St.dieđ. nr. 28 (2007-2008)

Sámepolitihkka

Sisdollui

Oassi 2
Sámi servodaga máŋggabealatvuohta

2 Sámi servodaga máŋggabealatvuohta

Sámeráđdi celkkii čuovvovačča sámiid 13. konferánssa mearridan sámepolitihkalaš prográmmas Åres jagi 1986:

  1. Mii, sámit, leat oktasaš čearda, eaige riikkaid ráját galgga rihkkut min čeardda oktavuođa.

  2. Mis lea iežamet historjá, árbevierut, kultuvra ja giella. Vánhemiinnámet leat árbin ožžon eatnan-, čázi- ja luondduriggodagaid ja ealáhus­vuoigatvuođaid.

  3. Min rihkkomeahttun vuoigatvuohta lea bisuhit ja ovddidit ealáhusaideamet ja servodagaideamet oktasaš eavttuideamet mielde, ja mii áigut oktasaččat gáhttet eatnamiiddeamet, čázii­deamet, luondduriggodagaideamet ja čearddalaš árbámet boahtte buolvvaide.

Sámeráđi mearrádusa sáhka lea leamaš dehálaš vuolggasadjin sámepolitihka ovddideamis daid maŋimuš jagiid, sihke siskkáldasat sámi servodagas ja davviriikkain daid sámepolitihka ovddideamis. Sápmelaččat oktan álbmogin ja eamiálbmogin leat gáibidan sihke kultuvrralaš, gielalaš ja servodatlaš vuoigatvuođaid vuođđun visot dan máŋggabealat sámepolitihkalaš ovdáneapmái mii lea leamaš sámi servodaga vuođđun, nu mo dat lea dál.

Dađis go sámi servodatstruktuvra lea rievdan ee. sámedikkiid ja sámi ásahusaid ásahettiin, de lea sámi servodaga máŋggabealatvuohta ihtigoahtán eanet. Sápmelaččat leat oktasaš čearda, máŋggalágan ealáhuslaš, gielalaš ja kultuvrralaš heivehallamiiguin, main leat iežaset dárbbut iežaset eavttuid vuođul.

Sámi servodaga sáhttá juohkit máŋgga láhkai gielalaččat, ealáhuslaččat, geográfalaččat ja kultuvrralaččat, omd. nuortalažžan, davvisápmelažžan, julevsápmelažžan, bihtánsápmelažžan, lullisápmelažžan, gávpotsápmelažžan, márkosápmelažžanžžan, mearrasápmelažžan ja boazosápmelažžan. Dáin joavkkuin leat máŋggalágan heivehallamat oktasaš sámi kultuvrii ja leat ovttas sámi kultuvrra ollisvuohta.

Sámegiela ja dan kultuvrra doaimmaheamis leat sierralágan eavttut dán riikkas. Muhtin guovl­luin lea sámegiella ja -kultuvra árgabeaivvis oidnosis ja diehttelas. Riikka eará guovlluin sáhttá sámegiela ja -kultuvrra ealáskahttin ja ovdánahttin leat beaivválaš hástalussan.

Jus galggaš ovttaskas sápmelačča ja sámi joavk­kuid eavttut sáhttit ahtanuššat, de lea das gitta ahte almmolaš politihka bokte láhččojuvvo dasa. Dát guoská áinnas stáhta ásahusaide našunala, regionála ja báikkálaš dásis. Seammás lea gielddain ja fylkkagielddain stuorra ovddasvástádus láhčit dili nu ahte sámegiella ja -kultuvra ovdána báikkálaččat ja regiovnnalaččat, daid guovlluid eavttuid vuođul.

Dálá sámepolitihka vuođđun lea láhčit dilalášvuođaid nu ahte sámeálbmotjoavku galgá sáhttit nannet ja ovddidit gielas, kultuvrras ja servodateallimis. Sámepolitihka ovdánahttimis dollet riikka eiseválddit oktavuođa ovddimustá Sámedikkiin. Sámediggi vuoruha dan maid ráđđehus bidjá vuođđun iežas politihkkii. Sámedikkis leat moanat doaibmabijut mat gusket iešguđet sámi kultuvrralaš, gielalaš ja ealáhuslaš joavkkuide, ja das leat kántuvrrat sihke mearrasámi, julevsámi ja lullisámi guovlluin, lassin Sis-Finnmárkkus.

Sámi ásahusat, nugo kulturviesut, museat ja sámi giellaguovddážat iešguđet guovlluin leat dehálaš arenat nannet ja ovddidit joavkkuid mihtilmas giela ja kultuvrra.

Samegiela oahpahus mánáidgárddis ja vuođđo- ja joatkkaskuvllain lea dehálaš, vai bajásšaddi buolvvat ožžot nana vuođu sámegielas ja -kultuvrras.

Vaikke našunála eiseválddit jođihitge dađis alvvalat ovdánahtti sámepolitihka ja sámepolitihkalaš doaibmabijuid, de leat iešguđet sámi joavkkuin ollu ja sierra dárbbut ja hástalusat mat eai nu álkit boađe oidnosii oppalaš sámepolitihkas. Politihka hábmedettiin ferte danne váldit vuhtii sámi servodaga siskkáldas erohusaid. Ovdánahttin lea čájehan ahte dárbbašuvvojit doaibmabijut njuolga daid iešguđet sámi joavkkuide, ja lagaš ovttasbargguin guoski joavkkuiguin. Samedikkis lea, ovttas našunala eiseválddiiguin, ovddemustá ovddasvástádus láhčit dili nu ahte iešguđet sámi gielalaš ja kultuvrralaš joavkkuid ceavzilis boahteáigi nannejuvvo, seammás go politihka ja doaibmabijuid čađaheapmi ferte viehka muddui leat gielddaid ja fylkkagielddaid, ja báikkálaš ja regionála stáhtaorgánaid bokte.

Dál leat viehka ollu sámi organisašuvnnat ja ásahusat mat barget sihke báikkálaš ja našuvnnalaš sámi áššiiguin. Sámi organisašuvnnain lea dehálaš sajádat báikegottiin ealáskahttit ja ovddidit sámi identitehta, giela, kultuvrra, ealáhusaid ja servodateallima. Báikkálaš organisašuvnnat leat dehálaš ovttasbargoguoimmit gielddaide ja fylkkagielddaide báikkálaš ja regiovnnalaš sámepolitihka ovdánahttimis. Lea lagaš oktavuohta das ahte man galle sámi organisašuvnna ja ásahusa leat sierranas sámi guovlluin ja almmolaš politihka ovdánahttimis, mii váldá vuhtii sámi beroštumiid iešguđet báikegottiin ja regiovnnain. Sámi ásahusaid ja organisašuvnnaid ovdánahttin ovddasguvlui lea danne dehálaš.

2.1 Sámi statistihkka

Almmolaččat ii registrerejuvvo gii lea sápmelaš, dahje guđes lea sámi identitehta dahje duogáš, iige oktage dieđe justa man galle sápmelačča leat dahje man gallis gullet iešguđet sámi jovkui. Máŋggalágan meroštallan lea máŋggalágan eavttuid vuođul. Lea almmatge meroštallon ahte leat gaskal 50 000 ja 65 000 sápmelačča Norggas 1. www.sami-statistics.info neahttasiidduin oaidná mo leat meroštallan sámeálbmoga logu, sámegielagiid logu jna.

Norggas ásset dál sápmelaččat miehtá riikka. Váikke riikadásis eai leat makkárge logut das gos sápmelaččat ásset, de lea dihtosis ahte ollu sápmelaččat dál ásset olggobealde árbevirolaš ássanguovlluidge. árbevirolaš sámi guovllut, oktan guovlluin gos dál jođihuvvo boazodoallu, lea sullii 40 proseantta Norgga nannámis. Sápmelaččain ássá eanetlohku dál olggobealde sámegiela hálddašanguovllu, mii lea dat guovlu gos eanemus sámepolitihkalaš doaibmabijut leat dássážii álggahuvvon.

Sámedikki válgalogus, mii lea sámi jienastuslohku, ledje jagi 2005 válggas sullii 12 500 sápmelačča. Lohku lea lassánan válggas nubbái. Vaikke válgalohku dušše čujuha gos sápmelaččat dál ásset, de ii sáhte sámi jienastuslohku leat vuođđun sápmelaččaid lohkui. Sámi jienastus lea oaivvilduvvon dušše geavahuvvot sámediggeválggaid oktavuođas, gč. kap. 7.8. Ollu sápmelaččat leat iešguđet sivaid geažil válljen orrut čálekeahttá iežaset jienastuslohkui.

2.1.1 Sámi statistihka ovddideapmi

Lea dehálaš ovdanbuktit máhtu sámi diliid birra mii galgá leat vuođđun čađahit sámepolitihka, našunála lágaid ja riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid. Konvenšuvnnaid/soahpamušaid riikkaidgaskasaš gozihanlávdegottit leat jámma ohcalan diehtoávdnasiid mat duođaštit sápmelaččaid dili, dilálašvuođa ja ovdáneami iešguđet servodatsurggiin, ja čielgasat loguid. ON eamiálbmogiid bistevaš forum lea hástalan miellahttoriikkaid ráhkadit statistihkalaš visogovaid, mat čuvgejit eamiálbmogiid dili.

Norgga sámediggi lea jagi 2003 rájes bargan sámiide guoskevaš stahtistihkain ovttas Sámi Instituhtain ja Statistihkalaš guovddášdoaimmahagain (Statistisk sentralbyrå (SSB)). Gielda- ja guovlodepartemeanta ja Bargo- ja searvadahttindeparte­meanta leat 2003 – 2007 áigodaga dorjon ovdánahttinprošeavtta oktiibuot 3,05 milj. ruvnnuin. Bajimus ulbmil lea ásahit bistevaš ortnega vai beassá ráhkadit ja gaskkustit sámiide guoskevaš stahti-s­tihka servodatplánemii ja dutkanáigumušaide. Prošeavtta duogáš lea go lea nu stuorra váilivuohta ođastuvvon loguin sámi servodatdilálašvuođa birra. Dieđut leat gal viehka muddui, muhto leat biđgejuvvon máŋggalágan ávdnasiidda ja doku­meanttaide iešguđet ásahusain ja hálddašanorgánain. Prošeavtta váldomihttun lea láhčit dili vai sáhttá ovddidit ja jođihit sisdoalu dáfus, organisatoralaš ja teknologalaš čovdosiid, maid bokte fidne máŋggalágan lohkodieđuid ja virggálaš statistih­kaid mat leat áššáiguoskevaččat ođđasat áiggi sámi servodatdilálašvuođaide. Guhkesáiggi mihttun lea mielváikkuhit dasa mo ovddidit oppa sámi stati­stihka riikkarájáid rastá davvin ja sámi oassái riik­kaidgaskasaš eamiálbmotstatistihkas.

Prošeavttas lea bargan dárbbašlaš vuođđo-gažaldagaiguin (teorehtalaš, metodalaš ja organisatoralaš) ja web-siiddu ráhkademiin mas leat liŋkkat sámiide guoskevaš dieđuide. Sámi servodatdieđalaš diehtovuođđu lea (NSI) dutkan- ja ovdánahttinprošeakta. Geahča dan birra neahttabáikkis www.sami-statistics.info.

