallojuvvon plána- ja huksenguovllus, dahje ahte ovddeš diđoštallamat árvvoštallojuvvojit leat váilevaččat ođđa dieđuid vuođul sámi kulturmuittuid birra. Diđoštallamiid áigumuš livččii maiddái daid sámi kulturmuittuid logahallamiid kvalitehtasihkkarastin, mat leat čađahuvvon ovddeš diđoštallamiin. Sámedikkis lea buorre ovttasbargu Sámedikki hálddašanguovllu fylkkagielddaiguin diđoštallamiid juogadeami dáfus. Dát ii guoskka davit Nordlándda hálddašanguvlui gos ovttasbargu diđoštemiid juogadeapmi ii oro doaibmamin nu bures go lei berret.

Dá leat ovdamearkkat makkár diđoštallamat leat čađahuvvon jagis 2009:

Avinor lea áššáskuhttojuvvon leat rihkkon mearrádusaid mat gildet duohtadeamis kulturmuittuid Čáhcesullo girdišiljus. Sámediggi lea ovttas Finnmárkku fylkkasuohkaniin, Romssa musean ja Čáhcesullo politiijain diđoštallan guovllu ja gávnnahan ahte earret eará lea sámi hávdesadji gávcciin hávddiin duohtaduvvon njuolgga ja golmma bođu hávddi sihkkarastinavádat lea rihkkojuvvon. Fágalaš árvvoštallan ii mielddisbuktán roggangáibádusa go hávddit iešalddiset eai leat billahuvvan, muhto gáibiduvvui čorget luonddu hávddiid birra.

Sámediggi lea čađahan báikediđoštallama dan oktavuođas go Meavkki báhčinguovlu galgá čielggaduvvot kulturmuittuid ektui. Ledje juo ovdal registrerejuvvon ollu kulturmuittut guovllus, ja 25 ođđa kulturmuittu fuomášuvvojedje. Ođđa gávdnosat ledje eanaš árranat, muhto maiddái registrerejuvvojedje golbma geađgerieggá, maid doaibma ii leat oahpis.

Sámediggi lea ráhkadan dikšunplána seailluhit áidnalunddot guovžahávdečoakkáldaga Návuona suohkanis. Johtolat lea áittan guovžahávddiide. Guovllus leat maid registrerejuvvon muhtun ođđa kulturmuittut.

Ráđđehus lea 2008:s čujuhan 20 válljejuvvon kultureanadaga eanadoalus mat galget oažžut sierra dikšuma ja hálddašeami. Mearrasámi gilli Skárfvággi Gáivuonas lea válljejuvvon Romssa fylkka nationála eanadoalloeanadahkan. Gilli ovddasta árbevirolaš mearrasámi ássama ja eallinvuogi. Sámediggi bargá ovttas Romssa fylkkamánniin ja Gáivuona suohkaniin dáinna prošeavttain. Sullii 20 arkeologalaš kulturmuittu (goahte- ja návetsajit, áidesajit, sieiddit ), 11 suodjalanveara oapmegoađi ja láđut ja 19 návsttu, mearravistti, mearaduvdaga ja guollejielli. Sámediggi lea jearahallan ja diđoštallan ovttas eanaeaiggádiiguin, mat árjjalaččat gáhttejit eanadoalloeanadaga. Nordlánddas lea Kjelvik- Engan/Ørnes guovlu Sørfoldda suohkanis mii lea válljejuvvon. Dás lea earret eará Kjelvik-nammasaš sámi láigodállu, mas leat auteanttalaš visttit nugo barta, návet, dollastohpu, bádji ja visti gosa vurkejedje biergguid ja guliid. Mearragáttis leat maiddái návsto- ja mearravistesajit.

Sierra hálddašanplána ráhkadeami oktavuođas Rogo álbmotmeahci várás Sørfoldda suohkanis Nordlándda fylkkas lea Sámediggi čađahan diđoštallama álbmotmeahcis. Buohkanassii registrerejuvvojedje 52 kulturmuitobáikki. Dát leat árranat/lávvosajit, goahtesajit, mearkkat muorain, mánáid kulturmuittut, sieiddit ja bákteloamut.

Riikkaantikvára lea addán Sámediggái doarjaga ráhkadit sierra dikšunplána rokkahaga várás mii lea Skorvkjosenis Divttasvuona suohkanis eastadit ahte dat billašuvvet ain eanet. Registrerenbargu lea addán Sámediggái dárbbašlaš visogova kulturmuittuid viidodagas, daid dilis ja dikšundárbbus. Registrerejuvvon kulturmuittut leat rašis kulturmuittut, ja dárbu rokkahaga eanet duođaštit ja dikšut lea stuoris.

2.11.4.10 Vistesuodjalus

Sámediggi lea 2009:s čađahan diđoštallamiid sámi vistesuodjalusa oktavuođas Finnmárkkus, Romssas ja Davit Nordlánddas. Dan lassin lea Sámediggi bargan iešguđet plána- ja ovddeštanáššiiguin. Ovdamearkan sáhttet leat dakkár áššit go Sandeggen girkogárdi Gáivuona suohkanis, válljejuvvon kultureanadagat Skárfvákkis Romssas ja Máhkkanjárggas Finnmárkkus ja kulturmuitoiskkadeamit Uhca Liidnavuonažis, Finnmárkkus.

Sámediggi bargá ovttas Deanu gielddain ja Sirpmá giliservviin máŋgga jagáš vistesuodjalanprošeavttain Sirpmás. Prošeavtta mihttomearri lea háhkat vásáhusaid sámi vistesuodjalusas ja oahpahit ovddeštanduojáriid. Prošeavtta oktavuođas lágiduvvui fágaseminára árvvoštallat bohtosiid dán rádjai.

2.11.4.11 Vuosttaldeamit

Sámediggi lea kulturmuitoeiseváldin ovddidan vuosttaldeami Hámmanoaivvi bieggafápmorusttega muddenplánii Báhcavuona gielddas. Vuosttaldeapmi lea ovddiduvvon daid kulturmuitodiđoštallamiid vuođul, mat lea čađahuvvon guoskevaš guovllus. 147 eaŋkil kulturmuittu leat registrerejuvvon, mat juohkásit 82 kulturmuitobáikái. Dás lea sáhka čilain, urain, vuorkkáin, borain, dáktevuorkkáin ja vejolaš hávddiin.

Plánaguovllu gaskkamus oassi šaddá vuostálaga máŋgga registrerejuvvon kulturmuittuin, main lea oktavuohta sápmelašvuhtii ja lohkkojuvvojit automáhtalaččat ráfáiduhttojuvvon. Dáin kulturmuittuin árvvoštallojuvvojit máŋgasis leat viehka guhkes áigeolli ja dat duođaštit oktilisvuođa guovllu sámi geavaheamis, dat mearkkaša bivdoservodaga rájes boazodoalu rádjai. Viidáseappot čatnasit várra muhtun kulturmuittut boares sámi oskui ja árbevirrui. Vásáhusárvu árvvoštallojuvvo stuorisin.

Ohccojuvvon doaibmabidju sáhttá Sámedikki árvvoštallama mielde duššadit, vahágahttit ja vuortnuheamit heahppášuhttit sámi kulturmuittuid, ja danne dat rihkku kulturmuitolága. Sámediggi oaivvilda ahte osiid guovllus ferte váldit eret muddenplánas. Dat mii vel báhcá plánaevttohusas váikkuha ain visuálalaččat registrerejuvvon kulturmuittuide, muhto areálahálddašeapmi ii rihko kulturmuitolága.

2.11.4.12 Gaskkusteapmi

Gaskkustanbealli lea oassi kulturmuitobarggus, ja Sámediggi lea earret eará ofelastán jahkásaš Golleverremárssas Deanu gielddas. Fáddán lei historjjálaččat dovddus bivdoássanbáiki mii gullá Gollevári viiddes bivdorusttegii.

2.11.5 Birasgáhtten

2.11.5.1 Sámedikki biras- ja areáladieđáhus

Sámedikki dievasčoahkkin meannudii 2009:s Sámedikki biras- ja areáladieđáhusa, Eallit riikkas dan dábiid mielde. Dieđáhus bidjá ovdan Sámedikki biras- ja areálapolitihka, sihke riikkalaš ja riikkaidgaskasaš dásis. Dása gullet sihke áššesuorggit main Sámedikkis lea duohta háldenvejolašvuohta, ja suorggit main Sámediggi ovttas earáiguin sáhttá hábmet biraspolitihka.

Sámedikki biras- ja areáladieđáhusa váldomihttomearrin lea sihkkarastit ceavzilis ovddideami buot areála- ja resursahálddašemiin sámi ássanguovlluin. Heahttás biraspolitihka čuvvosat čuhcet erenoamážit álgoálbmogiidda. Sámediggi deattuha dárbbu searvat riikkaidgaskasaš deaivvadanbáikkiide vai álgoálbmogiid oaidnu sihkkarastojuvvo bajimus biraspolitihkkii.

Čuolbmačilgehusat mat čatnasit birrasii ja areálii leat viidát ja fátmmastit hui iešguđetlágan áššesurggiid. Dieđáhusas čujuha Sámediggi hástalusaide mat čatnasit sámeguovlluid ássamii ja veahkadatovddideapmái, areálaid ja resurssaid geavaheapmái ja suodjaleapmái, oppamáilmmálaš birashástalusaide, ja lágaide vuoigatvuođaid, máhtu ja gelbbolašvuođa birra. Dieđáhus bidjá maid ovdan deaŧalaš surggiid vuoruhuvvon doaibmabijuid.

2.11.5.2 Dálkkádat

ONa álgoálbmotáššiid Bistevaš Forum doalai čoahkkima Kárášjogas. Čoahkkin lei ovdačoahkkin Bistevaš Foruma sešuvdnii New Yorkas. Dálkkádatrievdamat ja álgoálbmogat lei okta máŋgga fáttás mat ságaškuššojuvvojedje čoahkkimis. Sámedikkiin ja Ruošša bealde sámiid ovddasteaddjiin ledje sierra čoahkkimat lahtuiguin. Dan lassin lei rabas čoahkkin sámi organisašuvnnaiguin ja ásahusaiguin. Máilmmibáŋku bođii vásedin Kárášjohkii divaštallat dálkkádatdoaibmabijuid Bistevaš Foruma lahtuiguin rabas čoahkkimis.

Sámediggi ja Sámiráđđi oassálaste riikkaidgaskasaš álgoálbmotčoahkkimii dálkkádatrievdamiid birra Anchorages Alaskas. Vásáhusat, gulahallanoktavuođat, ja raporta ja julggaštus Anchorage-čoahkkimis, leat deaŧalaččat oažžumis álgoálbmotposišuvnnaid mielde Københavna dálkkádatkonvenšuvnna njunusčoahkkimii. Sámediggi lea ráhkadan bajimuš posišuvnnaid dálkkádatrievdamiid birra. Sámediggi oassálasttii Norgga sáttagoddái bajimusčoahkkimis dálkkádaga birra ja gaskašiehtadallamiin dan ovddabealde.

Dat, mo Norga čuovvola Árktalaš ráđi dálkkádatprošeavtta «Arctic Climate Impact Assessment», galgá oassečielggadeami bokte leat mielde ovddideamen, buohtastahttimin ja gaskkusteamen máhtu dálkkádatrievdamiid birra – váikkuhusaid ja heivehemiid – Norgga bealde Árktisas. Sámediggi oassálastá fáddájovkui dálkkádatrievdamiid heivehemiid birra ja váidudeaddji doaibmabijuid birra, ja lea maid mielde fáddájoavkkus álbmogiid ja servodagaid birra.

2.11.5.3 Biologalaš šláddjivuođakonvenšuvdna

Sámediggi lea oassálastán Norgga sáttagoddái čihččet ja gávccát bargojoavkočoahkkimii genaresurssaid birra biologalaš šláddjivuođakonvenšuvnnas. Šiehtadallamat riikkaidgaskasaš ráđđenvuogi birra genaresurssaid geavaheami ja vuoiggalaš juogadeami oktavuođas leat gáibideaddjit. Váldofáttát maid birra šiehtaduvvui ledje ráđđenvuogi ulbmil ja doaibmaguovlu, mihtilmasvuohta, doahttaleapmi, vuoitojuogadeapmi ja genaresurssaid oažžunvejolašvuohta, ja kapasitehtahuksen ja árbedieđut genaresurssaid oktavuođas. Proseassa oassálastit leat ain guhkkálagaid.