2.1.2 Sami statistihkalaš jahkegirji

Prošeavtta oassin almmuhii Statistisk sentralbyrå (SSB) Sámi statistihkalaš jahkegirjji vuosttaš geardde jagi 2006. Dán ráhkada ovttas Sámi Instituhtain. Bargoaddi lea Sámediggi. Geográfalaččat lea statistihkka ráddjejuvvon Sámi ovdánahttin­foandda (SOF) geográfalaš doaibmaguvlui, ja dat gokčá vissis guovlluid Sáltoduoddara davábealde. Dán ráddjema heajut bealli lea ahte dán guovllus orrot ollugat guđet eai leat sápmelaččat, seammás go orrot ollu sápmelaččat olggobealde dán guovllu. Dát guoská omd. sápmelaččaide lullisámi guovllus, gávpogiin ja stuorát báikegottiin. Statistihkka gokčá fáttálaččat vuosttažettin álbmoga sturrodaga ja čoahkádusa, oahppodilálašvuođaid, ja ealáhus- ja bargoeallima beliid. Lassin čájehuvvo statistihkka mas olles riika lea geográfalaš rámman. Dát guoská sámediggeválggaide, boazodollui ja sámegieloahpahussii mánáidgárddiin ja skuvllain. Sámi statistihkalaš jahkegirji almmuhuvvo juohke nuppi jagi sihke dárogillii ja davvisámegillii. Maŋimuš veršuvdna almmuhuvvui jagi 2008 (Norges offisielle statistikk D 343) ja lea www.ssb.no/samer neahttabáikkis.

2.1.3 Sámestatistihkka ovttaskas olbmuid vuođul

Statistisk sentralbyrå lea čielggadan vejolaš-vuođaid ráhkadit ovttaskas olbmuid vuođul statistih-ka sámeálbmoga birra. Dán láhkai sáhttá ráhkadit statistihka sámeálbmoga birra beroškeahttá sin ássanbáikkis, namalassii statistihka sápmelaččain dan sadjái go statistihka olbmuin guđet ásset sámi guovlluin. Statistihka ráhkadeapmái dárbbašuvvo populašuvdna. Ii leat dievas registtar sámeálbmogis, muhto leat registarat main leat sámeálbmogis oasit. Čielggadeami áiggan lei álggus oažžut áigái nu čielga vástádusaid go vejolaš das ahte leatgofidnemis diehtoávdnasat ja metoda man mielde sáhttá ráhkadit statistihka sámeálbmogis, ja mas lea nu buorre kvalitehta ahte dohkke almmuhuvvot. Čielggadeamis čilgejuvvojit máŋga registara mat soitet leat áigeguovdilat geavahit vuođđun, go áigumuš lea ráhkadit sápmelaččain anonymiserejuvvon čoahkkelogu. Dehálamos lea Sámedikki jienastuslohku. Dasto válddahallo vejolaš vuohki mo ráddjet sápmelaččain statistihkalaš populašuvnna daid sápmelaččaid gaskkas guđet leat čállon dálá registariin.

Sámediggi lea mearridan ahte Sámedikki jienastuslohku ii galgga geavahuvvot vuođđun ovttaskas olbmo statistihka čielggadeapmái. SSBa čielggadeami loahppacealkka lea ahte ovdánahttinbargu dás duohko ovttaskas olbmuid vuođul statistihka ráhkademiin ja metodaid geahččalemiin, ii leat vejolaš nu guhká go dálá guovddáš registariid diehtoávdnasiid, oktan Sámedikki jienastusloguin, ii oaččo geavahit statistihkalaš sámi populašuvnna ráhkadeami oktavuođas.

Bargo- ja searvadahttindepartemeanta dáhttu ovttas Sámedikkiin gávnnahit mo sáhttá joatkit ovttaskas olbmuid vuođul statistihkkabargguin.

2.1.4 Fágalaš guorahallanjoavku

Stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallanprosedyraid vuođul, lea Bargo- ja searvadahttindepartemeanta ovttas Sámedikkiin ceggen sámi statistihkkii fágalaš guorahallanjoavkku, mii jahkásaččat galgá departementii ja Sámediggái bidjat ovdan raportta. Ceggema ulbmilin lea nannet stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskasaš ráđđádallamiid árvvoštallamiid ja mearridemiid fáktavuođu. Joavkku raporta galgá, nu guhkás go vejolaš, čájehit ja buktit guorahallama sámi servodaga dilis ja daid ovdánansárgosiin máŋggalágan servodatsurggiin. Raporta galgá leat vuođđun ráđđádallamiidda gaskal stáhta eiseválddiid ja Sámedikki. Raportta hábmema vuolggasadjin galgá leat dálá statistihkka ja/dahje eará guoskevaš dieđut ja árvvoštallan-, čielggadan- ja dutkanbarggu dieđut. Sámi Instituhtta fuolaha čállin­doaimma. Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea jagi 2008 juolludan 800 000 ruvnno guorahallanjoavkku doibmii ja čállingotti jođiheapmái.

2.2 Nuortalaččat/golttát

Nuortalaččaid historjá ja dálá ássan lea Mátta-Várj­jaga gielddas, vuosttažettiin Njávdámis, muhto Girkon­járggas ja Báhčaveaileagisge. Dát joavku lea unni, ja ovddasta áidna nuortalaš/skoaltalaš kulturguoddi Norggas. Suomabealde lea nuortalaččaid váldoássan Čeavetjávrris ja Njellimis Anárjávregáttis. Ruoššabealde rájá leat mánga unnit nuortalaš báikki Tuollámjohkagáttis. Nuortalaččat ásset vel gávpogiin Guoládat-guovllus.

Govus 3.1 Sää’mvu’vdd

Govus 3.1 Sää’mvu’vdd

Riikkarájáid geassima okavuođas gaskal Ruoŧa- Norgga ja Ruošša-Suoma 1826:s juhkkojuvvui nuortalaččaid/golttáid siida (servodat) guovtti oassái. Dan rádjai ledje sii johtán gaskal geasseorohaga Njávdámis ja dálveorohaga mii lea davimuččas dálá Suomas. Nuortalaččaid/skoaltasápmelaččaid eallinvuohki lea leamaš vuođđoduvvon guovllu luondduriggodagaid ala – boazodoalu, luossabivddu Njávdánjogas ja Uvdojogas, riddoguolásteami ja vuotnaguolásteami vuonain Várjjagis, sáivaguollebivddu, bivddu, murjema ja jeagildeami.

Nuppi máilbmesoađi geažil juhkkojuvvui fas joavku, go Suopma liigudii Beahcán-guovllu Ruššii. Máŋgasat fárrejedje dalle Supmii. Suopma lea lágaid bokte sihkkarastán nuortalaččaidis vuoigatvuođaid ja eavttuid ásahit ássanguovlluid, ealáhusdoalu infrastruktuvrrain, fitnodat- ja kultuvrralaš doaimmaid, giellavuoigatvuođaid oahpahusa oktavuođas skuvllas, beaktilis oassálastima nuortasápmelaččaide sin áššiid meannudeamis ásahemiin omd. sierra nuortalašráđiid/orohatstivrraid. Dasa lassin lea suomabeale Sámedikki válgaortnet dahkan vejolažžan nuortasápmelaččaide juksat áirasiid diggái.

Historjjálaš dáhpáhusat ja stáhtaid politihkka lea juohkán nuortalaččaid/skoaltasápmelaččaid. Dán geažil lea dát joavku massán vuoigatvuođaidis ja lea šaddan váttis dillái sihka gielalaččat, kultuvrralaččat ja ealáhusaid dáfus. Leat hui moadde nuortalaš golttáid organisašuvnna Njávdámis. Dáin leat vátna resurssat doibmii.

Nuortalaččat leat 1500-logu rájes dovddastan ruošša-ortodoksalaš oskui. Dalle huksejuvvui ortodoksalaš kapealla Njávdámii mii lea Nuortalašgávpogis. Kapealla gullá Beahcáma kloastarii ja lea ain anus. Skoaltagávpot lea ráfáidahtton jagi 2000 rájes. Ráfáidahttima ulbmil lea sihkkarastit ja áimmahuššat kulturhistorjjálaš, vuoiŋŋalaš ja eana-datlaš árvvuid maid Skoaltagávpot ovddasta nuortalaš/golttáid kultuvrii. Sámediggi ovddasvástida hálddašit ja dikšut guovllu. Nuortalaš/golttáid biras oassálastá barggus.

Dan oktavuođas go Norga raporterii nállevealahankonvenšuvnna olis, čujuhii ON nállevealahanlávdegoddi (CERD) 2006 čavčča ahte finnmárk-kuláhka ii meannut nuortalaččaid erenomáš dilálašvuođa. Lávdegoddi rávve ahte Norga ain bargá ovddasguvlui oažžun dihtii mearridit ere-noamáš ja konkrehta doaibmabijuid sihkkarastin ­dihtii ahte dihto eamiálbmotjoavkkut mat leat hir­bmat rašis dilis, namalassii nuortalaččat, ožžot dohkálaš ovdánahttima ja suodjaleami.

2.2.1 Barggut nuortalaččaid/skoaltalaččaid giela ja kultuvrra ovddas

Nuortalaččaid/golttáid giella lea okta 10 sámi váldosuopmanis. Eai leat gallis guđet máhttet nuortalašgiela Norggas. Ii leat láhččojuvvon giellaoahpahus ii mánáidgárddis iige skuvllas, eaige gávdno eará giellaoahpahusfálaldagat Norggas.

Jagiid 2000 – 2002 čađahii Sámi Instituhtta giellalávgunprošeavtta muhtin mánáidgárddis Čeavetjávrris Suomas. Prošeakta lei oassin riik­kaidgaskasaš dutkanbarggus áitojuvvon gielaid ektui. Dál lea oahppu nuortalašgillii ja nuortalašgielas Čeavetjávrri skuvllas. Oahpahussii leat ráhkaduvvon oahpponeavvut.

Sámeministarat ja Suoma, Norgga ja Ruota sámediggepresideanttat geigejedje 2006:s davviriikkalaš sámi giellabálkkašumi – Gollegiella – čeavetjávrelažžii Jouni Mosnikoffii su máŋgga jagi áŋgirvuođa nuortalaš giela ja oahpponeavvuid ráhkadeami ovddas.

Nuortalaččaid/golttáid searvevuohta sáhttá ahtanuššat go láhčá gielalaš, kultuvrralaš ja ealáhuslaš doaibmabijuide, maiddái rádjarasttildeaddji ovttasbargui gaskal nuortalaččaid/golttáid birrasiid ja guoskevaš eiseválddiid.

Lea beroštupmi ealáskahttit nuortalašgiela ja kultuvrra Norggas. Nuortalašgiela ealáskahttin gáibida ovttasbarggu nuortalaččaiguin ja Suoma eiseváldiiguin ovdamearkka dihtii nuortalaš čállingiela, oahpponávccaid ja oahpponeavvuid dáfus. Ráđđehus áigu ovttas Sámedikkiin čuovvolit dán ášši Suoma eiseválddiid ektui.

Ráđđehus lea 2008:s várren ruđa nannet nuortalašgiela ja -kultuvrra. áigeguovdilis doaibmabijut hábmejuvvojit ovttas nuortalaččaiguin ja Sámedikkiin. Okta doaibmabijuin sáhttá leat láhčit dili nu ahte ásahuvvo giellaguovddáš Nuortalaččaid musea oktavuođas.