Sámediggi lea maid oassálastán Norgga sáttagoddái guđát bargojoavkočoahkkimis artihkal 8 (j) oktavuođas álgoálbmogiid árbedieđu, ođasmahttima ja doaimmaheami birra mii guoská biologalaš šláddjivuođa gáhttemii ja ceavzilis geavaheapmái. Álgoálbmotjoavku lei duhtavaš bargojoavkočoahkkima bohtosiin álgoálbmogiidda guoskevaš áššiiguin ja árbedieđuin, ja oaivvilda ahte dat addá buori vuođu konstruktiiva mearrádusaide beliid čoahkkimis biologalaš šláddjivuođakonvenšuvnna čoahkkimis 2010:s. Dát guoská erenoamážit lassánan fokusii dasa mo álgoálbmogat leat ávkkástallan biologalaš šláddjivuođain dološ vieruiduvvan ja ceavzilis geavaheami vuođul. Viidáseappot lei positiiva ovdáneapmi barggus etihkalaš kodaid, indikáhtoriid ja dološ vieruiduvvanrievtti ovttaiduhttima oktavuođas ovddideamis vuogádagaid mat galget suodjalit álgoálbmogiid árbedieđuid.

2.11.6 Areálat

2.11.6.1 Finnmárkkuopmodat

Sámediggi, Finnmárkku fylkkagielda ja Finnmárkkuopmodat dollet gulahallančoahkkimiid juohke jahkebealis. Čoahkkimat dollojuvvojit Sámedikki ja Finnmárkku fylkkagieldda gaskasaš ovttasbargošiehtadusa vuođul, mas daddjojuvvo ahte bealit galget «láhčit dilálašvuođa buori ovttasdoaibmamii Finnmárkkuopmodagain». Čoahkkimiid fáddán lea earret eará leamaš Finnmárkkuopmodaga beaggin ja Finnmárkkuopmodaga boahttevaš badjebáhcaga hálddašeapmi.

2.11.6.2 Sámi vuoigatvuođalávdegoddi II – viidáset čuovvoleapmi

Sámediggi lea Sámi vuoigatvuođalávdegotti II barggu oktavuođas doallan álbmotčoahkkima guoskevaš guovlluin háhkan dihtii evttohusaid ja oaiviliid, ja vai lea beassan oahpásmahttit Sámedikki politihkkii.

2.11.6.3 Suodjaleapmi

2010 Stáhtabušeahtas biddjojuvvojit ovdan álbmotmehciid ja eará stuorra suodjalanguovlluid ođđa hálddašanmálle. Sisdoallu ja teaksta dávista Sámedikki ja Birasgáhttendepartemeantta gaskasaš proseassa konsultašuvdnabohtosii. Dálá ja ođđa álbmotmehciid hálddašeapmi galgá dáhpáhuvvat gielddaidgaskasaš álbmotmeahccestivrra/suodjalanguovlostivrra bokte. Álbmotmeahccestivrrain galget leat sihke guoskevaš gielddaid ja fylkkagieldda álbmotválljen áirasat. Dakkár guovlluin gos leat sámi beroštusat, galgá dan lassin Sámediggi nammadit áirasiid. Sámedikkis ja Birasgáhttendepartemeanttas leat vuorrohálešteamit dan birra guđe málliid galgá válljet báikkálaš ja sámi oassálastimii suodjalanguovlluid hálddašeamis. Dan birra čađahuvvojit konsultašuvnnat.

Sámedikkis ja Birasgáhttendepartemeanttas lea ovttamielalašvuohta vuvddiid suodjaleami suodjalanláhkaásahusaid hárrái. Ovddeš ovttamielalašvuohta suodjalanplánaid birra sámi guovlluin jotkojuvvui suodjalanláhkaásahusas Holmvassdalena luonddumeahci várás Grane suohkanis Nordlándda fylkkas, ja Trostenelva luonddumeahci várás Roan suohkanis Mátta-Trøndelága fylkkas. Mølmannsdalslia, Dragåsvollen, Samsjøen ja Nålbogen luonddumehciid vuovdeguovlluid várás sámi boazoguohtunguovlluid olggobealde lea boahtán teaksta láhkaásahussii mii váldá vuhtii ahte boazodoallu dattetge sáhttá doaibmat guovlluin johttima, guohtuma ja bođu bohccuid ohcama oktavuođas.

Davvi-Trøndelága fylkkamánni lea Sámediggái dieđihan ahte plánejuvvo álggahuvvot plánaproseassa Dåapma álbmotmeahci hárrái Nord-Fosen suohkanis Namdalseidis ja Verranis Davvi-Trøndelágas, ja Åfjord, Osen ja Roan suohkaniin Mátta-Trøndelágas. Evttohus boahtá guoskevaš suohkaniin háleštemiid vuođul Fosen/Njaarke orohagain. Evttohus boahtá olggobealde stuorradiggedieđáhusa álbmotmehciid riikkaplána birra, ja galgá gehččojuvvon vuostecealkkan daidda ollu bieggafápmo- ja fápmojođasprošeaktaplánaide Fosenis. Sámediggi lea gáibidan ahte ferte Dåapma álbmotmeahci suodjalanbargui ásahuvvot bargolávdegoddi mas leat guoskevaš sámi beroštusaid áirasat, dás maiddái Fosen/Njaarke orohagas.

Sámediggi ja Birasgáhttendepartemeanta leaba konsultašuvnnaid bokte soabadan suodjalanláhkaásahusaid ja sisdoalu Lomsdal-Visten álbmotmeahci/Njaarken vaarjelimmiedajve, ja Strauman suodjemeahci ja Sjunkhatten álbotmeahci várás Nordlánddas. Ovddeš soabadeapmi suodjalanplánaid oktavuođas sámi guovlluin lea jotkojuvvon, ja mielde leat boahtán ođđa mearrádusat dan birra ahte suodjalus ii galgga hehttet ávkkástallama luondduávdnasiiguin mat čatnasit sámi kultuvrii. Sámediggi lea čoahkkimis Nordlándda fylkkamánniin ja guoskevaš gielddaiguin soabadan dan bargojoavkku čoahkádusa, mii galgá ráhkadit hálddašanplána for Lomsdal-Visten álbmotmeahci ja Sjunkhatten álbmotmeahci várás . Dát lea maid čielggaduvvon guoskevaš orohagaiguin.

Romssa fylkkamánni lea váikkuhusčielggadusaid ja gulaskuddancealkámušaid vuođul rávven Luondduhálddašandirektoráhtii ahte ásahuvvo álbmotmeahcci Beardui namain Rohkunborri álbmotmeahcci. Romssa fylkkamánni ii čađahan konsultašuvnnaid Sámedikkiin ja eare guoskevaš sámi beroštusaiguin, vaikke vel Sámediggi bivddii dakkár konsultašuvnnaid dollojuvvot. Sámediggi áigu čielggadit Luondduhálddašandirektoráhtain ja Birasgáhttendepartemeanttain mo konsultašuvnnat galget čađahuvvot viidáset áššemeannudeamis. Sámediggi atná sihke Gielas ja Hjerttind/Altevatn/Fagerfjell orohagaid, ja Talma čearu Ruoŧas, njuolgga guoskevaš sámi beroštussan maid stáhta eiseválddit fertejit konsulteret lassin Sámedikki.

2.11.6.4 Minerálat

Stuorradiggi dohkkehii 2009:s minerálalága. Mearriduvvon láhka ii váldde vuhtii Sámedikki oainnu mii earret eará deattuha ahte sámi beroštusat Finnmárkku olggobealde galget fuolahuvvot. Dat mearkkaša ahte stáhta sáhttá addit sihke iskan- ja rogganlobiid Finnmárkku olggobealde almmá dieđitkeahttá Sámediggái. Doppe eai árvvoštallojuvvo sámi deasttat eai ge dat deattuhuvvo, ja Sámediggi ii konsulterejuvvo. Sámedikki oaidnu lea ahte dát lea čielgasit álbmotrievtti rihkkun.

Sámediggi lea addán cealkámuš Finnmárkkuopmodaga njuolggadusevttohussii mo geavahit eanaeaiggáda minerálaid dan eatnamis maid Finnmárkkuopmodat stivre ja hálddaša. Sámediggi deattuha ahte eanaeaiggádiid minerálaid iskkadeapmi ja roggan sáhttá dušše dáhpáhuvvat šiehtadusa vuođul eanaeaiggádiin dahje bággolonisteami vuođul. Sámedikki árvalus lea muhtumassii mielde eanaeaiggáda minerálahálddašannjuolggadusain. Áššiin rievdaduvvon meahcceávkkástallama birra lea Sámedikki oaidnu dat ahte Finnmárkkuopmodat galgá iehčanassii árvvoštallat rievdadusaid mearkkašumi sámi kultuvrii, boazodollui, meahcceávkkástallamii, ealáhusdoaimmaheapmái ja servodateallimii. Dát guoská maid daidda lobiide minerálalága vuođul, maid minerálahálddašandirektoráhta lea árvvoštallan finnmárkkulága vuođul.

Sámediggi lea addán celkámuša Báktehovdii Sydvaranger Gruve ASa ohcamii oažžut mihtiduvvot, ja rogganlobi, oktiibuot 15 guovllu Mátta-Várjjaga gielddas. Mihtidanguovllut leat sihke siskkobealde ja olggobealde Sydvaranger Gruve konsešuvdnaguovllu. Sámedikkis eai leat mearkkašumit daidda mihtidanguovlluide mat leat ollásit konsešuvdnaguovllus. Dát lea dieđihuvvon ovdal, dainna eavttuin ahte roggama joatkin ii mielddisbuvtte ođđa sisabahkkemiid ja rievdaduvvon muddemiid. Sámediggi lea baicce vuosttildan ahte addojuvvo rogganlohpi dain guovlluin mat leat konsešuvdnaguovllu olggobealde. Ággan lea geavahuvvon ahte Báktehoavda ii leat árvvoštallan rogganlohpeohcama finnmárkkulága ja Sámedikki rievdaduvvon meahcceávkkástallama njuolggadusaid vuođul. Sámediggi lea bivdán ahte čađahuvvojit konsultašuvnnat gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki jus árvvoštallojuvvo addit rogganlobi dain guovlluin mat leat konsešuvdnaguovllu olggobealde. Sámediggi ii leat dán rádjai ožžon vástádusa jearaldahkii ahte čađahit konsultašuvnnaid.

2.11.6.5 Mohtorjohtalus meahcis

Sámediggi lea mieđihan rievdadussii mohtorjohtalusláhkii mii nanne meahcceávkkástallama vejolašvuođaid. Lea aiddostahttojuvvon ahte rievdadus ii gáržžit eará vuodjindárbbuid. Birasgáhttendepartemeanta áigu konsulteret Sámedikki dan oktavuođas go sii leat dieđihan ahte mohtorjohtaluslága guorahallan galgá loahpahuvvot.

2.11.6.6 Šiehtadus Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain

Sámediggi ja Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta leaba soabadan čađahit konsultašuvnnaid energiijaáššiin. Direktoráhta lea Oljo- ja energiijadepartemeantta vuollásaš ja ráhkkanahttá ja meannuda buot konsešuvdnaáššiid mat gusket huksemiidda energiijalága vuođul. Danne deaivvada Sámediggi dávjá direktoráhtain huksen- ja areálaáššiin, ja stáhta eiseváldin lea Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta geatnegahttojuvvon čađahit konsultašuvnnaid Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš bajimus konsultašuvdnašiehtadusa vuođul. Ovttasbargošiehtadus lea Sámedikki ja stáhta eiseválddiid gaskasaš bajimus konsultašuvdnašiehtadusa aiddostahttin.

2.11.6.7 Konsultašuvnnat bieggamillopárkkaid birra

Varanger kraft AS lea ohcan konsešuvnna beassat hukset bieggamilluid Rákkočerrui Beralvágis. Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain konsešuvdnaohcama birra. Sámediggi deattuhii hástalusaid guovtti dili ektui, namalassii sámi kulturmuittuid ja boazodoalu. Konsultašuvnnat leat loahpahuvvon ja Sámediggi ii leat duhtavaš dainna ahte ii Rákkočearu huksenplánaid oktavuođas ge mieđit direktoráhta dasa ahte berre čađahit iskkademiid kulturmuitolága vuođul ovdalgo konsešuvdnaohcan meannuduvvo. Guoskevaš orohat ja doaibmabiddjit lea soahpan ráddjehusaid plánaguovllus ja heivehemiid boazodollui. Sámediggi sáhtii dáid proseassaid vuođul miehtat dasa ahte Rákkočearu bieggamilluid huksemis eai leat mearkkašahtti hehttehusat guovllu boazodollui.