Nuortalaš musea Njávdámis lea Sámediggi válljen sámi duhátjahkebáikin. Huksemat álge 2007 geasi ja vuođđogeađgebidjan lei borgemánus. Gárdin galgá leat gárvvis 2008:s.

Nuortasámi musea šaddá dehálaš guovddážin nuortalaš/golttáid giela ja kultuvrra ealáskahttimis, ja kulturlonohallamis ja rádjarasttildeaddji ovttasbarggus nuortalaččaiguin Suomas ja Ruoššas.

2.2.2 Nuortalaš/golttáid ealáhusat

1970-logu loahpageahčen geigejedje nuortalaččat/ golttáid gáibádusa beassat ođđasit álggahit boazodoalu iežaset ovddeš guovllus, mas masse ráđđejumi 1929:s. Sihke boazodoallohálddahus ja duopmostuolut nannejedje ahte daid nuortalaččain/golttáin lea vuoigatvuohta boazodollui, gč. NOU 1997: 4 čuokkis 7.7.2. Sii eai leat almmatge dássážii ožžon ođđasit álggahit árbevirolaš boazodoalu dálá hámis, go eai leat leamaš guoros doalloovttadagat dán guovllus. Nuortalaččaid/golttáid beales lea leamaš sávahahtti álgit uhcit turistavuođđuduvvon boazodoalu. Jus diekkár doaimma ii sáhte heivehit boazodoallolága dábálaš vuogádahkii, mas gáibiduvvo omd. siidaoassi (boazodoalloovttadaga sadjái lea ođđa boazodoallolágas boahtán siidaoassi) lea laga § 9 goalmmát lađđasa vuođul vejolaš sierralobi addit. Sierralohpi eaktuda ahte leat erenomáš sivat, ja mearridanváldi gullá boazodoallostivrii.

Sámi vuoigatvuođalávdegoddi čujuhii nuppi oasseárvalusastis (NOU 1997: 4) nuortalaččaid ere­nomáš uhkiduvvon ja heajos dili ja meannudii máŋga árvalusa mat leat vuođustuvvon dárbui bisuhit ja ovddidit dan rievddalmas nuortasámi kultuvrra. Od.prp. nr. 53 (2002 – 2003) finnmárk-kulága birra ságaškuššojuvvo áššiid birra, muhto loahppacealkka lei ahte eai galgga sierra doaibmabijut dasa. Ođđa boazodoalloláhka dohkkehuvvui 2007 giđa. Das eai leat nuortalaččaid boazodollui biddjon duvdosat.

Luossabivdu lea dál turisttaid bivddu vuođul, ja boahtu juogaduvvo daid gaskkas guđet leat «Neidenelvens fiskefellesskap» (Njávdanjoga bivdoovt-tastusa) miellahtut. árbevirolaš nuortalaš/skoaltalaš vihildannuohttebivdu (livjelakfisket) lea dál šaddan oktasašbivdun sidjiide guđet oamastit ja dikšot eatnamiid Njávdánleagis. Dán bivdima sálaš, ja turisttaide bivdogoarttaid vuovdindienas, juogaduvvo miellahtuid gaskkas.

Govus 3.2 Livjelakbivdu Njávdámis

Govus 3.2 Livjelakbivdu Njávdámis

Gáldu: Heide B. Andersen, Nordlándda fylkkasuohkan

Finnmárkkulága § 28 bokte lea Stuorradiggi mearridan galgat ráhkadit ođđa láhkaásahusaid Njávdančázádaga bivdohálddašeapmái. Njávdánčázádaga hálddašeapmi lea vuolgán šiehtadusas mii Norggas lea Suomain. Finnmárkolága 4 kap. ja Stuorradikki mearrádus Deanu- ja Njávdančázádaga ektui ahte báikeolbmuin leat sierra vuoigatvuođat bivdui lága, áiggiid čađa geavahusa ja báikkálaš vieru vuođul, leat čujuheaddjin ráđđehusa barggus. Stuorradikki mearrádusas čuožžu dasto ahte Gonagas láhkaásahusa bokte sáhttá addit dárkilat njuolggadusaid hálddaseami ja bivdima birra. Ođđa njuolggadusat galget láhčit dili báikkálaš, vuoigatvuođavuođđuduvvon guollevaljiid hálddašeapmái dan mielde mii lea bivddu ektui šiehtaduvvon Suomain.

Eará sámi guovlluin leat buorit vásáhusat ovttasbargat iešguđet almmolaš ásahusaiguin, nannen dihtii sámi giela ja kultuvrra dan guovllus. Nuortalaš/skoaltalaš guovllus orrot buorit vejolaš-vuođat ovttasbargat Finnmárkku fylkkagielddain, Mátta-Várjjaga gielddain ja Sámedikkiin. Lea dehálaš ahte dát bargu lea ovttas nuortalaččai-guin/skoaltalaččaiguin ja sin organisašuvnnaiguin. Lassin kultur- ja giellabargguide, lea dehálaš oai-dnit vejolašvuođaid ovddidit ealahusaid mat leat nuortalaš/skoaltalaš kultuvrra vuođul, dás maid mátkeealáhusdoaimmat.

2.3 Lullisápmelaččat

Lullisámi báikkit lea bieđgguid stuorra guovllus davvin Ránu rájes gitta máttás Femundena rádjai. Lassin ásset vel muhtimat Rennebu gielddas guđet barget bohccuiguin Trollheimenis.

Lullisámi guovllus lea boazodoallu dehálaš. Eanaš bearrašat leat buori muddui muhtin láhkai laktasan boazodollui. Boazoealáhus lea danne dehálaš identitehtamearka lullisápmelaččaide ja lea leamaš ja lea ain lullisámi giela ja kultuvrra bisuheami eaktu.

Boazodoallu gáibida eatnamiid, ja lea danne rašši sisabahkkemiidda. Váldohástalus Nordlándda ja Davvi-Trøndelága boazoguohtunguovllui-de lea sihkkarastit areálaid ja hehttet ollu massimiid boraspiiriide. Váldohástalus Mátta-Trøndelága/Hedmárkku boazoguohtunguovlluide lea fas sihkkarastit buriid doallodiliid, ja doarvái areálaid maŋŋil go boazodoallu máŋgga vuoigatvuođavertniid bokte eanaeaiggádiiguin massii guohtuneatnamiid (gč. 20.3.4 kap. boazodoalu birra).

Máttásápmelaččain leat lagaš oktavuođat riikka­rájáid rastá. Earret eará leat árbevirolaš boazojohtimat eanaš leamaš oarjjás-nuorttas, mii dološ rájes lea mielddisbuktán náitalemiid ja nu maid lagaš sohka- ja bearašoktavuođaid riikkarájá rastá.

Máttásápmelaččat ledje njunnošis sámi organisašuvdnabarggus. Daniel Mortensson ja Elsa Laula Renberg, goappašagat lullisápmelaččat, álggiiga čohkket sápmelaččaid olles riikkas vuosttaš sámečoahkkimii jagi 1917.

Lullisámi guovllus lea duodji (duetjie) guovddáš kulturguoddi ja identitehtahábmejeaddji. Duodjeoahpahus lei árbevirolaččat bearrašis, muhto ođđaáigásaš servodatrievdama geažil ii leat dát šat diehttelas.

Lullisápmelaččat leat bieđggus ássama geažil leamaš hirbmat rašit dáruiduhttinpolitihka ektui ja dan váikkuhusaide. Máŋgga guovllus lea lullisámegiella masá jávkan, ja lea stuorra hástalus ealáskahttit giela ja kultuvrra, nu ahte dat šaddá oassi árgabeaivvis. Lullisápmelaččat leat almmatge garrasit bargan bisuhit ja ealáskahttit lullisámi kultuvrra ja giela. Lullisámi kulturguovddážat Saemien Sijte (Snoasa) ja Sijti Jarnge (Aarborde) leat leamaš dehálaččat dán oktavuođas.

Bieđgguid ássan lea váddudan ásahit sierra lullisámi mánáidgárdefálaldagaid. Oahppofálaldat lullisámi oahppiide lea ovddimustá sámeskuvllain árborddis, Snoasas, Brekkenis ja vel Elgå bajásšaddanguovddážis. Lullisámi oahpahus ruovttuskuvllain lea gáiddusoahpahusa vuođul. Hui ollu lullisámi oahpaheaddjit váilot ja oahppo­neavvutge.

2.3.1 Lullisámegiella

Lullisámegiella lea garrasit deddojuvvon, ja dušše moadde čuođis hállet giela. Stuorra gaskkat gáibidit ollu lullisámi giella- ja kulturbargguin. Snoasa gielda gullá 2008 rájes sámegiela giellanjuolggadusaid hálddašanguvlui. Dát lea hirbmat dehálaš doaibmabidju lullisámi giela ja kultuvrra nannemii. Snoasa gielda sáhttá boahtteáiggi šaddat dehálaš resursan lullisámegiela nannemis ja ovdánahttimis, ovdamearkka dihtii dearvvasvuođabálvalusasge, gč. 8 kap.

Eurohpalaš lihtu regiovnna ja vehádatgielaid áššedovdi lávdegoddi dovddaha raporttastis vuorjašuvvama das, mo Norga lea čađahan lihtu, ja ahte lullisámegiella lea hirbmat rašis dilis. Lávdegotti mielas danne dárbbašuvvojit dalán doaibmabijut mat galget sihkkarastit ahte lullisámegiella šaddá ealli giellan Norggas, áinnas oahpahusas. Lávdegoddi ávžžuha dán áššis eanet ovttasbarggu gaskal Norgga ja Ruoŧa eiseválddiid.

Lea stuorra dárbu oahpaheaddjiide guđiin lea lullisámi gelbbolašvuohta, ráhkadit lullisámi oahpponeavvuid ja nannet lullisámi oahpahusa vuođđooahpahusas. Dasto lea dárbu lullisámegiela rávesolbmuid oahpahussii/alfabehtenprográmmii. Lullisámi giellagelbbolašvuohta dearvvasvuođa- ja sosiálasuorggisge ferte buoriduvvot. Ráđđehus áigu sámegiela doaibmaplána barggu oktavuođas vel nannet lullisámi giela ja kultuvrra. Sámediggi, Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkagielddat, Snoasa gielda ja earát bovdejuvvojit searvat dán bargui.

Sámedikkis lea ovttasbargošiehtadus Nordlándda, Davvi-Trøndelága, Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku fylkkagielddaiguin, mii lea ovttasbarggus vuođđu lullisámi diliid birra. Šiehtadus nanne ahte lullisámi servodaga ferte nannet ja sáhttit ovddidit dan eavttuid mielde. Bealit leat ovttaoaivilis ahte dárbbašuvvojit doaibmabijut ealáskahttit lullisámegiela.

Govus 3.3 Oarjielsamien dájve

Govus 3.3 Oarjielsamien dájve

Sámediggi jođiha prošeavtta man ulbmil lea ráhkadit elektrovnnalaš teakstameannudeapmái sámi divvunprográmma. Dát teknologiija šaddá dehálaš veahkkeneavvun áimmahuššat ja ovddidit sámegiela. Davvisámegillii ja julevsámegillii lea ráhkaduvvon divvunprográmma ja stávendárkkistus. Dehálaš doaibman nannet lullisámegiela lea lullisámi geavaheaddjiidege háhkat IT-reaidduid veahkkin riektačállimii. Lullisámi divvunprográmmabargu álggii jagi 2008. Prošeavtta leat Sámediggi ja máŋga departemeantta ruhtadan, ja dat galgá leat gárvvis jagi 2010 mielde.