Sámediggi lea ožžon dieđu oktan váikkuhusčielggadusprográmmain Kalvvatnan bieggafápmorusttega huksema birra Bindal suohkanis Nordlánddas. Plánejuvvon huksen guoská sihke luonddu- ja kulturbirrasii. Huksemis sáhttet leat negatiivva váikkuhusat sihke guovllu sámi kulturmuittuide ja boazodollui. Sámediggi ja Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta leat čađahan konsultašuvnnaid váikkuhusčielggadusprográmma birra. Boazodoalu oktavuođas anii Sámediggi erenoamáš deaŧalažžan ahte ovdalis čađahuvvon ja ođđa plánejuvvon sisabahkkemat galge biddjojuvvot vuođđun čielggadeapmái. Sámediggi válddii vuhtii ahte ii leat vejolaš soabadit Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain buot mearkkašumiid ektui mat ledje čielggadanprográmmii. Sámediggi áigu váldit ovdan dárbbu eanet konsultašuvnnaide go vejolaš konsešuvdnaohcan oktan váikkuhusčielggademiiguin biddjojuvvo ovdan.

Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta lea vuoruhan njeallje bieggafápmoprošeavtta Fosenis loahppameannudeami oktavuođas. Suohkanat maidda dat guoská leat Roan, Åfjord, Bjugn ja Osen Mátta-Trøndelágas ja Flatanger Davvi-Trøndelágas. Orohat masa dat guoská, lea Fosen orohat. 4 bieggafápmoprošeavtta leat maŋiduvvon. Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhta rávve viidáseappot ahte vel 11 bieggafápmoprošeavtta plánen loahpahuvvo ja ahte prošeavttat formálalaččat gessojuvvojit ruovttoluotta gulaskuddancealkámušaid geažil. Dalle ii oro bieggafápmorusttegiid huksen šaddat nu viiddis go álggos orui šaddamin. Dán oaidná Sámediggi positiivan sámiid bealis. Muhto ain leat muhtun prošeavttat main sáhttet leat negatiiva váikkuhusat sámi beroštusaide ja sámi kultuvrii. Dáid plánejuvvon prošeavttaid geažil leat Sámedikkis konsultašuvnnat Norgga čázádat- ja energiijadirektoráhtain.

2.11.6.8 Mearraenergiijaláhka

Sámediggi ja Oljo- ja energiijadepartemeanta leaba konsultašuvnnain juksan ovttamielalašvuođa mearraenergiija hárrái. Láhka gusto ávkkástallamii ođasmuvvi energiijaresurssaiguin vuođđolinjá olggobealde ja áigumuššan lea deattuhit deastta sámi kultuvrii go addojuvvo areála- ja konsešuvdnaohcanlohpi.

2.11.6.9 Goliat-fealtta huksen ja doaibma Barentsábis

Sámedikkis leat leamaš konsultašuvnnat Oljo- ja energiijadepartemeanttain Goliat-fealtta birra. Bealit gávnnahedje ahte ii lean vuođđu juksat ovttamielalašvuođa áššis. Bealit eai juksan ovttamielalašvuođa álgoálbmotfoandda hárrái petroleumadoaimma oktavuođas dahje livčče go sámiin sierra vuoigatvuođat petroleumaresurssaide. Dan vuođul go ii leat ovttamielalašvuohta lea Sámedikki árvvoštallama mielde nu ahte ii leat doarvái buorre vuođđu guorrasit huksemii ja doibmii Goliat-fealttas. Sámedikki oainnut bohtet rivttes láhkai ovdan Stuorradiggeproposišuvnnas.

2.11.7 Váikkuhangaskaoamit – birasgáhtten ja kulturmuitosuodjalus – Njuolggo doarjagat

2.11.7.1 Dutkan ja duođašteapmi

2.11.7.1.1 Dutkan ja duođašteapmi Divttasvuona rádjelovssaid birra

2009 reviderejuvvon bušeahta lei várrejuvvon 1 000 000 ru Divttasvuona rádjelovssaid dutkan- ja duođaštandoibmii. Prošeakta lea loahpahuvvomin ja gárvvistuvvo 2010:s.

Divttasvuona rádjelovssaid dutkan- ja duođaštandoaimma mihttomearri lea čuvget ja duođaštit sámi álbmoga árjja 2. máilmmisoađi áiggi ja Divttasvuona rádjelovssaid árjja erenoamážit. Sámediggi ja Árran Julevsáme guovdásj/Lulesamisk senter soabaiga 2007:s čađahit golmmajagáš dutkan- ja duođaštanprošeavtta 2. máilmmisoađi rádjelovssajohtolaga birra.

2.11.8 Váikkuhangaskaoamit – birasgáhtten ja kulturmuitosuodjalus – Ohcanvuđot doarjagat

2.11.8.1 Kulturmuitosuodjalus

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Suodjalit, fuolahit ja čalmmustuhttit sámi kulturmuittuid ja -birrasiid

Vuoruheamit 2009:s:

  • Automáhtalaččat ráfáidahttojuvvon sámi kulturmuittuid ja kulturbirrasiid registreren

  • Rašis ja áitojuvvon sámi kulturmuittuid sihkkarastin ja ođasteapmi

  • Vuoruhansurggiid siskkobealde vuoruhuvvojit prošeavttat máin lea dihtomielalaš sohkabealperspektiiva, ovddemužžii.

2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 000 000 ru kulturmuitosuodjaleapmái. 1 968 000 ru juolluduvvui 24 prošektii mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde. Dáin leat 17 prošeavtta álggahuvvon 2009:s.

2009 juolludemiin leat 2 prošeavtta gárvvistuvvon. Ovdalis juolluduvvon doarjagiin kulturmuitosuodjaleapmái gárvvistuvvojedje 2009:s 19 prošeavtta.

Dan lassin juolludii Riikkaantikvára 2 000 000 ru Sámediggá ráfáiduhttojuvvon ja suodjalanveara visttiid suodjaleapmái. 2 000 000 ru juolluduvvui 7 prošektii.

2.12 Dearvvašvuohta ja sosiála

2.12.1 Váldomihttomearri

Dássásaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat sámi álbmogii, nugo muđui álbmogis leat

2.12.2 Oassemihttomearri

  • Dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus mas lea vuođđun sámi giella ja kultuvra

  • Sámi giella- ja kulturgelbbolašvuohta dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš bargiin buot dásiin

2.12.3 Strategiijat

  • Gulahallamiin ja ovttasbargguin guovddáš eiseválddiiguin ja gullevaš oassálastiiguin sihkkarastit Sámediggái váikkuhanfámu sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldaga hábmemis ja čađaheamis

  • Váikkuhangaskaomiid aktiivvalaš geavaheami bokte veahkkin heivehit dakkár dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa mii lea vuođđuduvvon sámi giella- ja kulturáddejupmái buot dásiin

2.12.4 Ovttasbargu sierra aktevrraiguin

Sámediggi gulahallá sierra aktevrraiguin ovddidan dihte buoret dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusa sámi álbmoga várás.

2.12.5 Sámi mánáid vuoigatvuođat

2009:s lei gollan 20 jagi das go ON mánáidvuoigatvuođa konvenšuvdna mearriduvvui. Dan oktavuođas lágidii Sámediggi seminára mánáidkonvenšuvnna birra Sámedikki áirasiidda. Mánáidkonvenšuvdna lea deaŧalaš gaskaoapmi Sámedikki barggus sámi mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaiguin. Sámediggi lea maiddái dorjon Gáldu Čála almmuheami – Mánáidkonvenšuvdna ja sámi mánát Norggas.

2.12.5.1 Sámi mánáid bearráigeahčču mánáidsuodjalusa fuolahusas

Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid Mánáid-, dásseárvo- ja searvadahttindepartemeanttain sámi mánáid bearráigeahččanortnega hárrái mánáidsuodjalusa fuolahusas. Konsultašuvnna duogážin lea sámi mánáid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid goziheapmi olggobealde vánhemiid ruovttu. Sámedikki ulbmilin lea ahte sámi mánáid gielalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođat maid konvenšuvnnat ja nationála lágat stivrejit, galget heivehuvvot láhkaásahusaide mánáidsuodjalusa bearráigeahču birra.

2.12.5.2 Mánáidviessu

Sámediggi konsultere Justiisa- ja politiijadepartemeanttain sámi mánáid vuoigatvuođaid goziheami ja dárbbu organiserema hárrái Mánáidviesus. Mánáidviessu lea ođđa gažadanmálle mánáide geat leat gillán vearredaguid ja ulbmilin lea čohkket buot gelbbolašvuođa ja instánssaid ovtta sadjái fysálaččat. Sámedikki mihttomearrin lea ahte sámi mánát geat gillájit vearredaguid galget oažžut kultuvrralaččat ja gielalaččat heivehuvvon fálaldaga go deaivvadit dikšunapparáhtain, politiijaiguin ja riektedoaimmahagain.

2.12.6 Ovttasdoaibmanođastus

Sámedikkis leat leamaš gulahallančoahkkimat Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain ovttasdoaibmanođastusa barggu birra. Ovttasdoaibmanođastusa ulbmilin lea oččodit buoret ovttasdoaimma vuođđo- ja spesialistadearvvašvuođabálvalusaid gaskka. Sámediggi lea dieđihan ahte ovttasdoaibmanođastusas leat váikkuhusat buot sámiide, ja danne ferte nationála dásis bidjat guovddážii sámi perspektiivva barggus bajimuš dásis. Sámediggi lei bovden sámi fágabirrasiid čoahkkimii Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain. Stuorradiggedieđáhus ovttasdoaibmanođastusa birra lea geigejuvvon Stuorradiggái. Sámediggi áigu čuovvolit viidáseappot sámi pasieanttaid dearvvašvuođafálaldaga goziheami Ovttasdoaibmanođastusas.

2.12.7 Spesialistadearvvašvuođabálvalusat

Sámediggi lea ovttasráđiid Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain ovttamielalaš das ahte álggahuvvo prošeakta ráhkadan dihte doaibmabijuid dan várás vai sámi pasieanttat besset geavahit iežaset giela oktavuođas spesialistadearvvašvuođabálvalusain.

2.12.8 Sámi nationála gelbbolašvuođaguovddáš oahppama ja máhttima várás

Lea ásahuvvon oahppan- ja máhttinguovddážat miehtá riikka mat galget gozihit pasieanttaid ja oapmahaččaid oahpaheami. Sámi pasieanttat leat unnán geavahan daid fálaldagaid maid oahppan- ja máhttinguovddážat dál fállet eaige dat doaimma dohkálaččat. Danne doarju Sámediggi sierra oahppan- ja máhttinguovddáža ásaheami sámi pasieanttaid várás, mii váldá vuolggasaji sámi gielas ja kultuvrras. Fálaldat galgá leat nationála dásis ja galgá bálvalit olles sámi álbmoga Norggas. Sámediggi lea váldán dán ovdan Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain, ja leaba ovttamielalaččat das ahte dát galgá čuovvoluvvot regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid bargodoaibmadokumeanttain.

2.12.9 Regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid bargodoaibmadokumeanttat

Sámediggi lea čađahan konsultašuvnnaid Dearvvašvuođa- ja fuolahusdepartemeanttain sámi pasieanttaid dárbbuid ja vuoigatvuođaid goziheami birra regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid 2010 bargodoaibmadokumeanttain. Konsultašuvnnaid boađusin lea earret eará ahte čuovvovaš teaksta váldojuvvui mielde buot regionála dearvvašvuođadoaimmahagaid bargodoaibmadokumeanttaide:

«Sámi pasieanttaid vuoigatvuohta ja dárbu oažžut láhččojuvvon fálaldagaid galgá ohcaluvvot ja oainnusmahttojuvvot plánemis, čielggadusain ja go mearrádusat dahkkojuvvojit.»