2.3.2 Lullisámi regiovnnat ja ásahusat

Lullisámi guovlu gokčá stuorra geografálaš guovllu. Organisatoralaččat ja politihkalaččat lea dán guovl­lus máŋggalágan ássanminsttar ja infrastruktuvra. Fylkkagielddaid ja Sámedikki gaskasaš ovttasbargošiehtadusas leage danne lullisámi guovlu juogaduvvon golmma regiovdnan – davviregiovdnan, gaskaregiovdnan ja lulliregiovdnan.

Davviregiovdna ollá Sáltoduoddaris Nordlánddas gitta Davvi-Trøndelága fylkkarádjái.

Sijti Jarnge árborddis rahppui formálalaččat jagi 1987 ja bargá ealáhus- ja kulturáššiiguin. Dán barggus ohcalit ovttasbarggu sihke fágalaččat, kultuvrralaččat ja politihkalaččat Norggas ja rájáid rastá. Guovddáš doaimmaha diehtojuohkima, kursadoaimmaid, kulturgáhttema, diehtočohkkema, girjjiid ja publikašuvnnaid ráhkadeami ja almmuheami sámi historjjá birra. Sijte Jarnges lea ovttas Nordlándda fylkkagirjerájuin ovddasvástádus jođihit lullisámi girjebusse. Kulturguovddážis lea lagaš ovttasbargu ja ovddasvástádus sámi kulturpárkii Májájávrris.

Lullisámegiella oahpahuvvo mánáid- ja nuoraidskuvlladásis árborddi sámeskuvllas ja muhtin mánáid- ja nuoraidskuvllain muđui fylkkas. Joatkkaskuvlladásisge oahpahuvvo sámegiella, ja lea čađahuvvon sámegieloahpahus rávisolbmuidkursan. árborddis lea mánáidgárdi gos lea fálaldat sámi kultuvrras ja giellamovttiidahttimis.

Åarjelsaemien Teatere/Sydsamisk teater ásahuvvui jagi 1985. Teáhter jođihuvvo Muoffies ja Deartnás, gč. 14.11.2 kap.

Eanaš lullisámi g askaregiovdnii gullá olles Davvi-Trøndelága fylka.

Saemien Sijte organisašuvdna Snoasas ásahuvvui kultursearvin jagi 1964. Golggotmánus 1980 rahppui viessu virggálaččat. Saemien Sijte galgá lassin museadoaimmaide vel bargat kulturáššiiguin boahttevuođa ektui. Váldoulbmil lea nannet lullisámi identitehta ja searvevuođadovddu. Saemien Sijtes leat dál ásahusat nugo Sámediggi, Duodtjie instituhta, Davvi-Trøndelága Reinsamelag ja Davvi-Trøndelága boazodoallohálddahus. Saemien Sijte dárbbaša stuorát saji ja lea ráhkkanišgoahtán viiddidit visttis, gč. 14.6 kap.

Åarjel-Saemiej skuvles Snoasas lea vuođđo-skuvlafálaldat dálolaččaide ja internáhttaoahp­piide. Dasa lassin lea ollu doaibma gáiddusoahpahusoahppiide guđet vel sáhttet gaskkohagaid orrut skuvllas ja internáhtas. Skuvllas lea álggahuvvon lullisámi mánáidgárdi.

Gråangke joatkkaskuvlla ovddasvástida eatnigielaoahpahusa lullisámegielas. Skuvlii lea virgáduvvon lullisámi oahpaheaddji. Sierra oahppijoavkkus oahpahuvvo lullisámegiella ja skuvla oahpaha vel earáge joatkkaskuvllaid oahppiid gáiddusoahpahusa bokte. Gråangke joatkkaskuvla fállá vel duoji joatkkakursan. Olav Duun joatkkaskuvllas lea oahpahusfálaldat boazodoalus.

Davvi-Trøndelága allaskuvla, Levoŋká ossodagas, lea sierra ovddasvástádus fállat oahpahusa lullisámegielas ja kultuvrras allaskuvladásis, gč. 12.3.2 kap.

Snoasas lea lullisámi báhppa ja báhpakantuvra, gč. 17 kap. Dasto lea NRK SámiRadios kantuvra Snoasas.

Lulliregiovdna ollá davvin Muoráhkas gitta Engerdála rádjai máttás.

Boksa 3.1 Lullisámi kulturfestivála

Lullisámi kulturfestivála ulbmil lea ásahit kultuvrralaš ja sosiála deaivvadanbáikki sápmelaččaide Norgga- ja Ruoŧa-bealde lulimus lullisámi guovlui. Dat lágiduvvo juohke nuppi jagi ja vurrolagaid Norgga- ja Ruoŧa-bealde. Festivála lágiduvvui vuosttaš geardde Plassjes jagi 2002. Jagi 2008 čavčča lágiduvvo kulturfestivála Funäsdalenis.

Festiválas leat doaimmat nugo máŋggalágan «duodje-bájiid» rájes gitta semináraide ja kultuvrralaš doaluide, nugo konsearttaide, teáhterčájalmasaide ja dáidda- ja duodječájáhusaide. Festiválas leat sihke muosáhusat, hervvoštallamat, oahpahallamat ja olbmuid deaivvadeapmi.

Lullisámi kulturfestivála lágidit sámi organisašuvnnat Norgga- ja Ruoŧabealde, namalassii Aajege – Sámi giella- ja gelbbolašvuođaguovddáš, Fjällmuseet ja Rørosmuseet, ja verddegielddat Härjedalen ja Plassje.

Aajege sámegiella ja gelbbolašvuođaguovddáš ásahuvvui golggotmánu 10. b. 2005, ja doaibmá sámegieloahpahusa čoahkkananbáikin guovllu skuvllaide. ásahusa eaiggáduššet Lulli-Trøndelága fylkkagielda, Hedmárkku fylkkagielda ja Plassje gielda. Guovddáš barggut leat oahppodoaibmabijut, sámi giellabargu, fierpmádathuksen ja diehtojuohkin. Barggu ulbmil lea ealáskahttit, bisuhit ja nannet sámegiela ja sámekultuvrra oahpahettiin sámegiela, kultuvrra ja ealáhusa. Diehtojuohkin lullisámi kultuvrra ja giela birra lea dehálaš dán barggus. Dáppe lea vel fágaoahpahus boazodoalus.

Plassje joatkkaskuvla ovddasvástida sámegiel­oahpahusa joatkkaskuvladásis, ja fállá gáiddusoahpahusa eará skuvllaide lulliregiovnnas ja dan olg­gobealde.

Lulli-Trøndelága fylka lea duvdán Rørosmuseii ovddasvástádusa seailluhit ja gaskkustit sámi kulturárbbi regiovnnas, ja lea ásahan bissovaš sámi virggi jagi 2002 rájes, gč. 14.8.3 kap.

Brekkena bajásšaddama ja báikegotti guovddáš Plassjes lea «Sørsamisk opplæring på heimeskolen» nammasaš prošeavttain lea okta dan golmma lullisámi guovllu resursaskuvllas main lea sáme­gieloahpahus. Brekkenis lea dál sámegiela oahpahus ja fáddaoahpahus, ja guovddáš fállá vel gáiddus­oahpahusa/johttioahpaheaddji eará skuvllaide mat leat Lulli-Trøndelágas ja Hedmárkkus.

Jagi 2001 álggahii Sámediggi 5-jagáš giella­movttiidahttinprošeavtta Svahke bajásšaddan­guovddážis Engerdálas.Dán duogáš lei earret eará sámegielfálaldat Svanke bajásšaddanguovddážis. Giellaáddejupmi, kulturvierut ja árbevirolaš huksenvierut ledje oasit das maid oahppit ohppe. Engerdála gildii lea Bargo- ja searvadahttindepartemeanta jagi 2007 ja jagi 2008 bušeahtain juolludan 500 000 ruvnno jahkásaččat vai bargu joatká, gč. 11.2.1.1 kap.

Lulli-Trøndelága ja Hedmárkku Boazodoallohálddahus lea Plassjes.

2.4 Bihtánsápmelaččat

árbevirolaš bihtánsámi ássanguovlu Norggas siskkilda sullii olles Lulli-Sáltto Nordlándda fylkkas, oktan Bájddára, Sáláha, Meløy ja Oarjje-Bájddára gielddaiguin, ja Bådådjo ja Fuosko gielddaid osiiguin. Ruoŧa bealde rájá guovlu davvin gokčá davimus árvehurres ja Arjjapluovvis davvin gitta Bihtán­etnui ja nuorttas Saddaijávrái Norrbottena letnii. Bihtánsámi biras Norggas lea unni, ja eatnašat sis leat gielddain Sáláha, Báidára ja Bådådjo ja Fuosko osiin.

Sámi identitehtahálddašeapmi lea dán guovllus leamaš viehka čihkosis. Maŋimuš logi jagi leat ovttaskas olbmot viggan ealáskahttit ja áimmahuššat boares bihtánsámi árbevieruid. Sierra bihtánsámi guovddáža ásaheapmi lea dán barggus guovddážis. Ovttasbargu gaskal Norgga ja Ruoŧa lea dás guovddážis. Ovdamearkka dihtii leat leamaš giella- ja kulturkurssat Báidáris, ja oahpaheaddji bođii Ruoŧas. Jagi 2006 álge Norgga ja Ruoŧa ásahusat regiovnnaidgaskasaš ovttasbargoprošeavtta maid gohčodedje » Bihtánsámegielsániid čohkken». Ulbmil lea čohkket bihtánsámi terminologiijaid vai lea vejolaš ráhkadit stuorát sátnelisttu mii čájehivččii bihtánsámi giela ja kultuvrra.

Bihtánsámi guovddáš Duoddará ráffe lea Báidáris ja rahppojuvvui virggálaččat geassemánus 2003. Guovddáš galgá seailluhit ja ovddidit bihtánsámi giela, kultuvrra ja identitehta bihtánsámi guovlluin Norggas, ja dat dáhttu ovttasbargat bihtánsámi organisašuvnnaiguin Ruoŧas. árran lulesámi musea ovddasvástida bihtánsámi guovllu museadoaimma.

Govus 3.4 Bihtám- ja julevsáme
 guovllo

Govus 3.4 Bihtám- ja julevsáme guovllo

2.5 Julevsápmelaččat

Guovddáš julevsámi guovlu Norggas lea Davvi-Sálttu, Divttasvuona, Hápmira ja Oarjeliifoaldda gielddat. Norggas ja Ruoŧas orrot dál sullii guokte-golbma duhát julevsápmelačča. 1700- ja 1800-logus váttásmuvve daid julevsápmelaččaid eallindilálašvuođat guđet ásse Ruoŧa rádjaguovlluin, ja sii fertejedje fárret riddoguvlui. Sápmelaččat guđet ássagohte siskkit vuotnaguovlluide nagodedje buorebut bisuhit árbevieruid ja giela, go sii guđet ásse olggut guovlluin Sálttus ja Ofuohtas. árbevirolaččat lea leamaš ovttasbargu rájáid rastá. Davvi-Sálttu sápmelaččat leat leamaš guolásteaddjit ja lotnolasealáhusdoallit smávvadáluin ja bivdduin. Ruoŧa-bealde lea boazodoallu leamaš deháleabbo.

Sámi vuonain Divttasvuona suohkanis lea dál dušše Moskkis Oarjjevuonas ássit birra jagi. Moskki birra dadjet ássit ahte lea «áidna julevsámi gilli máilmmis». Moskái ii leat biilaluodda, muhto beaivválaččat fitná fanas doppe. Maŋimuš jagiid lea ássiidlohku Moskkis njiedjan sullii 70 olbmos vuollel 40 olbmui. Eatnašat leat fárren čoahkkebáikái áiluktii dahje ránnjásuohkaniidda. Guđet fárrejit Moskkis eret doalahit dávjá viesuid, dahje huksejit barttaid Moskái dahje geavahit daid geasseviessun. Guovllus lea stuorra mearkkašupmi julevsámi identitehtii ja gullevašvuhtii. Bissovaš ássan Moskkis lea hirbmat dehálaš julevsámi kultuvrra seailluheapmái. Dán dáfus lea skuvlafálaldat Moskkis guovddáš ášši.

árran julevsámi guovddáš ceggejuvvui suoidne­mánu 30. b. 1994 ja lea áiluovttas Divttasvuona suoh­kanis. Guovddáža mielas dan bargu lea hálddašit julevsámi giela ja kulturárbbi, ja dat lea álggu rájes fidnen ovttasbarggu sihke museaiguin, universitehtaiguin, allaskuvllaiguin ja eará sámi ásahusaiguin. árranis lea girjerádju, giella- ja oahppoguovddáš giellaoahpahusain, musea ja mánáidgárdi. Sámedikkis ja NRK Sámi Radios leat kantuvrrat árranis.

Cuoŋománus šiehtadedje árran ja Bådådjo allaskuvla cegget Eamiálbmotoahpu dutkaninstituhta. Šiehtadusa ulbmil lea ásahit guhkesáigásaš ja lotnolassii ovddideaddji dutkan- ja oahppoovttasbarggu gaskal Bådådjo allaskuvlla ja árrana. Instituhtta šaddá árranii mas galgá dan hálddašanovddasvástádus.

Dutkaninstituhtta galgá dutkat julevsámi regiovnnas ja váldobargu lea giella- ja kulturdutkan. Lassin galgá vel lasihit riikkaidgaskasaš eamiál­bmotdutkangealbbu nationála ja riikkaidgaskasaš dutkanfierpmádagas. Dutkaninstituhtta galgá ovttas Bådådjo allaskuvllain ráhkadit eamiálbmogiid máhtto- ja kulturárbevieruid ja davviguovloáššiid ja árktalaš eallindilálašvuođaid oahppoprográmmaid. Dutkaninstituhtta galgá fállat oahpu julevsámegielas allaskuvladásis.

Ovttasbargošiehtadus davviguovloáššiid birra sohppui jagi 2006 gaskal árrana, Riikkaidgaskasaš fága- ja boazodoallogaskkustanguovddáža, Gáldu – álgoálbmotvuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáža, Sámi allaskuvlla/Sámi Instituhta ja Sámi ealáhus- ja guorahallanguovddáža. Maŋŋil leat eará ásahusat searvan šiehtadussii. Dat áigot ovttas čohkket gealbbu davviguovloáššiid birra oktasaš fierpmádagas, ja bargat sierra spesiálasurggiiguin davviguovloperspektiivvasge. árran válljejuvvui fierpmádaga koordinahtorin – Sámi ásahusaid davviguovlofierpmádat. Cuoŋománus 2007 soabai árran ovttasbargošiehtadusa Scott Polar Research Institute nammasaš ásahusain, mii lea Cambridge universitehtas, ja áigumuš lea máhttáhit ja oaivadit studeanttaid fágalaččat.

Maŋŋil Sámedikki 32/06 mearrádusa soabai Sámediggi miessemánus 2007 šiehtadusa árraniin álggahit golmmajagáš dutkan- ja duođaštandoaimma rádjalovssajohtolaga birra, mii lei2. máilm­mesoađi áiggi. árran lea prošeaktačađaheaddji, ja barggu ekonomálaš rámma lea 3 milj. ruvnno.

2.5.1 Julevsámegiella

árvvu mielde leat 2000 julevsápmeláčča Norgga-bealde rájá, ja sullii 600 sis geavahit giela, gč. 19.1 kap.

Divttasvuona gielda šattai jagi 2006 sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguovllu oassin. Dát lea hirbmat dehálaš julevsámi giela ja kultuvrra nannemii. Oahppogirjjit ja oahpaheaddjit geain lea oahpahusgelbbolašvuohta gielas váilot. Gielda lea ráhkadan sierra doaibmaplána sámegiela várás ja lea ráhkadeamen doaibmabijuid gielddadoaimmaid iešguđet osiide.

árran oahpaha dál julevsámegielas videokonferánssa bokte máŋgga vuođđo- ja joatk-kaskuvl­laid oahppiid Hordalánddas, Davvi-Trøndelágas, Mátta-Trøndelágas ja Nordlánddas. Vuosttas geardde go árran álggii dáinna oahpahusvugiin lei guovvamánus 1999. árran čađaha vel máŋga eará giellafálaldaga, nu go giellalávguma ja fitnodatsiskkáldas giellakurssaid.

Guovddážis lea vel julevsámi mánáidgárdi árran mánnágárdde. Mánáidgárdi lea dohkkehuvvon 18 mánáidgárdesajiin. Mánáidgárddis lea julevsámegiella váldogiella. Mánát guđet eai máhte sámegiela go álget mánáidgárdái, ožžot sierra giellačuovvoleami.

Bådådjo oahpaheaddjiallaskuvlla álggahii oahpahusa julevsámegielas jagi 1983. Hápmir joatkkaskuvllas lea oahpahus julevsámegielas.

Nordlándda fylkkaráđđi mearridii juovlamánus 2007 bidjat mediaid ja gulahallama várás julevsámegiela joatkkaskuvllafálaldaga Knut Hamsuna joatkkaskuvlla ossodahkii áiluktii Divttasvutnii. áigumuš lea álggahit fálaldaga jagi 2009 čavčča.

2.6 Romssa ja Nordlándda márkosámit

Márkosámi guovlu ollá Bálága rájes máddin gitta Málatvuona rádjai davás, muhto eatnašat ásset Davvi-Nordlánddas ja Lulli-Romssas. Ain nákkáhallojuvvo báikegottiin mo márkosámi guovllu galgá čilget. Márkosámi suopman maid guovllus geavahit, gullá davvisámegillii, muhto das vuhtto vel ahte lea julevsámeguovllu rájá guvlui. Márkogilážiid sápmelaččaid duogáš lea sihke johtti boazodoalus ja boares mearrasámi kultuvrras. Ollugat sirde boazodoalus ja guolásteamis lotnolasealáhusaide, main eanadoallu lei váldoealáhus, ja lassin vel boazodoallu ja guolástus. Dát ealáhusheiveheapmi lei ealas gitta sullii jagi 1960 rádjai. Boazodoallu jođihuvvo ain márkosámi guovllus, ja vel ođđasis ceggejuvvon boazodoallu 1950 – 60-logus.

Dáruiduhttinproseassa váikkuhii dán guvluige. Jagi 1905 rájes gáržžiduvvui boazodoallu mii lei guovttebealde rájá. Dat čuzii sámi gillii ja kultuvrii. Máŋga márkosámi giláža leat liikká viehka muddui seailluhan sámi kulturmearkkaid, ja lea dál ealli kultuvra mii lea šaddadan máŋga dáiddasuorggi dáiddáriid, dovddus kulturolbmuid lestadianismmas ja organisašuvnnaeallimis ja valáštallamis. Dán guovllus ásaiga guokte Sámi dovdoseamos njunušolbmo guhkes áiggi iežaska eallimis – sámi girječálli Johan Turi geasseorohat lei márkosámi guovllus ja girječálli ja sámenjunuš Anders Larsen ásai 30 maŋimuš jagi márkosámi guovllus.

Maŋimuš jagiid lea dán guovllus sámi kultuvra ealáskan bures. áinnas lea Márkomeannu sámi festivála ja Várdobáikki nammasaš sámi guovddáža ceggen leamaš hui mearkkašahtti. Máŋggalágan doaimmaid ja fálaldagaid bokte lea márkosámi kultuvra šaddan eambbo čalmmus ja dovddus, sihke sápmelaččaid ja dážaid gaskkas. Dál leat sierranas fálaldagat mánáide, nuoraide ja ollesolbmuide – mánáidgárdi, skuvlafálaldat máŋgga dásis, festivála maid márkosámi nuorat jođihit, giellaoahpahus, kursafálaldat duojis, málesteamis ja goahtehuksemis, ja doaibmabijut sámi boarrásiidda.

2.6.1 Márkosámi ásahusat

Várdobáiki sámi guovddáš lea dehálaš čoahkkananbáiki sámi giella- ja kulturbargguide Davvi Nordlánddas ja Mátta-Romssas. Guovddáš jođihuvvo nav-eike prinsihpa mielde ja mihttun lea jođihit doaimmaid olles regiovnnas, ii dušše guovddážis, mii lea láigolanjain Nautås Evenášši gielddas. Várdobáiki fárrii 2007:s ođđa ja stuorát lanjaide. Várdobáiki bargá plánain hukset iežas vistti.

Várdobáiki lea ásahan duođastanguovddáža mii galgá duođaštit guovllu sámi historjjá. Guovddáš jođihuvvo prošeaktaruđaiguin. Várdobáiki lea soah­pan formálalaš ovttasbarggu guovllu sámi muse­aiguin gaskkustanbarggu, máđas atnima, ovdánahttima ja seailluheami hárrái. Várdobáiki áiggošii vel cegget dán guvlui sámi musea. Sámediggi ja Sámi dearvvasvuođadutkan láigohit lanjaid Várdobáikkis.

Várdobáiki sámi giellaguovddáš bargá ee. gielladoaimmaiguin mánáide, nuoraide ja ollesol­bmuide. Dasto bargá giellaguovddáš sámi radiosáddagiiguin báikeradios ja diehtojuohkintávvaliiguin mat eanemustá galget oidnosii oažžut sámegiel čállingiela almmolašvuođas, go áigot fáttáid mielde gaskkustit dieđuid sámi museain Gállogiettis ja Vilgesváris.

Gállogiedde lea ávdin márkosámi gilišillju. Vuosttaš geavaheaddjit ledje boazosápmelaččat guđet juohke giđa johte dálveorohagas ruoŧa-bealde siseatnamis geasseorohahkii Norgga rittus. Maŋŋil ásaiduvve muhtin sápmelaččat, ja dát ássan lei vuođđun dálá márkogilážiidda. Dál lea Gállo­giedde olgomusea mii duođašta ja gaskkusta oasi dán kulturárbbis. Musea oktavuođas lea ráhkaduvvon 2,5 km guhkkosaš kulturbálggis mas leat 9 bisánanbáikki.