2.12.10 NAV

Sámedikkis lea beroštupmi sihkkarastit dan ahte sámi geavaheaddjit NAV-vuogádagas ožžot fálaldagaid sámi giella- ja kulturmáhtolašvuođa vuođul, ja dieđuid vuođul sámi servodatdiliid birra. Danne lea Sámediggi joatkán barggu mii guoská sámi bálvalusdárbbašeddjiid vuoigatvuođaide ja dárbbuide ođastusas, ja lea máŋgii váldán dán ovdan čoahkkimiin Bargo- ja searvadahttindepartemeanttain.

2.12.11 Heahtedieđihanbálvalus

Sámediggi lea álggahan konsultašuvnnaid Justiisa- ja politiijadepartemeanttain sámi giela ja kulturmáhtolašvuođa goziheami birra heahtedieđihanbálvalusas. Dál váilu heahtedieđihanguovddážiin sámi giella ja kulturgelbbolašvuohta, man geažil sáhttá šaddat nu ahte sámi geavaheaddjit eai oaččo ge veahki doarvái johtilit. Konsultašuvnnain lea Sámediggi váldán vuolggasaji das ahte sámi geavaheddjiin lea vuoigatvuohta geavahit sámegiela go lea oktavuohta heahtedieđihanguovddážii. Dát ferte čuovvoluvvot barggus ođđa digitála heahtefierpmádagain dainna lágiin ahte čovdosiin mat válljejuvvojit gozihuvvojit sámi geavaheddjiid dárbbut. Bargguin ođđa riikaviidosaš digitála heahtefierpmádagain leat maŋŋonan. Sámediggi áigu leat mielde plánaproseassas viidáseappot danne vai sámi giella ja kultuvra gozihuvvo dohkálaš vugiin.

2.12.12 Váikkuhangaskaomiid evalueren dearvvašvuođa- ja sosiálaáŋgiruššamiidda

Sámedikki áŋgiruššamiid váldoulbmilin dearvvašvuođa- ja sosiálasuorggis lea dat ahte sámi álbmogii ovddiduvvojit dásseárvosaš dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusat nugo muđui leat álbmogis. Sámediggi lea 2009:s evalueren váikkuhangaskaomiid geavaheami áigodagas 2001 – 2007. Evalueremis boahtá ovdan ahte prošeavttain maid Sámediggi lea dorjon leamaš nana váikkuhus sámi kultuvra ja giella máhtolašvuhtii ja áddejupmái dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusas, ja erenoamážit boarrásiidfuolahusas.

Prošeavttat eai leat buvttihan stuorát áddejumi das ahte ovddidit dearvvašvuođafálaldagaid main sámi giella ja kultuvra vuhtii váldojuvvo julev- ja lullisámi guovlluin. Prošeavttat maid eai leat duođi eanet dagahan dan ahte sámi pasieanttaid dárbbut livčče biddjojuvvon eanet guovddážii ovddasvástideddjiid gaskkas bajimuš dásis.

Evalueren čájeha ahte doarjagiin lea ávki. Hástalussan leat vátna resurssat, iešguđege prošeavttaid bohtosiid gaskkusteapmi ja viidáset bargu áddejumi buoridemiin ovddasvástideaddji dearvvašvuođaeiseválddiid gaskkas daid dárbbuid ektui mat leat erenoamážit julesámi ja máttasámi guovlluin

2.12.13 Váikkuhangaskaoamit – dearvvašvuođa- ja sosiálaáŋgiruššamat – ohcanvuđot doarjagat

2.12.13.1 Dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Buoret láhččojuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalus sámi geavaheddjiide

Vuoruheamit 2009:s:

  • Prošeavttat mat ovddidit sámi giella- ja kulturmáhtolašvuođa dálá dearvvašvuođa- ja sosiálabálvalusain

  • Metodaovddidanprošeavttat

  • Prošeavttat main leat konkrehta doaibmabijut bistevaš láhčima várás

  • Prošeavttat mat ovddidit buriid reaidduid maiguin mihtidit ja sihkkarastit kvalitehta sámi álbmoga dearvvašvuođa- ja sosiálafálaldagain

  • Ráhkadit buohcciide heivehuvvon dearvvašvuođa- ja sosiálafágalaš girjjálašvuođa mii lea vuođđuduvvon sámi gillii ja kultuvrii. Girjjálašvuođa dahje gihppagiid jorgalahttin sámegillii ii leat vuoruhuvvon.

  • Ovdaprošeavttat dutkanideaid ja prošeaktaevttohusaid ovddideapmái

  • Bajábeale namuhuvvon prošeavttat main leat máŋga ruhtadeaddji, vuoruhuvvojit

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 3 250 000 ru dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide. 2 894 000 ru juolluduvvui 17 prošektii siskkobealde mearriduvvon vuoruhemiid. Dáid gaskkas leat 16 prošeavtta álggahuvvon 2009:s.

16 prošeavtta ovdal juolluduvvon doarjagiin dearvvašvuođa- ja sosiálaprošeavttaide gárvvistuvvojedje 2009:s.

2.13 Sámi organisašuvnnat

2.13.1 Váldomihttomearri

  • Girjás sámi organisašuvdnaeallima bisuheapmi

2.13.2 Váikkuhangaskaoamit – sámi organisašuvnnat – ohcanvuđot doarjagat

2.13.2.1 Sámi organisašuvnnat

2.13.2.1.1 Sámi váldoorganisašuvnnat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sámi váldoorganisašuvnnaid bisuheapmi

Jagi 2009 bušeahtas várrejuvvui 2 451 000 ru sámi váldoorganisašuvnnaide. Guovtti organisašuvdnii juolluduvvui 2 452 000 ru.

2.13.2.1.2 Sámi politihkalaš bellodagat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sámepolitihkalaš bellodagaid ásaheapmi

Jagi 2009 bušeahtas várrejuvvui 250 000 ru sámi politihkalaš bellodagaide. Ovtta bellodahkii juolluduvvui 250 000 ru.

2.13.2.1.3 Sámi rájárasttideaddji organisašuvnnat

Doarjjaortnega mihttomearri

  • Sámi rájáidrasttideaddji organisašuvnnaid bisuheapmi

Jagi 2009 bušeahtas várrejuvvui 350 000 ru sámi rájárasttideaddji organisašuvnnaide. Ovtta organisašuvdnii juolluduvvui 350 000 ru.

2.13.2.1.4 Sámi kulturorganisašuvnnat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sámi kulturorganisašuvnnaid bisuheapmi

Jagi 2009 bušeahtas várrejuvvui 350 000 ru sámi kulturorganisašuvnnaide. 4 organisašuvdnii juolluduvvui 350 000 ru.

2.13.2.1.5 Sámi ealáhusorganisašuvnnat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sámi ealáhusorganisašuvnnaid bisuheapmi

Jagi 2009 bušeahtas várrejuvvui 500 000 ru sámi ealáhusorganisašuvnnaide. 5 organisašuvdnii juolluduvvui 500 338 ru.

2.13.2.1.6 Sámi dásseárvoorganisašuvnnat

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Sámi dásseárvoorganisašuvnnaid bisuheapmi

Jagi 2009 bušeahtas várrejuvvui 300 000 ru sámi dásseárvoorganisašuvnnaide. Guovtti organisašuvdnii juolluduvvui 301 000 ru.

2.13.2.1.7 Sámi organisašuvnnat mat barget nuppi máilmme soađi geažil oahpu massán olbmuid áššiiguin

Doarjjaortnega mihttomearri:

  • Bisuhit sámi organisašuvnnaid mat barget nuppi máilmme soađi geažil oahpu massán olbmuid áššiiguin

Jagi 2009 bušeahtas várrejuvvui 200 000 ru sámi organisašuvnnaide mat barget nuppi máilmme soađi geažil oahpu massán olbmuid áššiiguin. Golmma organisašuvdnii juolluduvvui 199 000 ru.

2.14 Eará váikkuhangaskaoamit

2.14.1 Váikkuhangaskaoamit sámediggeráđi geavahusas

2.14.1.1 Regionála ovddideapmi

Jagi 2009 reviderejuvvon bušeahtas várrejuvvui 3 800 000 ru ovttasbargošiehtadusaid čuovvoleapmái, maid Sámediggi lea dahkan Finnmárkku, Romssa, Norlándda, Davvi-Trøndelága, Mátta-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkagielddaiguin. Šiehtadusaid ulbmilin lea nannet ja buktit oidnosii sámi giela, kultuvrra ja servodateallima ovttasbargguin fylkkagielddaiguin.

Jagis 2009 dagai Sámediggi ovttasbargošiehtadusa sámi kulturmuitosuodjaleamis Opplándda fylkkagielddain. Sámedikki ulbmilin lea oažžut ovttasbargošiehtadusa maiddái Oslo gielddain. Jahkásaččat dieđihuvvo fylkkadikkiide ja Sámediggái doaimmaid ja ovdáneami birra. Vuođđu raporttaid ráhkadeapmái biddjo jahkásaš čoahkkimiin politihkalaš dásis guoskevaš fylkkagielddain. Ovttasbargošiehtadusat ođastuvvojit jeavddalaččat. Ovttasbargošiehtadus Sámedikki ja máttasámi guovllu fylkkagielddaid gaskka lea ođasmahttojuvvon 2009:s.

Ovttasbargošiehtadusain leat oktasaš doaibmabijut ollu servodatsurggiin ja ruđat regionála ovddideapmái mannet doaibmabijuide ja prošeavttaide mat ruhtaduvvojit ovttasráđiid fylkkagielddaiguin.

Jagis 2009 juolluduvvui 5 217 500 ru 27 prošektii. Liigegeavaheami sivvan lea doaibmabijuid vuoruheapmi fylkkagielddaid ovttasbargošiehtadusain, ja dat ruđat leat vižžojuvvon unnit geavahuvvon poasttain ja geavatkeahtes juolludusaid ruovttoluotta geassimiin.

2.14.2 Friija váikkuhangaskaoamit

Jagi 2009 bušeahtas várrejuvvui 550 000 ru friija váikkuhangaskaomiide maid sámediggeráđđi geavaha doaibmabijuide maidda muđui ii gávdno ruhta Sámedikki váikkuhangaskaomiin.

Jagis 2009 juolluduvvui 777 700 ru 15 prošektii. Liigegeavaheami sivvan lea doaibmabijuid vuoruheapmi friija ruđain, ja dasa lea váldojuvvon poasttain main lea báhcan ruhta ja geavatkeahtes juolludusaid ruovttoluottageassimiin.

2.14.3 Riikkaidgaskasaš doaibmabijut

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 100 000 ru riikkaidgaskasaš doaibmabijuide maid sámediggeráđđi geavaha doaibmabijuide maidda muđui ii leat ruhta Sámedikki váikkuhangaskaomiin. Ollislaš rámmas juolluduvvui 250 000 ru Barents álgoálbmotkantuvrii Lujárvvis, ja 700 000 ru Interreg 2007 – 2013 Oasseprográmma Sápmi sámi regionála prošeaktaruhtadeapmái. Dát ruđat leat juhkkojuvvon 4 prošektii 2009:s. Dasa lassin lea addojuvvon 50 000 ruvdnosaš doarjja Mama Sara Education Foundation for Maasai School Children/Youth, ja doarjja álgoálbmotráđđeaddi oasseruhtadeapmái Barents International Čállingottis 100 000 ru mii lea šiehtaduvvon Olgoriikadepartemeanttain.

2.14.3.1 Rámmašiehtadus Olgoriikadepartemeanttain

Sámediggi ja Olgoriikadepartemeanta leat 2009:s vuolláičállán rámmašiehtadusa doarjaga hárrái Sámedikki riikkaidgaskasaš bargui. Olgoriikadepartemeanta láve jahkásaččat addit 1 000 000 ru Sámedikki riikkaidgaskasaš bargui. Dát doarjja addojuvvo Sámediggái go galgá ovddastit sámi álbmoga. Rámmas várrejuvvo 650 000 ru Sámedikki riikkaidgaskasaš bargui álgoálbmotáššiiguin ON ja eará multilaterála organisašuvnnaid siskkobealde, ja bilaterála bargui regionála organisašuvnnaid siskkobealde mat barget álgoálbmotáššiiguin. ON-vuogádagas guoská dát earret eará Álgoálbmotáššiid bissovaš forumii searvamii ja álgoálbmotbargui ON siskkobealde. Dasa lassin galgá doarjja geavahuvvot goluide mat šaddet das go Sámediggi searvá álbmotgaskasaš organisašuvnnaide olggobealde ON-vuogádaga ja bilaterála bargui organisašuvnnaid guovdu Asias, Afrihkás ja Latin-Amerihkás mat barget álgoálbmotvuoigatvuođaiguin. Sámedikki searvamii Barentsráđđái ja Árktalaš ráđđái lei várrejuvvon 350 000 ru 2009:s.