Márkosámi ássanbáiki Vilgesváris (Blåfjell) lea Skániid guovdo. ássanguovllus leat lavdnjegoahti, viesut ja láđut ja lea áidnalunddot kulturbirrasis gos leat goahtesajit, boares giettit, áiddit ja máđiijat. 1800-logu álggus ledje goavvejagit mat bággejedje sápmelaččaid ásaiduvvat árbevirolaš geasseorohahkii. Báikkis orro olbmot gitta 1958:i.

Márkománák sámi mánáidgárdi lea mánáidgárdi daid mánáide guđet orrot Evenášši, Skánit ja Dielddanuori gielddain, ja dan jođiha Várdobáiki. Mánáidgárdi lea Skánit gielddas, ja doppe deattuhuvvo dihtomielalaččat bargat sámegielain.

Várdobáiki nuoraid siidda ulbmilin lea fállat doaimmaid sámi nuoraide seammás go mihttun lea miehtemielalašvuođain seailluhit ja ovddidit sámi giela ja kultuvrra. Nuoraid siida fállá duodjekurssaid lagaš ovttasbargguin Skánit joatkkaskuvllain.

Skániid joatkkaskuvla fállá oahpahusa sámegielas, ja lea okta Romssa fylkkagieldda resursaskuvl­lain sámegielas. Vuotnasiida joatkkaskuvlage Siellatgielddas fállá sámegieloahpahusa.

Márkomeannu sámi festivála lea jahkásaš sámi kulturfestivála. Festivála álggaheaddjit ledje Stuor­njárgga sámenuorak. Dál lea ceggejuvvon sierra searvi festivála nammii. Festivála mii álggii uhca nuoraidfestiválažin, dollojuvvui gávccát geardde suoidnemánus 2007 ja doppe fitne badjel 2700 guossi. Márkomeannu lea buori láhkai čalmmustahttán márkosámi guovlluid sámi kultuvrra, ja leage guovllus ođasmahttán beroštumi sámi gillii ja kultuvrii.

Loabága gielda lea áidna gielda regiovnnas mii guovvamánus 2008 lea mearridan ahte gielda dáhttu ohcat beassat mielde sámegiela hálddašanguvlui. Loabát gielda lea ásahan sierra sámeskuvlla (vuođđoskuvlla) ja guovttegiel sámi/dáro mánáidgárddi.

Sámi šillju Rivttágis, Gamtofta Ráisavuona gielddas ja Sámi viessu Sáččás leat eará ásahusat main lea mearkkašupmi čalmmustahttit sámi kultuvrra márkosámi guovllus. Ráhkkáguovllus ja Skániin leat olu doaimmat duoji oktavuođas.

Márkosámi guovllus leat ollu doaimmalaš sámesearvvit.

2.7 Gávpotsámit

Miehtá riikka vuhtto ahte olbmot fárrejit giliin gávpogiidda ja čoahkkebáikkiide oahpu gazzat ja barggu fidnet. Máŋggabealat oahppofálaldagat, bargo- ja astoáigefálaldagat dahket gávpogiidge geasuheaddjin ollu sápmelaččaide. Eamiálbmogin Norggas lea sápmelaččain vuoigatvuohta ja gáibádus beassat ovdánahttit kultuvrraset ja gielaset. Dát vuoigatvuohta ja gáibádus guoská daid sápmelaččaidege guđet ásset gávpogiin.

Oslo ja Romsa leat gávpogat gos ollu sápmelaččat ásset. Dáid gávpogiid sápmelaččat leat boahtán buot osiin Sámis, ja ovddastitge diekko bokte stuorra sámi máŋggabealatvuođa. Dađistaga leat eará gávpogat ja guovddážatge, erenomážit davvin, ožžon arvat ollu sámi ássiid.

Ráđđehusas lea stuorra beroštupmi heivehit buriid ja oadjebas bajásšaddan- ja oahppodiliid mánáide ja nuoraide, ja vel sihkkarastit buot ássiide Norggas buriid ja dásseárvosaš čálgofálaldagaid. Lea dehálaš ahte gielddat láhčet dili vai sápmelaš ássit gávpogiin ožžot oahppo- ja čálgofálaldagaid mat duhtadit sin dárbbuid. Dát sáhttet leat sámi mánáidgárdefálaldat, sámegieloahpahus skuvllas, dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusat ja boarrásiidfuolla mat áimmahuššet sámi geavaheaddjiid, ja arenat gos sáhttá geavahit sámi giela ja kultuvrra.

Oslo gielda fállá oahpahusa sámegielas buot oahppiide guđet dan dáhttot. Sámegieloahpahusa ordnen lea biddjon Kampen skuvlii. Fálaldat lea lassin dábálaš oahpahussii ja gokčá olles gávpoga dien dáfus. Sámi biras Oslos leat máŋggaid logiid jagiid bargan sápmelaš ássiid ovddas sosiálalaš, kultuvrralaš ja ekonomalaš vuoigatvuođaid dáfus. Sámi mánáidgárddi Oslos, Cizáš, ásahii Oslo gielda 1986:s go Oslo sámesearvi ovddidii jurdaga. Mánáidgárdi lea leamaš ja lea ain dehálaš ásahus sámiide Oslos. Samisk hus-searvi ásahuvvui juovlamánus 2004 ja sápmelaččat Oslos ožžo dán ásaheami bokte oktasaš deaivvadanbáikki guovddáš Oslos. Sápmelaččat Oslos leat váldán oktavuođa Oslo gielddain ja bivdán ahte ráhkaduvvo sámepolitihkalaš plána Osloi, gos ee. vuođđoskuvlaoahpahusa heiveheapmi lea dehálaš oassin. Sámediggi lea cealkán dáhtu soahpat ovttasbargošiehtadusa Oslo gielddain.

Romssas leat ollu sámi sisafárrejeaddjit. Gávpot lea guovdu árbevirolaš sámi ássanguovllu, ja lea guhkes áiggi leamaš dehálaš guovddáš mearrasápmelaččaide ja boazosápmelaččaide Davvikalohtas. Dáppe lea sámi skuvlafálaldat sihke vuođđoskuvlladásis ja joatkkaskuvlladásis. Ovtta vuođđoskuvllas lea sierra sámi luohkká, seammás go sámegieloahpahus lea eará skuvllainge gielddas. Romssas leat guokte sámi mánáidgárddi. Romssa Universitehtas fállet oahpahusa sámegielas buot dásiin (gč. vel 12.2 kap.). Romssa gielda ja Romssa sámesearvi leat ovdalis soahpan oččodit Romssa riikkaidgaskasaš eamiálbmotgávpogin, mii lea čállon Romssa fylkkagieldda ja Sámedikki gaskasaš ovttasbargošiehtadussii. Go dovddasta Romssa eamiálbmotgávpogin, de oažžu oidnosii ja čielgasit gávpoga ja regiovnna historjjá ja dálá áiggi sámi kultuvrra, eallima ja giela ektui. Romssa universitehttii lea jurddašuvvon dehálaš rolla áimmahuššat riikkaidgaskasaš dimenšuvnna «Tromsø som internasjonal urfolksby» (Romsa riikkaidgaskasaš eamiálbmotgávpogin) prošeavttas. Sápmelaččat Romssas leat guhká bargan oččodit sámi čoahkkananbáikki/kulturviesu.

Boksa 3.2 Guovvamánu 6. beaivvi čalmmusteapmi gávpogiin jagi 2008

Sámi álbmotbeaivi guovvamánu 6. b. 2008 ávvuduvvui leavgageassimiin olggobealde Oslo ráđđeviesu. Seammás čuojahuvvui Sámi soga lávlla ráđđeviesu biellodoartnas. Sámi álbmotbeaivvi ávvudeapmi joatkašuvai Festgalleriet:s gos lei iđitbiebmu 130 guossái. Oslo sátnejođiheaddji sávai bures boahtima. Prográmmas ledje sihke juoigan, sártnit ja diktalohkan, ee. Oslo sámi mánáidgárddi mánáin. Oslo sámesearvi lágida guovvamánu 6. b. oktavuođas jahkásaččat Sámi dálveriemuid kulturdoaluiguin.

Romssas čalmmustuvvui Sámi álbmot­beaivi ođđa ráđđeviesus Sámi soga lávlagiin ja sátnejođiheaddji sártniin. Beaivvi ávvudedje vel Sálášvákki kulturviesus juoigankonsearttain ja mánáidčájálmasaiguin. Romssa fylkkagielda ávvudii beaivvi leavageassimiin ja váldočalmmustemiin Sálnjárgga joatkkaskuvl­las. Máŋgga skuvllas ja mánáidgarddis lea fáddábeaivi dahje fáddávahkku Sámi álbmotbeaivvi oktavuođas. Guovvamánu 6. b. oktavuođas leat daid maŋimuš jagiid lágiduvvon sámi vahkku, dáidda- ja kulturfálaldagaiguin, sámi filmmaiguin, logaldallamiiguin, sámi márkaniiguin, sámi valáštallangállain, ja NM heargegilvovuodjimiin. Bådådjos čalmmustuvvui Sámi álbmotbeaivi vuosttaš geardde 2008:s, ovttas Bådådjo gielddain ja Nordlándda fylkkagielddain. Čalmmusteami virggálaš oassi lei Bådådjo ráđđeviesu gávpotstivrasáles. Bådådjo sátnejođiheaddji sávai bures boahtima.

Dál diehtit uhcán gávpotsápmelaččaid birgenlági ja eallindili birra. Dán birra lea dutkan leamaš dušše Oslo birrasiin.

2.8 Strategiijat ja doaibmabijut

  • Ráđđehus lea 2008:s várren ruđa nannet nuortalaš/golttáid giela ja kultuvrra. áigeguovdilis doaibmabijut heivehuvvojit ovttasráđiid nuortalaččaiguin ja Sámedikkiin.

  • Ráđđehus áigu nannet nuortalaš/skoaltalaš giela ja kultuvrra rádjarasttildeaddji ovttasbarggu bokte gaskal nuortalaš/golttáid birrasiid ja Norgga, Suoma ja Ruošša eiseválddiid.

  • Ráđđehus ávžžuha Mátta-Várjjat gieldda, Finnmárkku fylkagieldda ja Sámedikki ásahit ul­bmillaš ovttasbarggu dainna áigumušain ahte nannejuvvo nuortalaš kultuvra, lagaš ovttasráđiin nuortalaččaiguin/golttáiguin ja sin organisašuvnnaiguin.

  • Ráđđehus áigu sámegiela doaibmaplánabarggu siskkobealde, nannet lullisámegiela ja julevsámegielage. Sámediggi, guoski gielddat ja fylkkagielddat ja earát bovdejuvvojit searvat dán bargui.

  • Ráđđehus áigu ovttas Sámedikkiin sihkkarastit ahte ráhkaduvvo lullisámegiela korrekturprográmma elektrovnnalaš teakstameannudeapmái.

  • Gieldda ja regionála eiseválddiin lea dehálaš ovddasvástádus das ahte sámi kultuvra ja giella galgá seailut ja ovdánit gávpogiin ja čoahkkebáikkiinge. Lea dehálaš ahte gielddat, ovttas báikkálaš sámi organisašuvnnaiguin ja Sámedikkiin, ovdánahttet fálaldagaid sápmelaš ássiid­asaset omd. mánáidgárdefálaldagaid, sámegiela skuvllas, dearvvasvuođa- ja sosiálabálvalusaid, boarrásiidfuola ja arenaid main geavaha sámi giela ja kultuvrra.