2.14.3.2 Sámedikki riikkaidgaskasaš bargu

Riikkaidgaskasaš ovttasbargu álgoálbmotsearvamis lea čoavdda go galgá sihkkarastit nana ceavzilis ovdáneami mainna sihkkarastojuvvo álgoálbmogiid birgejupmi. Dát lea erenoamáš mávssolaš go guoská dálkkádatrievdamiidda main čovdosiid ferte gávdnat riikkaidgaskasaš šiehtadusaid dahkama bokte ja daid aktiivvalaš čuovvoleami bokte nationála dásis.

Sámedikki searvan riikkaidgaskasaš bargui vuoruhuvvo čavgadit vátna resurssaid geažil. Dasto bohtet dađistaga vuordámušat iešguđege dáfus, maiddái stáhtaid bealis, ahte Sámediggi galggašii searvat ja áŋgiruššat riikkaidgaskasaš arenas.

Ollu riikkaidgaskasaš aktevrrat leat čájehan beroštumi Sámediggái ja Sámedikki doibmii 2009:s. Máŋggat olgoriikkalaš delegašuvnnat leat galledan Sámedikki.

2.14.3.3 Sámi parlamentáralaš ráđđi

Sámi parlamentáralaš ráđđi lea parlamentáralaš ovttasbargoorgána Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámedikkiid gaskka. Ruošša beale sámit leat bissovaš searvit ráđis. Sámi parlamentáralaš ráđđi galgá gozihit sámi beroštusaid riikkarájáid rastá ja doaibmat sámi jietnan riikkaidgaskasaččat. Sámediggi lea juolludan 500 000 ru Sámi parlamentáralaš ráđđái stáhtabušeahta bokte. Juolludus manná dan sámediggái mii doaibmá ráđi čállingoddin. Juohkehaš sámediggi máksá ieš goluid sáttagottiid searvama ovddas čoahkkimiidda ja eará ovddastemiide.

Jođiheaddjidoaibma Sámi parlamentáralaš ráđis juogaduvvo golmma sámedikki gaskka vuoruid mielde. 29.10.08 rájes lea dat leamaš Ruoŧa beale sámedikkis ja gitta 16 mánu áigodaga. Ráđđi lea mearridan sierra doaibmaplána áigodahkii skábmamánu 2008 rájes juovlamánu 2010 rádjai. Plánas válddahallojuvvojit earret eará sámi giella, oahpahus/oahppu, nuoraidáššit, sámi universitehta, davviriikkalaš sámekonvenšuvdna, resursageavaheapmi ja biras, riikkaidgaskasaš áŋgiruššamat ja dásseárvu. Doaibmaplána lea háldenlinján ráđi bargui.

2.14.3.4 Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna

Jahkásaš čoahkkin Suoma, Norgga ja Ruoŧa sámeministariid ja sámedikkiid presideanttaid gaskka mii livččii galgan dollojuvvot skábmamánus 2009, maŋiduvvui ođđajagimánnui 2010. Sivvan maŋideapmái lei dat go ain lea eahpesihkarvuohta erenoamážit Suoma beale Sámedikkis sierra beallasašrolla ja sierra šiehtadallanrievtti ektui šiehtadallamiin davviriikkalaš sámekonvenšuvnnas. Norgga ráđđehus lea fállan lágidit maŋiduvvon čoahkkima, mii dollojuvvo Ruoŧa ovdagoddeáigodagas.

2.14.3.5 ON álgoálbmotjulggaštus

ON álgoálbmotjulggaštusas lea biddjojuvvon eaktun ahte ovttaskas riikkat galget dieđihit movt julggaštus heivehuvvo sin álgoálbmotpolitihkkii. Dán dieđiheami birra lea ságastallojuvvon davviriikkalaš ovttasbarggus sámi áššiid hárrái Nordisk ämbetsmanssorgan for samiska frågor nammasaš orgána siskkobealde. Dán virgeolbmuidorgánas leat mielde Suoma, Norgga ja Ruoŧa ráđđehusaid ovddasteaddjit ja sámedikkit hálddahusa dásis.

2.14.3.6 ON Álgoálbmotáššiid Bissovaš Forum

ON Álgoálbmotáššiid Bissovaš Forum doalai gávccát sešuvnna New Yorkas miessemánus. Sámediggi searvvai norgga sáttagotti mielde. Fáddán jagi 2009 sešuvnnas ledje earret eará ON Álgoálbmotjulggaštus ja dálkkádatrievdamat Árktisis.

2.14.3.7 Álgoálbmotvuoigatvuođaid áššedovdimekanisma

Sámediggi searvvai Álgoálbmotvuoigatvuođaid áššedovdimekanismma nuppi sešuvdnii Genevas. Sešuvnna fáddán lei álgoálbmotvuoigatvuođaid heiveheapmái ohppui/oahpahussii, ja álgoálbmotjulggaštus. Áššedovdimekanisma lea buktán rávvagiiddis «advice»- rávvagiid hámis. Jos dát ásahuvvo bissovaš geavahussan, de šaddet áššedovdi mekanismmaid rávvagat dađistaga geahčastahkan álgoálbmotrievtti ovdáneamis ja ásahuvvon álbmotrievttálaš instrumeanttaid dulkomis go guoská álgoálbmotvuoigatvuođaide. Sámediggi searvvai Olmmošvuoigatvuođaráđi sešuvdnii čakčamánus dalle go áššedovdimekanismma raporttat dan guovtti vuosttamuš sešuvnnas meannuduvvojedje. Áššedovdimekanismma rávvagat ja evttohus ođđa čielggadusmandáhtan dohkkehuvvui Olmmošvuoigatvuođaráđis. Áššedovdimekanisma oaččui mandáhtan čielggadit álgoálbmotrievtti mielde mearrideami hárrái áššiin mat gusket daidda. Gaskaboddosaš raporta ovddiduvvo sešuvnnas 2010:s ja loahpalaš raporta ovddiduvvo 2011:s.

2.14.3.8 Universal periodic review

Sámediggi searvvai Norgga sáttagotti mielde dán jagi Universal periodic review gulaskuddamis Genevas. Sámediggi válddii ovdan dan positiivvalaš ovdáneami maid sámit Norggas vásihit, muhto čujuhit maiddái makkár hástalusat sámiin leat ovddabealde. Máŋga stáhta ovddidedje gažaldagaid ja rávvagiid mat guske sámiide, earret eará sámi vuoigatvuođaid goziheami birra oppalaččat dan olis go sámit lea álgoálbmot ja álgoálbmotjulggaštusa beaktilis heiveheami birra.

2.14.3.9 Árktalaš ráđđi

Árktalaš ráđi ministerčoahkkin dollojuvvui Romssas 2009:s. Sámediggi searvvai norgga sáttagotti mielde. Sámediggi deattuhii sáhkavuorustis searvevuođa perspektiivva stáhtaid ja álgoálbmogiid gaskka, ja deattuhii ahte searvevuohta ferte leat mielde čavga politihkas, láhkadahkosiin ja geavahusas. Guđa álgoálbmotorganisašuvnnas lea stáhtus bissovaš searvin Árktalaš ráđis, daid searvvis lea Sámiráđđi.

Árktalaš ovttasbargui gullá maiddái ovttasbargu parlamentáralaš čoahkkimiid gaskka, árktalaš parlamentáralaš konferánssas, árktalaš riikkain. Čoahkkádus čájeha Árktalaš ráđi čoahkkádusa. Álgoálbmogiin lea ovddastus bissovaš searvin ja Sámi parlamentáralaš ráđđi ovddasta sámiid dán ovttasbarggus. 2009:s lei Ruoŧa beale sámediggi Sámi parlamentáralaš ráđi ovddasteaddjin. Árktalaš parlamentáralaš konferánsa dollojuvvo juohke nuppi jagi. Beaivválaš doaimmas fuolaha Parlamentáralaš árktalaš ovttasbargokomitea.

2.14.3.10 Barentsovttasbargu

Sámit, nenetsat ja vepsálaččat leat dat álgoálbmogat mat servet Barentsovttasbargui. Álgoálbmogiin lea okta oktasaš ovddasteaddji Barents Guovlluráđis ja Guovllukomiteas. 2009:s lei Suoma beale sámedikkis álgoálbmogiid ovddasteaddji Guovlluráđis ja Norgga beale sámedikkis lei fas ovddasteaddji Guovllukomiteas. Bissovaš dásis lea ásahuvvon álgoálbmot bargojoavku. Álgoálbmot bargojoavkkus lea ráđđeaddi stáhtus Guovlluráđis ja Barentsráđis. Álgoálbmogiin ii leat ovddasteaddji Barentsráđis. Sámi parlamentáralaš ráđđi nammada sámiid ovddasteddjiid Barentsovttasbarggu orgánaide. Álgoálbmogiin lea ovddasteaddji ekonomalaš dili mielde. Álgoálbmogiin eai leat iežaset ekonomalaš várit geavahusas, ja leat sorjavaččat guoskevaš nationálastáhtaid ekonomalaš doarjagis.

Norgga beale Sámediggi ruhtada Barents Indigenous Peoples’Office doaimma Lujávrris Ruošša bealde. Sámediggi ja Olgoriikadepartemeanta leat ovttamielalaččat das ahte ovttas ruhtadit álgoálbmotbargi virggi Riikkaidgaskasaš Barentsčállingottis Girkonjárggas. Ulbmilin lea oččodit buoret oktavuođa ja ovttasbarggu álgoálbmogiid gaskka Barentsguovllus.

2.14.3.11 Eurohpapolitihkalaš áššit

Sámediggi bargá eurohpapolitihkalaš áššiiguin Sámi parlamentáralaš ráđi bokte ja Sámedikki oktavuođa bokte guovddáš, guovlulaš ja báikkálaš eiseválddiiguin Norggas. Sámedikkis leat guokte ovddasteaddji Eurohpapolitihkalaš Forumis guovddáš, guovlulaš ja báikkálaš eiseválddiid hárrái.

2.14.3.12 Sámedikki ja Olgoriikadepartemeantta gaskasaš konsultašuvnnat juohke jahkebealis

Sámediggi ja Olgoriikadepartemeanta leat doallan guokte konsultašuvdnačoahkkima jahkái. Earret eará ságastallojuvvui áššiid birra nugo davviriikkalaš sámekonvenšuvdna, Barentsovttasbargu, Árktalaš ráđđi, Dálkkádat- ja birasguovddáš Romssas, álgoálbmotvuoigatvuođaid áššedovdi mekanisma, Bissovaš forum, doahpaga «free prior and informed consent», áddejupmi, šiehtadallamat WTO- soahpamuša hárrái, nuortasámit ja Gáldu álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš.

2.14.4 Doarjja vuovdaleapmái ja fierpmádathuksemii sámi mátkeealáhusaid siskkobealde

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 300 000 ru doarjjan vuovdaleapmái ja fierpmádathuksemii sámi mátkeealáhusaid siskkobealde. 300 000 ru juolluduvvui ovtta prošektii.

2.14.5 Ásahusdieđáhusa čuovvoleapmi

Jagi 2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 1 000 000 ru ásahusdieđáhusa čuovvoleapmái. Geavaheapmi 1 308 000 ru lea Sámedikki oassi oasuskapitálas vuođđudusas Senter for nordlige folk AS. Liigegeavaheapmái lea váldojuvvon ruhta doppe gos lea unnit geavahuvvon ja geavatkeahtes juolludusaid ruovttoluotta geassimis.

2.14.6 Váikkuhangaskaoamit čoahkkinjođihangotti geavahussii

2.14.6.1 Sámedikki politihkalaš joavkkut

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 872 000 ru doarjjan Sámedikki 11 politihkalaš jovkui.

2.14.6.2 Opposišuvnna bargoeavttut

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 988 000 ru opposišuvnna bargoeavttuid várás, dan 10 politihkalaš jovkui.

2.14.6.3 Sámediggeválgga 2009 listtat

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 000 000 ru sámediggeválggaid listtaide. Oktiibuot juolluduvvui 1 999 998 ru 54 dohkkehuvvon listii.

2.15 Eará doaibmabijut mat eai leat váikkuhangaskaoamit

2.15.1 Konferánssat Sámedikki oktavuođas

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 150 000 ru konferánssaide Sámedikki oktavuođas.

2009:s dollojuvvojedje čuovvovaš konferánssat:

2.15.1.1 Mánáidgárde- ja skuvlakonferánsa

Sámediggi lea ovttas Finnmárkku, Romssa ja Norlándda Fylkamanniiguin ja Sámi allaskuvllain doallan mánáidgárde- ja skuvlakonferánsa Álttás. Konferánssa fáddán lei sámegiella mas giela ealáskuhttin lei guovddážis. Miehtá riikka ledje boahtán birrasii 250 oasseváldi, mánáidgárddiin, vuođđoskuvllain, joatkkaskuvllain, studeanttat ja hálddahuslaš bargit sierra ásahusain.

2.15.1.2 Sámedikki nuoraidkonferánsa

Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lei mielde lágideamen Sámedikki nuoraidkonferánssa. Konferánsa dollojuvvui Troanddimis ja birrasii 50 nuora serve. Váldofáddán ledje oahppu, gelbbolašvuođa dárbu Sámis ja ON mánáidkonvenšuvdna. Nuoraidkonferánssa resolušuvnnas válddahallojuvvojedje earret eará Sámi allaskuvla visotsámi skuvlan gos oahpahus ja ávdnasat leat buot sámegielaide, sámegiela nannen ja kulturgelbbolašvuohta oahpaheaddjioahpus ja oahppoplánain ja media rolla ovdagáttuid bisuheamis sámiid ektui, mii lea vuostá ON mánáidkonvenšuvnna.

2.15.1.3 Konferánsa gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin

Sámediggi lea doallan konferánssa gielddaiguin ja fylkkagielddaiguin mas fáddán lei finánsaroassu ja dan váikkuhus sámi guovlluide. Ealáhusaid, dutkama, departemeanttaid ja eará almmolaš ásahusaid ovddasteaddjit dolle sáhkavuoruid. Konferánsii ledje boahtán birrasii 35 olbmo.

2.15.1.4 Bibliotehkakonferánsa

Norgga bibliotehkasearvi guovlu Davvi-Norga lágida juohke nuppi jagi Davvinorgga bibliotehkakonferánssa. Dát konferánsa lágiduvvui 2009:s Romssas, man Sámediggi lei mielde lágideamen. Konferánsii ledje boahtán 160 oasseváldi ja das lei viiddis prográmma.

2.15.1.5 Dearvvašvuođa- ja sosiálakonferánsa

Dearvvašvuođa- ja sosiálakonferánsa lágiduvvui dievasčoahkkinsemináran Sámedikki áirasiidda mas ON mánáidkonvenšuvdna lei fáddán.

2.15.2 Bálkkašumiid ja stipeanddaid juohkin

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 200 000 ru bálkkašumiid ja stipeanddaid várás.

Sámedikki valáštallanstipeandda ulbmilin lea movttiidahttit nuorra valáštalliid áŋgiruššat valáštallamiin, ja dat addojuvvui dán jagi beanavuoddjái Aila Emilie Sarre ja luođuvaláštallái Martin Hanssen Lillevik.

Sámedikki giellamovttiidahttin bálkkašupmi addojuvvui Sagka Stångberg:ii eret Deardnás su áŋgiruššamiid ovddas máttasámegiela ovddidemiin.

2.15.3 Ruđat dutkamii ja ovddideapmái, čielggadusaide ja duođaštanprošeavttaide

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 650 000 ru dutkamii ja ovddideapmái, čielggadusaide ja duođaštanprošeavttaide.

  • Čielggadusprošeakta ovttasráđiid Máhttodepartemeanttain movt boahtteáiggis organiseret oahpponeavvobuvttadeami. Bargojoavkku raportta galggašii plána mielde leat gárvvis ovdal ođđajagimánu 2010 loahpa.

  • Tearbmaprošeakta mii lea vuolggahuvvon Sámedikki strategalaš oahpponeavvoplána čuovvoleami olis: matematihkkatearpmat julev- ja máttasámegillii.

  • Prošeavttat maid ulbmilin lei ovddidit kvalitehtasihkkarastin vuogádagaid mat leat heivehuvvon sámi vuođđooahpahussii: Sámedikki, máhttodepartemeantta ja Oahpahusdirektoráhta ovddasteddjiid gaskka lea ásahuvvon oktasaš bargojoavku. Dat galgá árvvoštallat fága- ja diibmojuohkima Sámi máhttoloktema mielde. Árvvoštallan galgá geavahuvvot vuođđun fága- ja diibmojuohkima vejolaš rievdadusaide ja oahppoplánaid oktiiordnemii ja heiveheapmái. Bargojoavku galgá leat geargan bargguinis giđđat 2010.

  • Dárbu lea háhkat eanet dieđuid sámi álbmoga dearvvašvuođa birra ja makkár erenoamáš hástalusat sámi álbmogis leat go guoská buori álbmotdearvvašvuhtii. Sámediggi lea álggahan barggu 2009:s ja bargguin jotkojuvvo 2010:s.

2.15.4 Evalueremat

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 500 000 ru Sámedikki váikkuhangaskaoapmeortnegiid evalueremii.

Bargu kulturovddidandoarjaga evalueremiin lea álggahuvvon 2009:s, ja dat gárvvistuvvo čakčat 2010.

2.16 Sámeálbmotfoanda

Stuorradiggi lea sámeálbmotfoanddas várren 75 miljon ru sámi álbmogii dáruiduhttinpolitihka dagahan vahágiid ja eahperievtti oktasaš buhtadussan. Sámediggi hálddaša foandda reanttuid. Sámeálbmotfoandda foandastivran lea Sámedikki dievasčoahkkin.

Jahkásaš reanttut leat sullii 4 600 000 ru. Dan rájes go Stuorradiggi ásahii sámeálbmotfoandda ja dan rájes go Sámediggi dan geavahišgođii 2008:s, leat jahkásaš reanttut biddjojuvvon fondii. Čoggon reanttut ledje veaháš badjelaš 30 000 000 ru dalle go foanda váldojuvvui atnui. Oasit dáin čoggon reanttuin ja foandda jahkásaš buvttadus geavahuvvo Sámedikki jahkásaš bušeahtas. Sámediggi mearrida bušeahttamearrádusainis movt sámeálbmotfoandda reanttut geavahuvvojit, daid vuoruhemiid ja áŋgiruššansurggiid mielde maid lea mearridan válgaáigodahkii. Vejolaš badjel- dahje vuollebáza biddjojuvvo ruovttoluotta fondii rehketdoallojagi loahpas.

2.16.1 Ohcanvuđot doarjagat – Sámeálbmotfoanda

2.16.1.1 Giellaovddideapmi

Doarjjaortnega ulbmil:

  • Oažžut eambbogiid geavahit sámegiela

Vuoruheamit 2009:s

  • Leairaskuvla sámegillii, movttiidahttit sámegiela geavaheami ja oainnusmahttit sámi kultuvrra girjáivuođa

  • Giellalávgunprošeavttat mánáide, nuoraide ja rávesolbmuide

  • Sámi tearpmaid ovddideapmi (fágaterminologiija ja fágadoahpagat):

    • Julev- ja máttasámegiella: servodatfágatearpmat

    • Davvisámegiella: luonddufágatearpmat

  • Báikenammaprošeavttat julev- ja davvisámi guovlluin

  • Giellaealáskuhttinprošeavttat

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 4 000 000 ru giellaovddideapmái sámeálbmotfoanddas. 14 prošektii juolluduvvui oktiibuot 4 049 000 ru mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.16.2 Árbediehtu – duođašteapmi ja gaskkusteapmi

Doarjjaortnega ulbmil:

  • Árbedieđuid duođašteapmi ja gaskkusteapmi luonddu suodjaleami ja geavaheami oktavuođas

Vuoruheamit 2009:s

  • Prošeavttat mat kártejit árbedieđuid luondduresurssaiguin ávkkástallama oktavuođas

  • Prošeavttat mat váikkuhit sámi álbmotmedisiinna duođašteami ja bisuheami

  • Prošeavttat mat duođaštit sámi meahccegeavaheami ja ealáhusbarggu historjjálaš perspektiivvas

  • Prošeavttat mat duođaštit movt nissonolbmot geavahedje ja gaskkustedje árbedieđuid luonddu ráhkadanávdnasiid muohkadeami oktavuođas

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 600 000 ru árbedieđuid duođaštan- ja gaskkustanprošeavttaide, sámeálbmotfoanddas. 16 prošektii juolluduvvui oktiibuot 2 222 000 ru mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.16.3 Girjjálašvuohta

Doarjjaortnega ulbmil:

  • Lasihit sámi girjjálašvuođa almmuhanlogu

Vuoruheamit 2009:s

  • Čáppagirjjálašvuohta mas vuođđománus lea sámegillii

  • Čáppagirjjálašvuohta jorgaluvvon sámegillii

  • Jietnagirjjit sámegillii

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 4 000 000 ru girjjálašvuhtii, sámeálbmotfoanddas. 24 prošektii juolluduvvui oktiibuot 4 668 000 ru mearriduvvon vuoruhemiid siskkobealde.

2.17 Eará doaibmabijut mat eai leat ohcanvuđot

2.17.1 Giellaprográmma

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 3 000 000 ru giellaprográmmii.

Sámegiela ealáskuhttin ja nannen lea okta dain stuorámus hástalusain mii sámi servodagas lea ovddabealde. Ulbmilin lea ahte 5 jagi giellaprográmma bokte álggahit doaibmabijuid maid boađusin sáhttet leat eanet aktiivvalaš sámegiela geavaheaddjit. Okta doaibmabijuin lea oahpahusfálaldat sámi rávisolbmuide geat eai máhte sámegiela. Dát doaibmabidju galgá čađahuvvot lávga ovttasbargguin báikkálaš giellaguovddážiiguin ja giellabirrasiiguin. Sámediggi bargá ovttas Sámi allaskuvllain giellaprográmma oktavuođas, ja gulahallá jeavddalaččat allaskuvllain prográmma stáhtusa birra.

2009:s lea čađahuvvon giellakurssa maid Sámi allaskuvla ovttasráđiid Álttá, Gáivuona, Loabága ja Porsáŋggu giellaguovddážiiguin leat lágidan. Giellaguovddážat leat geavahan Sámi allaskuvlla dohkkehan kursaplánaid. Dát lea addán giellakursaohppiide vejolašvuođa váldit eksámena ja oažžut oahppočuoggáid kurssain. Allaskuvla lea doallan logaldalliid ja veahkehan eksámeniid čađaheamis. Oktiibuot leat sullii 50 studeantta čađahan sámegiela álgokurssa 1 ja/dahje 2 ja váldán eksámena.

2.17.2 Ovddasmanni prošeakta Árbediehtu, kárten, suodjaleapmi ja geavaheapmi

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 650 000 ru Ovddasmanni prošektii Árbediehtu, kárten, suodjaleapmi ja geavaheapmi. Prošeakta maid Sámi allaskuvla čađaha, čađahuvvo reviderejuvvon prošeaktaplána mielde. Earret eará leat dollojuvvon seminárat ja álbmotčoahkkimat ja máŋga oasseraportta leat ráhkaduvvon. Ovddasmanni prošeakta galgá gárvvistuvvot 2010:s.

2.17.3 Registara ovddideapmi árbedieđuid hálddašeami várás

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 950 000 ru Registara ovddideapmái árbedieđuid hálddašeami várás.

Bargu dán registara ovddidemiin álggahuvvui 2008:s raportta diŋgojumi bokte Sámi allaskuvllas mii galgá leat vuođđun árbedieđuid hálddašeapmái. Raporta gárvvistuvvui 2009:s ja čájeha ahte lea dárbu oažžut eanet árvvoštallamiid ja čilgehusaid ovdal go konkrehta ovddidanbarggu sáhttá álggahit. Danne ii leat ruhta váldojuvvon geavahussii ja doaibmabidju maid ii leat gaskkustuvvon viidáseappot jagi 2010 bušeahtas.

2.18 Politihkalaš dási doaibmagolut

2.18.1 Sámedikki dievasčoahkkin

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 9 300 000 ru Sámedikki dievasčoahkkima várás.