3 Sámi identitehta lea nuppástuvvamin

Sámi identitehtas leat máŋga hámi ja dat nuppástuvvá dađistaga. Sámi identitehta lea justa gasku dan árbevirolačča ja ođđaáigasačča, dan sápmelačča ja máŋggačearddalačča, dan báikkálačča ja globála. Ságastallan sámi identitehta birra lea ealli digaštallan ja lea sihke akademalaš dásis, báikkálaš dásis, stuorraservodaga oktavuođas ja ovttaskas sápmelačča árgabeaivvis. Muhtin guovlluin lea sámevuohta diehttelas, eará guovlluin ferte fas čađat dáistalit sápmelašvuođa oidnosis doallamiin.

Sámi kollektiiva identitehta lea gitta sámi searvevuođas, oktasaš sámi kultuvrralaš symbolain ja buotsámi sámevuođa áddejumis sámevuođa hárrái našunalstáhtaid rájáid rastá. Dat gullá eamiálbmotdilálašvuhtiige ja dan áddejupmái ahte sápmelaččat, oktan máŋgga eará álbmogiin máilmmis, lea eamiálbmot.

3.1 Organiseren ja našuvdnahuksen

Sámi searvvit leat eanaš ceggejuvvon maŋŋil nuppi máilmmesoađi. Vuosttaš sámesearvi ásahuvvui dattetge 1904:s ruoŧabealde, mas Elsa Laula Renberg lei guovddážis. Vaikke dáruiduhttin lei garas badjel čuođi jagi, de máŋga sápmelačča geahččaledje vuosttaldit, sihte davvin ja lullin. Dán áiggis ihte Gaska-Norggas máŋga sámesearvvi: Nordre Trondhjems Amts Lappforening (1906), Søndre Amts Lappforening (1907), Søndre Nordland Amts Lappforening (1907), Brurskanken Samiske Lag (1908), Helgeland «Sameforening» (1908) ja Brurskanken Samiske Kvindeforening (1910). Finnmárkkus vuođđuduvvui Kárášjogas vuosttaš sámesearvi 1910:s, ja de čuvvo Buolbmát, Deatnu, Porsáŋgu ja Unjárga.

Ovttas Elsa Laula Renberggain Daniel Mortensson barggai vuosttaš sámi riikkačoahkkima lágidemiin Troanddimis guovvamánu 6.-9. b. 1917. Dát čoahkkin dat lei álgun Sámi álbmotbeaivái guovvamánu 6. b. Dát lei vuosttaš geardde historj­jás ahte máŋgga riikka davvi- ja lullisápmelaččat čoahkkanedje stuorra čoahkkimii ságastallat ja čuvget oktasaš áššiid ja váttisvuođaid. Čoahkkin čohkkii badjen čuođi oasseváldi, main stuorra oassi ledje nissonolbmot.

Gitta 20-logu rádjai rahče sii garrasit ovttas, earret eará máŋgga sámekonferánssa bokte, buoridit eiseválddiid áddejumi sápmelaččaid ektui. Bargu ii lihkostuvvan, ja sámi searvebargu nogai gitta maŋŋil 2. máilmmesoađi rádjai.

Norgga Boazosápmelaččaid Riikkaseavi (NBR), Norgga boazodoallosápmelaččaid stuorimus ealáhussearvi, ásahuvvui 1948:s. Seamma jagi vuođđuduvvui Oslos sierra sámiid searvi. Dát searvi barggai ovttas sullasaš servviiguin ruoŧa- ja suomabealde. 1950:s dollojuvvui vuosttaš sámekonferánsa. Dáppe ságaškušše sámi ealáhus- ja kulturáššiid birra. Dađis vuođđuduvvojedje eanet báikkálaš searvvit Finnmárkkus 50- ja 60-logus. 1968 dálvvi čoagganedje Finnmárkku servviid ja Oslo searvvi áirasat ja ceggejedje Norgga Sámiid Rikkasearvvi (NSR). Sámiid álbmotlihttu (SáL) vuođđuduvvui Beavgohpis Porsáŋggus suoi­dnemánu 3. b. 1993. SáL lea sámi kulturpolitih-kalaš riikkasearvi.

Norgga Sámiid Rikkasearvi luoddanii 1978/79:s, ja guđet dan guđđe ásahedje Sámiid Ædnansærvvi. Maŋŋil soađi leat sámi váldo­searvvit molsašuddi doarjagiin leamaš Norgga Sámiid Rikkasearvi, Sámiid álbmotlihttu (SáL) ja Sámiid Ædnansærvi (SLF). Oktasaš dáid miellahttovuođđuduvvon váldoservviin lea ahte leat riikkaviidosaččat, ovddastit siviilla sámi servodaga ja barget áŋgirit olles sámi servodateallima ektui.

Sámi servviid sámepolitihkalaš bargu lea leamaš duvddan vuođđudit sámi ásahusaid ja bistevaš doaibmabijuid sámi doaimmaide. Maŋimuš jagiid leat sámi ásahusat nugo giella- ja kulturguovddážat, festiválat ja kultursearvvit, muhtin muddui váldán badjelasaset oasi daid bargguin maid sámi váldosearvvit ja sámi njunnošat ovdal barge. Sámi servviid ja organisašuvnnaid bargu lea lotnolasat kultuvrralaš ja sámepolitihkalaš bargu, báikegottiin, ovttaskas gielddaid ja eará eiseválddiid ektui. Sámi searvvit ja ásahusat ovddastit siviilla sámi servodaga ja leat ain dehálaš návccat, vaikke Sámediggi lea eiseválddiid dehálaš ovttasbargoguoibmi ja premissaaddi. Geahča vel 15. kap.

3.1.1 Sámi leavga, Sámi álbmotbeaivi ja Sámi soga lávlla

Sámi leavga lea fátmmasteaddji symbola buot sápmelaččaide, beroškeahttá guđe riikkas sii orrot. Leavga dohkkehuvvui borgemánu 15. b. 1986 13. davvirikkalaš sámekonferánssas. Sámediggi mearridii 2004:s, sámelága § 1 – 6 vuođul, láhkaásahusaid sámi leavgga geavaheapmái Norggas. Dál leat 9 sámi leavgabeaivvi.

Sámi álbmotbeaivi, guovvamánu 6. b., lea 2004 rájes leamaš almmolaš leavgabeaivi Norggas. Dađis eanet almmolaš ásahusat válljejit čalmmustahttit Sámi álbmotbeaivvi levgema bokte juogo našunála dahje sámi leavggain. Virggálaš levgen Sámi álbmotbeaivvi dahká ahte beaivi čalmmustahtto árvvus, ja oidnosin oažžu ja nanne fuomášumi sápmelaččaid ja sámi dilálašvuođaid birra.

Sámi soga lávlla (Samefolkets sang) lea Isak Saba (1875 – 1921) 1906:s čállán, oahpaheaddji ja girkolávlu Unjárggas eret. Lávlla mearriduvvui 1986 sámekonferánssas sápmelaččaid oktasaš našunálalávllan. Arne Sørlie šuokŋa dohkkehuvvui 1992 sámekonferánssas lávlaga almmolaš šuokŋan.

3.2 Dáruiduhttimis ealáskahttimii

Dáruiduhttinpolitihkka lei dovddus Norgga politihkas 1880-logu rájes ja lei nanus erenomážit birrasii 1900. Dát bisui ideologiijan gitta olu maŋŋelii soađi.

Dáruiduhttima vuođđun lei sosiáladarwinisma. Dát ideologiija bearihii ahte sámeálbmot lei bázahallan álbmot, mii ii nákce ahtanuššat jus dat ii sutta oktii dáža servodahkii, ja šatta dážan.

Hálddašandoaibma lei guovddážis sápmelaččaid dáruiduhttimis. Dát vuhttui giellapolitihkas, muhto eará lágain ja hálddašeamisge. Dáruiduhttin laktojuvvui vel sihkkarvuođapolitihkalaš doaibmabijuiguin.

Dáruiduhttinjurdda ciekkai sihke ámmátolbmuid ja intellektuála olbmuid gaskii. Skuvlla, dearvvasvuođadoaimmaid, girku ja báikkálaš eiseválddiid bokte dovde báikegottiin sihke sápmelaččat ja dážat ahte buohkat badjilgehčče sámi giela, kultuvrra ja servodateallima. Norgga servodaga huksema oktavuođas adnui sámevuohta boaresáigásažžan, áigahažžan ja joavdelassan. Dalle bohciidedje unohis ovdagáttut sápmelaččaid birra, ja sápmelaččaid vealaheapmi šattai ollugiidda árgabeaivin. Dát lea garrasit čuohcan sihke ovttaskas sápmelažžii ja olles sámi servodahkii.

Máŋgga guovllus dagahii dáruiduhttinpolitihkkaproseassa identitehtamolsašumi sihke ovttaskas olbmuin, bearrašiin ja báikegottiin. Okta ovda­mearka boahtá ovdan Ivar Bjørklund girjjis Fjordfolket i Kvænangen 2 mas olmmošlohkamat čájehit ahte sápmelaččaid oassi gielddas 1930 rájes 1950 rádjai njiejai 863 olbmos (gieldda ássiin 44 pst.) viđa olbmui.

Muhtin guovlluin lea sámi giella ja kultuvra leamaš nanus, vaikke leage leamaš dáruiduhttinpolitihkka. Máŋgga guovllus, main dáruiduhttin ciekkai ja main sámi identitehta buori muddui lei jávkan álmmolašvuođas, leat maŋimuš logejagiid oaidnán doaibmi ealáskahttima. Báikkálaš sámi fámut leat čoagganan ealáskahttin dihtii kultuvrra ja giela ja defineren dihtii sámevuođa báikkálaš vásáhusa oktavuođas. Boares gáktetevnnegiid leat burgán ja báikkálaš sámi historjá lea deattuhuvvon. Hirbmat ollu lea vel bargojuvvon báikkálaš sámi báikenamaid čohkkemiin.

Sámi mánáidgárddit ja sámegieloahpahus vuođđo- ja joatkkaskuvllain lea dehálaš sámi identitehta nannemis báikegottiin. Giellakurssaid lágideapmi lea dehálaš vuoruheapmi sámegiela ealáskahttimis. Sámi giellaguovddážat, kulturviesut ja museat leat šaddan dehálaš čoahkkananbáikin, gos ovttas sáhttá sámegiela ja -kultuvrra doaimmahit ja nie nannet sámi identitehta. Máhttolokten-sámegiella sámi oahppoplánaid leat Sámediggi ja Máhttodepartemeanta ovttas ráhkadan, ja dát bidjá šaddi bulvii sámi identitehta vuođu. Sámedikki vuođđudeapmi ja sámi ásahusaid ásaheapmi lea sámi servodagas ođđaáigásaš infrastruktuvra.