Válgga geažil 2009:s lassin dievasčoahkkimii mii dollojuvvui ođđa Sámedikki rahpama oktavuođas, leat dollojuvvon 3 dábálaš dievasčoahkkima. Buot dán golmma dievasčoahkkima ovddabealde leat maiddái dollojuvvon lávdegoddečoahkkimat.

Gonagaslaš Majestehta Gonagas Harald rabai guđát sámedikki golggotmánu 13. b. 2009.

2.18.2 Sámedikki čoahkkinjođihangoddi

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 200 000 ru Sámedikki čoahkkinjođihangoddái.

Dasa lassin go gohčču lávdegoddečoahkkimiidda ja dievasčoahkkimiidda áššelisttain, čoahkkinplánain, sárdnunlisttain jna meannuda čoahkkinjođihangoddi váldoáššis čuovvovaš áššiid: permišuvdnaohcamiid dahje luohttámušdoaimmas luvvemiid, joavko- ja opposišuvdnaruđaid hálddašeami, bargoortnega reviderema, vuođđonjuolggadusaid ja čoahkkinortnega, ja lávdegoddečoahkkimiid ja dievasčoahkkimiid čoahkkinplánaid.

Čoahkkinjođihangotti jođiheaddji, dievasčoahkkinjođiheaddji, lea ollesáiggepolitihkar ja sus lea kantuvra Sámedikkis Kárášjogas.

2.18.3 Sámedikki bearráigeahččanlávdegoddi

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 200 000 ru Sámedikki bearráigeahččanlávdegoddái.

2.18.4 Sámi parlamentáralaš ráđđi

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 500 000 ru Sámi parlamentáralaš ráđđái mii lea Suoma, Norgga ja Ruoŧa beale sámedikkiid ovttasbargoorgána.

2.18.5 Sámedikki doarjjastivra

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 000 000 ru Sámedikki doarjjastivrii, mii juolluda ruđaid Sámedikki váikkuhangaskaoapmeortnegiin daid mihttomeriid ja vuoruhemiid ektui mat bohtet ovdan Sámedikki jahkásaš bušeahttamearrádusain. Sámedikki doarjjastivrras leat 7 lahtu.

2.18.6 Sámediggeráđđi

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 7 200 000 ru sámediggeráđđái mii stivre beaivválaš politihkalaš doaimma. Sámedikki dievasčoahkkin lea válljen Sámediggeráđi vihtta lahtu Sámedikki dievasčoahkkima áirasiid gaskkas. Sámediggeráđi lahtut ja 2 politihkalaš ráđđeaddi leat 2009:s leamaš ollesáiggepolitihkkarat.

2.18.7 Sámedikki giellastivra

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 350 000 ru Sámedikki giellastivrii, maid sámediggeráđđi láve nammadit.

Sámedikki giellastivra lea giellaáššiid fágaorgána, ja das leat 5 lahtu davvi-, julev- ja máttasámi guovlluin.

2.18.8 Sámi giellalávdegoddi

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 500 000 ru Sámi giellalávdegoddái. Dát juolludus ovttas daiguin ruđaiguin maid Suoma ja Ruoŧa beale sámedikkit juolludit, mannet Sámi giellalávdegotti doaibmagoluide.

2.18.9 Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 325 000 ru Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddái. Dán lávdegottis leat 5 lahtu davvi-, julev- ja máttasámi guovlluin.

Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lea 2009:s addán diehtojuohkima sámi nuoraide Oslos, Troanddimis ja Romssas. Lávdegottis leat earret eará leamaš čoahkkimat Bargo- ja searvadahttindepartemeantta stáhtačálliin ja Mánáidáittardeddjiin. Mánáidáittardeaddji searvvai maiddái álbmotčoahkkimii maid Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lágidii Kárášjogas 2009:s. Álbmotčoahkkima váldofáddán lei givssideapmi. Álbmotčoahkkimii ledje boahtán lagabui 300 olbmo, ja givssidanproblematihkka oaččui ollu mediaberoštumi. Dasa lassin lea lávdegoddi doallan sáhkavuoruid sierra seminárain ja konferánssain.

Sámedikki nuoraidpolitihkalaš lávdegoddi lea searvan bargojovkui ođđa sámi nuoraidorganisašuvnna Noereh vuođđudančoahkkima oktavuođas.

Gielda- ja guovlodepartemeanta lea juolludan lávdegoddái doarjaga diehtojuohkindoaibmabijuide 2009 válgga oktavuođas. Doarjja geavahuvvui kampánjii mii čađahuvvui guovtti oasis ja mas guovddážis lei oažžut eanet nuoraid Sámedikki jienastuslohkui ja dasto buoridit válgasearvama nuoraid gaskkas.

Maŋŋá válggaid nammadii Sámediggeráđđi ođđa nuoraidpolitihkalaš lávdegotti áigodahkii 2010 – 2011.

2.19 Hálddahuslaš dási doaibmagolut

Sámedikki bušeahttarámma lea lassánan 140 miljon ru guđa maŋimuš jagis. Bušeahttarámma 2003:s lei 206 miljon ru ja 2009:s fas 346 miljon ru. Dát čájeha ahte Sámedikki doaimmat leat lassánan sakka. Strategiijat 2009 bušeahtas addet gova doaimmaid birra sierra politihkka- ja hálddašansurggiin. Strategiijat konkretiserejuvvojit hálddahusa bargoplánain. Bargu politihkkaovddidemiin ja politihkalaš áššiid čuovvolemiin, eanet hálddašandoaimmat ja servodaga vuordámušat gáibidit kapasitehta ja alla fágalaš gelbbolašvuođa ollu surggiin. Reviderejuvvon 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 81 660 000 ru hálddahuslaš dási doaibmagoluide.

Tabealla 2.5 

  31.12.2007 31.12.2008 31.12.2009
  Jođiheaddjit Buot bargit Jođiheaddjit Buot bargit Jođiheaddjit Buot bargit
Nissonat 8 78 7 75 6 83
Albmát 3 42 4 42 6 43
Oktiibuot 11 120 11 117 12 126
Nissoniid proseantalohku 72,7 65,0 63,6 64,1 50 65,9
Albmáid proseantalohku 27,3 35,0 36,4 35,9 50 34,1

31.12.09 nammii ledje Sámedikki hálddahusas 124,56 jahkedoaimma. Ovdáneapmi tabeallas vuolábealde čájeha ahte nissonoassi bargiid gaskkas stuorru, go fas jođiheddjiid gaskkas njiedjá nissonlohku.

Bealit Sámedikkis, bargoaddi ja bargiidorganisašuvnnat, leat ovttasráđiid ásahan Sámedikki bargiid- ja bálkápolitihka, mii earret eará guoská beliid gaskasaš ovttasdoaibmamii. Báikkálaš bálkášiehtadallamiid bokte leat bealit ilbmadan ja jevden bálkáerohusaid nissonolbmuid ja almmáiolbmuid gaskka sierra virgejoavkkuid siskkobealde.

Sámediggi lea Čáhkkilis Bargoeallin-fitnodat ja čuovvu mearrádusaid mat leat mearriduvvon šiehtadusas čáhkkilis bargoeallima hárrái. Bargit geain lea dárbu oažžut sierra láhčima bargosajis ja bargodoaimmaid ektui ožžot fálaldaga das. Lokálain maid Sámediggi geavaha galget vuhtii váldojuvvot olbmot geain leat hedjonan doaibmanávccat.

Bargiidpolitihkalaš mihttomearrin lea juksat dássedettolaš ahke- ja sohkabealjuogu, ja dasto rekrutteret olbmuid geain lea minoritehta- ja álgoálbmotduogáš. Dát váldojuvvo vuhtii álohii almmuhemiin ja olbmuid rekrutteremis.

Sámedikki hálddahusas leat 4 ossodaga, ja dan lassin vel dievasčoahkkinstába. 2009:s ásahuvvui gulahallanossodat. Gulahallanossodagas lea ovddasvástádus gulahallamis ja diehtojuohkimis siskkáldasat ja olggos guvlui, ja galgá geavatlaččat láhčit sámediggeráđi čoahkkimiid ja mátkkiid. Ossodagas lea maiddái ovddasvástádus Sámedikki girjerádjosa doaimmas, man bargun lea nannet ja ovddidit girjerádjofálaldaga sámi álbmoga várás. Girjerádju doaibmá sámi girjjálašvuođa ja sámi girjerádjobálvalusaid gelbbolašvuođabibliotehka. Sámedikki girjerádju ásahii 2009:s sierra neahttasiiddu man bokte sáhttá ohcat sámi girjjálašvuođa ja girjjiid sámi diliid birra.

Dievasčoahkkinstába lea Sámedikki hálddahusa oassi, muhto politihkalaččat lea dat dievasčoahkkinjođiheaddji vuollásaš iige sámediggeráđi. Dievasčoahkkinstábas lea hálddahuslaš ovddasvástádus Sámedikki parlamentáralaš doaimmas, nugo lávdegodde- ja dievasčoahkkimiid plánen ja čađaheapmi. Dievasčoahkkinstábas leat golbma bargi ja danne ferte lávdegodde- ja dievasčoahkkimiid áigge oažžut veahki čállinbálvalusossodagas, jorgalanbálvalusain jna. Maiddái sámediggeválgga ráhkkaneapmái ja čađaheapmái ja ođđa sámedikki rahpama čađaheapmái 2009:s, oaččui dievasčoahkkinstába veahki ossodagain.

Sámedikkis leat kantuvrrat Snoasas, Ájluovttas, Evenáššis, Olmmáivákkis, Guovdageainnus; Kárášjogas ja Vuotnabađas Unjárggas.

Áššemearri Sámedikkis lea lassánan jagis jahkái. Dasa lassin go dokumeanttaid lohku duohtavuođas lea lassánan, de lea Sámediggi maŋimuš jagiin gártan meannudit mealgat eanet dakkár áššiid main lea stuorát viidodat ja kompleksitehta. Govvosis vuolábealde sáhttá oaidnit man ollu dokumeanttat leat lassánan jahkásaččat mat meannuduvvojit Sámedikki journálavuogádagas. Jagis 2009 bohte Sámediggái 18 399 dokumeantta, oktiibuot 33 368 dokumeantta gaskkas. 2008:s bohte Sámediggái 15 122 dokumeantta. Mii mearkkaša dan ahte 2009:s bohte 3 217 dokumeantta eanet go 2008:s, mii vástida 21,3 % lassáneami.

Govus 2.8 Daid dokumeanttaid logu ovdáneapmi
 mat gieđahallojuvvojit Sámedikki journálavuogádagas.

Govus 2.8 Daid dokumeanttaid logu ovdáneapmi mat gieđahallojuvvojit Sámedikki journálavuogádagas.

Dokumeantalogu lassáneapmi oktiibuot 2008 rájes 2009 rádjai čájeha ahte dokumeanttat leat lassánan 4 041 dahje 13,8 %. Vástesaš lohku maŋimuš 10 jagis, 1999 rájes 2009 rádjai, čájeha lassáneami mii lea 85,8 %.

2.20 Bargu áššiiguin mat eai gula kapihttaliidda ovddabealde

2.20.1 Raporteren ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna hárrái

Norggas lei áigemearrin 01.10.09 buktit guđát raporttas ON olmmošvuoigatvuođakomiteai dan hárrái movt Norga ollašuhttá geatnegasvuođaidis ON siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid konvenšuvnna mielde. Raporttas galgá konvenšuvnna juohke artihkkaliid ektui válddahallat deaŧalaš prinsihpalaš rievdadusaid relevánta láhkaaddimis ja hálddašan- ja riektegeavahusas ovddit raportta ektui mii addojuvvui 2004:s. Sáhttá maiddái leat mávssolaš válddahallat deaŧalaš dáhpáhusaid ja ságastallamiid.

Sámediggi ii sádden makkárge suoivvanraportta ovddit áigodatlaš raporterema oktavuođas 2004:s. Sámediggi lea áigodagas 2004 – 2009 ráhkadan suoivvanraporttas, mii lea sáddejuvvon ON:ii ja kopiija das departemeanttaide. Raporttas válddahallojuvvojit eanaš dat seamma áššit maid Sámediggi válddahalai suoivvanraporttastis ILO-konvenšuvnna nr. 169 hárrái. Sámedikki raporttas válddahallojuvvojit iešmearridan vuoigatvuohta, stáhta eiseválddiid geatnegasvuohta suodjalit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima, earret eará finnmárkkulága, minerálalága, guolástusaid, mearraluossabivddu, nuortasámiid, skuvlaheaittihemiid sámi guovlluin, sámi boarrásiid dili ektui ja nationála orgána váiluma ektui mii sáhtášii bearráigeahččat olmmošvuoigatvuođa rihkkumiid sámiid guovdu.

2.20.2 Divvun II – sámegiela divvunprográmma

Jahkeloahpaheamis 2008:s várrejuvvui 5 192 600 ru sámegiela divvunprográmmii – Divvun. Prošeakta bargá dál máttasámegiela divvunprográmmain, ja das leat vihtta bargi.

Sámediggi lea bargamin oažžut bissovaš doaibmaorganiserema Divvunprográmmii ja áigu ásahit sierra ovttadaga Romssa universitehtii Sámi guovddáža giellateknologiija oktavuhtii. Divvun prográmma bissovaš joatkin galgá sihkkarastit ahte prográmmat mat leat ovddiduvvon prošeavttas bajásdollojuvvojit ja beaiváduvvojit teknihkalaččat ja gielalaččat.

2.20.3 Geográfalaš diehtojuohkinvuogádagat

Ovttasbargoprošeakta geográfalaš diehtojuohkinvuogádagaid atnui váldimis, Sámedikki ja Finnmárkku fylkkagieldda gaskka lea loahpahuvvon. Bealit barget dattetge ain ovttas vuogádagaid geavaheami ektui organisašuvnnain. Sámediggeválgga čađaheami oktavuođas geavahuvvui geográfalaš diehtojuohkinvuogádat diehtojuohkimis válgaortnega birra, kártta geavahemiin.

Sámediggi doaimmaha neahttabálvalusa Nordatlas ovttasráđiid Finnmárkku fylkkagielddain ja Finnmárkku fylkkamánniin. Nordatlas:is lea kárta mas leat sierra fáttát, earret eará sámi kulturmuittut Norggas.

Sámediggi lea 2009:s searvan plána- ja fáddálávdegoddái Finnmárkkus. Lávdegotti jođiha Stáhta kártadoaimmahat ja dat doaibmá arenan diehtojuohkima oktiiordnemis ja plána- ja fáddádieđuid olámuddui buktimis.

2.20.4 Statistihkka

2009:s dahkkojuvvui ođđa rámmasoahpamuš Statistihkalaš guovddášdoaimmahagain sámi guoski statistihka almmuheamis juohke nuppi jagi. «Sámi logut muitalit» almmuhuvvo várra boahtte háve guovvamánus 2010.

2.21 Erenoamáš prošeavttat

2.21.1 Buoret bálvalus geavaheddjiide

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 000 000 ru geavaheaddjibálvalusaid buorideapmái.

Sámedikki neahttasiiddu ođasmahttin lea álggahuvvon ja dainna jotkojuvvo 2010:s. Maiddái bargu doarjjaohcamiid elektrovnnalaččat vuostáváldima ektui lea álggahuvvon.

2.21.2 Kvalitehta ovddideapmi vuođđooahpahusas – oahppoplána

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 2 200 000 ru ovddideapmái vuođđooahpahusas. Viđa oahppoplána buvttadeapmi duojis joatkkaoahpahusa váste lea álggahuvvon, ja árvalusat oahppoplánaide leat sáddejuvvon gulaskuddamii.

2.21.3 Vistesuodjalanprošeavttat

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 300 000 ru vistesuodjalanprošeavttaide. Dát ruhta lea várrejuvvon vistesuodjalanprošektii Sirpmás. Prošeakta ii leat vel gárvvistuvvon.

2.21.4 Árvoháhkanprográmma

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 150 000 ru árvoháhkanprográmma ovddidanforumii ja fágalaš forumii. Oktasaš čoahkkin lotnolasealáhusaid árvoháhkanprográmma ovddidanforuma ja fágalaš foruma gaskka lea dollojuvvon. Čoahkkimis ságastallojuvvui earret eará ođđa doaibmabijuid birra 2009:s.

2.21.5 Njávdáma ortodoksa hávdesadji nuortalašgilis

Jagi 2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 2 220 000 ru Njávdáma ortodoksa hávdesaji várás nuortalašgilis. Ruđat leat geavahuvvon gohttensaji oastimii nuortalaš gilis. Dasa lassin juolludii Bargo- ja searvadahttindepartemeanta 1 500 000 ru dán ulbmilii. Dát juolludus lea fievrriduvvon sisaboahtun ja lea máksojuvvon.

2.21.6 Kvalitehta ovddideapmi sámi mánáidgárddiin

Jagi 2009 bušeahtas lei várrejuvvon 1 000 000 ru kvalitehta ovddideapmái sámi mánáidgárddiin. Ruđat leat geavahuvvon eará láhkai, ja dat leat addojuvvon doarjjan sámi mánáidgárddiide, ja juogaduvvon ovddidanprošeavttaide sámi mánáidgárddiin ja sámi giellaprográmmii sámi mánáid várás norgalaš mánáidgárddiin.

2.21.7 Sámediggeválggat 2009

Jagi 2009 reviderejuvvon bušeahtas lei várrejuvvon 3 162 962 ru jagi 2009 válggaid várás.

Sámedikkis lea leamaš ovddasvástádus 2009 sámediggeválggaid hálddahuslaš čađaheamis. Válgaortnet rievdaduvvui hui viidát 2009:s. Dáid rievdadusaid geažil šadde stuorra hástalusat, erenoamážit go guoská diehtojuohkimii gielddaide ja jienasteddjiide dan ođđa válgaortnega birra.

Giđđat 2009 čađahii Sámediggi kampánnja oččodit eambbogiid čálihit iežaset jienastuslohkui. Dan oktavuođas ledje golbma sierra almmuhusa áviissain miehtá sámi ja Dagbladet nammasaš áviissas. 2009 sámediggeválggas ledje 13 890 olbmo Sámedikki jienastuslogus. Lassáneapmi 2005 válgga rájes lei 1 352 olbmo.

2.22 Hástalusat

Norgga stáhtas lea earenoamáš ovddasvástádus sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima ovddideapmái. Dát ovddasvástádus lea nannejuvvon vuođđolágas.

Lágat, láhkaásahusat ja guovddáš stivrendokumeanttat, nugo stáhtabušeahtta, bidjet rámmaid sámi servodatovdáneapmái. Konsultašuvdnašiehtadusa bokte gaskal Sámedikki ja stáhtalaš eiseválddiid lea Sámedikkis vejolašvuohta váikkuhit stivrendokumeanttaid sisdoalu, ja sáhttá dainna lágiin gozihit sámi perspektiivva earret eará lágain ja láhkaásahusain. Jus Sámediggi ii beasa árrat mielde sihkkarastit ahte sámi álbmot vuhtiiváldojuvvo, de sáhttá váikkuhit nu ahte sámi servodaga ovdáneapmi ii mana rivttes guvlui. Danne lea Sámediggái dehálaš atnit čalmmis ráđđehusa barggu.

Lágaid, láhkaásahusaid ja eará stivrendokumeanttaid hábmenproseassa čájeha konkrehtalaččat dan guhkes perspektiivva Sámedikki politihkalaš barggus. Sámedikki ja eará sámi politihkkáriid initiatiiva iešguđetlágan áššiid birra ja konsultašuvnnat gaskal Sámedikki ja ráđđehusa, leat mielddisbuktán ahte ráđđehus buorebut vuhtiiváldá sámi perspektiivva.

Nuppi dáfus eai atte konsultašuvnnat doarvái váikkuhanfámu Sámediggái dain proseassain mat mielddisbuktet juolludemiid sámi ulbmiliidda stáhtabušeahta bokte. Dálá bušeahttabargovuogit eai ollašuhte dan rievtti mii sámiin lea ieš mearridit iežaset ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Danne ferte Sámediggi beassat duohta šiehtadallanposišuvdnii bajitdási ekonomalaš rámmaid birra sámi servodaga várás.

Sámi servodaga vejolašvuohta nannet ja ovdánahttit iežaset giela, kultuvrra ja servodateallima, vuolgá gelbbolašvuođas ja kapasiteahtas. Jus galgat jođihit politihka mii nanne ja ovdánahttá sámi servodaga, de fertet ovttasbargat eará beliiguin, sihke riikkaidgaskasaš, našuvnnalaš ja regionálalaš dásiin. Konsultašuvdnašiehtadus ja ovttasbargošiehtadus fylkasuohkaniiguin leat ovttasbargoovdamearkkat maid berre nannet ja ovddidit.

Sámediggi lea áiggi mielde ožžon eanet bargguid ja nannoseabbo rolla almmolaš mearridanproseassain, ja mis leat stuora hástalusat máŋgga servodat- ja politihkkasuorggis. Dat gáibida eanet ja eanet fágalaš deattu ja politihkalaš váikkuheami.

Deháleamos hástalusat sámegiela, sámi kultuvrra ja servodateallima nannemis ja ovddideamis, leat čadnon čuovvovaš golmma oktavuođaide: buorit politihkalaš stivrenreaiddut, doarvái buorit ekonomalaš rámmat ja dárbbašlaš gelbbolašvuohta ja kapasiteahta.

Buorit politihkalaš stivrenreaiddut leat lágat, láhkaásahusat, bagadusat ja eará dokumeanttat dahje šiehtadusat maid vuođul Sámedikkis lea vejolašvuohta bidjat eavttuid dehálaš politihkalaš mearrádusain. Sámediggái lea hástalussan sihkkarastit sámi perspektiivva ođđa stivrendokumeanttaide, ja čuovvolit daid mearriduvvon lágain, láhkaásahusain dahje plánain. Dán ovddasvástádusa čuovvolit gáibida dan muttos ollu kapasiteahta mii sámi servodagas akto ii leat, iige dáidde šaddat dan lagamus boahtteáiggis. Danne leat mis dál dakkár hástalusat go nannet ja ovdánahttit daid ovttasbargovejolašvuođaid mat leat juo láhččojuvvon gustovaš šiehtadusain, ja ovdánahttit ođđa ovttasbargoarenaid. Maiddái riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbarggu oktavuođas leat Sámedikkis stuora hástalusat bidjat doarvái resurssaid ja kapasiteahta solidáralaš oassálastimii.

Oassi Sámedikki váldohástalusain lea nannet ja ovdánahttit sámegiela ja sámi kultuvrra. Dat gáibida gelbbolašvuođa ja kapasiteahta, sihke fágalaččat ja ekonomalaččat, ja dat gáibida buori ovttasbarggu našunála ja báikkálaš eiseválddiiguin. Sámegiela ovdánahttin gáibida almmolaš arenaid gos giela beassá geavahit. Buorre oahpahus sámegielas ja sámegillii buot dásiin skuvllas, oahppan fágaolbmot, buorit oahpahusmodeallat ja sámegiela oahpponeavvut leat mearrideaddji eavttut giellabarggu lihkostuvvamii. Ráhkadit ja heivehit teknologalaš reaidduid mat nannejit sámegiela ja sámegiela geavaheami leat dehálaš eavttut dán barggu lihkostuvvamii.

Ceavzi servodat- ja ealáhusovdáneami sihkkarastin sámi guovlluide gáibida árbevirolaš ealáhusaid nannema ja ođđa ealáhusaid ovddideami. Ealáhusat fertejit oažžut oadjebas rámmaid, earret eará areálaid sihkkarastima bokte. Ja sámi servodagat fertejit oažžut sihkkarastojuvvot sin iežaset oasi resursaváldimis sin ássanguovlluin.

Oadjebas ja bistevaš ássan- ja ealáhusovdáneapmi sámi giliin gáibida ahte goappaš sohkabeliide sihkkarastojuvvo ovttaárvosaš vejolašvuohta bargguin ja muđui servodagas. Sámi giliide ferte sihkkarastit vuođđostruktuvrra, bargosajiid ja kulturásahusaid mat várjalit ja ovddidit sámi historjjá ja kultuvrra, ja seammás sihkkarastet ássama.

Buorit politihkalaš mearrádusat hábmejit vuođu buori boahtteáigái sámi álbmogii. Dakkár mearrádusat fertejit vuolggahuvvot nanu gelbbolašvuođa vuođul, gos maiddái sámi árbediehtu lea mielde.

Bajás
"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"