Sámi identitehtaovdáneami eavttut leat maŋimuš logejagiid hui garrasit nuppástuhtton stáhta sámepolitihka mielde. Go sápmelaččain lea stáhtus loktejuvvon servodagas, lágaid, njuolg­gadusaid ja ortnegiid bokte mat nannejit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima, de lea Norggas buorránan dábálaš áddejupmi ja dihtomiela-lašvuohta sápmelaččaid ektui. Sámi dáiddárat ja kulturbargit leat bargguideaset bokte nannen sámi identitehta ja iešáddejumi, seammás go álbmot muđui lea oahpásmuvvan sámi kultuvrrain. Dát lea máŋgga bajásšaddi sápmelažžii nanosmahttán gullevašvuođa iežas gillii ja kultuvrii, ja rámi ja dihtomielalašvuođa ahte duođaid gullá sámi servodah­kii. Sámi ásahusaid huksen báikegottiin lea nannen sápmelaččaid leahkima ja báikegullevašvuođa sámi servodahkii. Dát lea dagahan ahte dađi eanebut leat jorgalan fas iežaset sámi identitehtii, ja ahte dađis eanet mánát bajásšaddet diehttelas sámi identitehtain.

Muhtin guovlluin bajásšaddet dál sámenuorat dakkár servodagas mas sámi kultuvras ja gielas lea áibbas eará stáhtus go dalle go váhnenbuolva bajásšattai. Nuorat guđiin lea nana gielalaš ja kultuvrralaš sámi gealbu, leat sámevuođaset defineren luvvosat eaige nu gitta politihkas go vánhnenbuolvva áigge. Máŋga nuorra sápmelačča dovdet alddiset leat seagáš identitehta, sihke dáru ja sámi – ja soaitá kvena dahje suomage. Globaliseren mielddisbuktá ahte máŋgga sápmelaččas leat váhnemat guđet leat eará máilmmeosiin eret. Máŋgasiin lea gielalaš ja kultuvrralaš gealbu, man geažil sáhttet oassálastit ovttas moanaid čearddalaš ja kultuvrralaš oktavuođain. Máŋggas dovdet dán seagáš identitehta givrodahkan ja ovdamunnin. Guhte identitehta boahtá oidnosii lea dávjá sierranas dilálašvuođa duohken.

Sámi kultuvrra ealáskahttin ja čalmmustahttin lea bohciidahttán digaštallamiid muhtin báikegottiin, ja muhtin báikkálaš fámut leat vuostálastán sámi kultuvrra ja dan mii gulašii sámi identitehtii. Muhtimin leat sii vuostálastojuvvon guđet áiggošedje ruovttoluotta sámevuođaset ja dan oi­dnosii oažžut. Dát sáhttá dovdot dego bearraša luoddaneapmin, go okta dahje máŋgasat bearrašis mahkáš leat dieđihan iežaset sámi jienastuslohkui, dahje leat earáide dovddahan sámevuođaset.

Ovdamearkan dasa mo čuohcá go báikegottiid garrasit ealáskahttá, sáhttit oaidnit Gáivuona gielddas Romssa fylkkas. Gáivuotna gullá sámelága giellanjuolggadusaid hálddašanguvlui (1992 rájes), Sámi ovddidanfoandda doaibmaguvlui (oassi gielddas 1983 rájes, olles gielda 1998 rájes), ja fállá vuođđooahpahusa Máhttolokten-sámegiela mielde (2006 rájes). ája sámi guovddáš lea Gáivuonas, gielddas lea sámi giellaguovddáš, ja jahkásaččat lágiduvvo Riddu-Riđđu eamiálbmotfestivála Gáivuonas. ája sámi guovddážis leat sámi girjerádjofálaldagat, ja Sámedikkis ja NRK Sámi Radios leat kantuvrrat dáppe. Manndalen Husflidslag doallá kurssaid duojis ja gáktegoarrumis. Olmmáivákki mánáidgárddis lea sierra sámegielossodat. Sámegiela ja -kultuvrra ealáskahttin Gáivuonas lea leamaš dehálaš mearrasámi identitehta nannemii.

Gáivuona gieldda lahttudeapmi sámegiela hálddašanguvlui bohciidahtii gielddas digaštallamiid. Báikegottis leat máŋggas dovdan ahte lea leamaš váttis go báikegotti sámi identitehtii lea ná garrasit giddejuvvon fuomášupmi. Dán geažil šadde belohahkii garra reakšuvnnat go gielda šattai sámelága giellanjuolggadusaid hálddašan-guovllu oassin ja vel dat go Gáivuona vuođđoskuvllas lea oahpahus sámi oahppoplána mielde.

Gáivuonas oinniimet ahte báikegottis nogai polariseren dađis go sámevuohta cieggagođii báikki politihkkii. Dát boahtá ovdan Gáivuona sámepolitihkalaš doaibmabijuid árvvoštallamis maid NORUT lea dahkan 2004:s 3. Sámi bealli bái­kegottis buvtteha sihke ekonomalaš ja kultuvrralaš resurssaid mat leat buohkaide ávkin.

Snoasa gielda lahttuduvvui, lullisámi guovllu vuosttaš gieldan, ođđajagimánu 1. b. 2008 sámegiela hálddašanguvlui. Snoasa gieldda lahttu­deapmi lea dehálaš doaibmabidju lullisámegiela nan­nemis. Gielda ja Davvi-Trøndelága fylkkagielda leat jo álggahan máŋga doaibmabiju dusten dihtii daid bargguid ja vuordámušaid maid lahttudeapmi mielddisbuktá, ovdamearkka dihtii leat máŋggalágan dieđut jorgaluvvon lullisámegillii, leat ráhka­deamen lullisámi siidduid gieldda neahttasiidduin ja leat galbemin lullisámegillii. Dasto lea álggahuvvon ovttasbargoprošeakta gaskal gieldda, fylkkagieldda, Saemien Sijte, boazodoalloealáhusa, Åarjel-Saemiej Skuvle ja Snoasa gieldda váhnenlávdegotti. Prošeavtta mandáhtan lea hukset Snoasa guovttegielat gieldan, čalmmustahttit ja ealáskahttit lullisámi giela ja kultuvrra ja ovddidit doaibmi guovttegielatvuođa Snoasas ja Davvi-Trøndelágas. Prošeakta galgá vel nannet lullisámi giela ja kultuvrra olles lullisámi guovllus.

Dákkár báikkálaš proseassat ja daid vuolgga bidjet meriid dálá sámi identitehtahálddašeapmái, sihke sápmelaččaid ja muđui álbmoga ektui. Dihtomielalašvuohta dán birra lea dehálaš sámepolitih-ka nannemis, sihke našunálalaččat ja iešguđet sámi regiovnnain ja báikegottiin.

Vaikke máŋgga guovllus mannáge ovddasguvlui, de ii sáhte čiehkat ahte historjjálaš traummat leat kollektiivva dihtomielalašvuođa oassi ja báidnet dan mo olmmoš ádde iežas sihke servodagas ja sámi servodaga ovttaskas olmmožin.

3.3 Sámi servodahkii oasáiduvvan

Sámedikki, Statskonsult ja Gielda- ja guovlodepartemeantta gohččuma mielde iskkai Agenda 2002:s guovtti joavkku sápmelaččaid gaskkas – aiddo čálihuvvon sápmelaččaid sámi jienastuslohkui ja sámi duogáža olbmuin guđet eai ane iežaset sápmelažžan, makkár miellaguottut sis leat sámi áššiide. Raporttas «De nye samene» 4 (ođđa sápmelaččat) boahtá ovdan ahte «ođđa sápmelaččat» soitet leat dovdan ahte sin eai ane ollesárvosaš sápmelažžan dat sápmelaččat guđet leat sámi guovl­luin eret ja gos sámegiella lea diehttelassan sámi identihtas. Dasto muitaluvvo ahte soapmásat daid «ođđa sápmelaččain» dávjá eai searvva digaštallamiidda ja ságastallamiidda mat leat sámegillii sámi ásahusain ja mediain. Soapmásat lohket vel ahte eai dieđe leatgo sii dálá sámenjunnošiid ja sámi guovddášguovlluid sápmelaččaid beales bures boahtimat sámi servodahkii. «Ođđa sápmelaččat» dovddahedje datte stuorra beroštumi oahppat sámegiela ja háliidit oassálastit máŋgga láhkai iežaset gealbbuin, ideaiguin ja evttohusaiguin sámi servodaga nannemis.

Sámi servodahkii lea dál dehálaš hástalussan defineret sámevuođa nu ahte nu ollu sápmelaččat go vejolaš galget inkluderejuvvot dán definišuvdnii. De šaddáge válljet go ferte mearridit galgágo muhtin sámi mánáidgárdi leat daid mánáid várás guđiin lea sámegiella eatnigiellan, vai inkluderet daid sámi mánáidge guđet eai máhte sámegiela. Jus eai leat doarvái pedagogalaš resurssat de soaitá váikkuhit nu ahte sámegiella vuoittáhallo dárogillii.

Sámi lihkadusas lea váldoguovdilastin leamaš seailluhit ja ovddidit sámi kultuvrra ja giela, ja seailluhit ja nannet sámi servodaga sápmelaččaid iežaset eavttuid mielde. Vai šaddá nana ja ealas sámi servodat lea dán rádjai eanaš giddejuvvon fuomášupmi searvevuođa árvvuide ja norpmaide, ja juksat oktasaš áddejumi sámi identitehtas. Dehálaš oassin dán proseassas lea sámi searvevuhtii inkluderen.

Sámegiella lea dehálaš identitehta- ja kultur­guoddi. Giella symbolisere ja gaskkusta sámi eallin­vuogi, sámi árvvuid ja miellaguottuid ja sámi kultuvrra. Giella sihkkarastá sámi ereliiggášvuođa ja ahte sámi vuođđoárvvut sirdojit buolvvas bulvii. Sámegiela ovdánahttin ođđaáigásaš giellan, ovdánahttá ja viiddida sámi kultuvrrage ođđaáigásaš kultuvran, ja bidjá ođđaáigásaš áddejumi dasa mii sámevuohta lea dálá servodagas.

Ollu sápmelaččat leat dáruiduhttinpolitihka geažil manahan sámegiela. Ollugiidda lea váldoášši go galgá ruovttoluotta fas ožžut sámi identitehta, leamaš giela fas ruovttuiduhttit.

Giela mearkkašumi dihtii lea dehálaš ahte eanebut ožžot vejolašvuođa oahppat sámegiela. Sámegiella ii leat dattetge áidna identitehtamearka sámi servodagas. Gullevašvuohta báikegoddái, sohka ja árbevierut leat máŋgasiidda dehálaččat. Dasa lassin leat sámi symbolat nugo bivttasvierut, duodji, luohti jna. dehálaččat sámi identitehtii. Ollu­giidda lea maid oassálastin sámepolitihkas vuohki mo beassat sámi servodahkii.

Soapmásat dattege dovdet ahte leat duvdojuvvon eret sámi searvevuođas go eai hálddaš giela. Iežas sámi identitehta hálddašeapmi šaddá diekko bokte hástalussan dasa ahte inkluderejuvvo ollesárvosaš sápmelažžan sámi searvevuhtii. Sáhttá leat váttis ja bávččas alcces dovddastit ahte ii juvssa iežas servodaga kultuvrralaš ja gielalaš ideálaid.

4 Vealaheapmi ja dásseárvu

Ráđđehus áigu dáistalit buot vealaheami vuostá. Juohkehaččas galgá leat gáibádus oažžut seamma vejolašvuođaid ahtanuššat, geavahit návccaidis ja eallit eallimis, beroškeahttá sohkabealis, sosiála duogážis, oskkus, seksuála sojus, doaibmavádjitvuođas dahje čearddalaš gullevašvuođas.

4.1 Sápmelaččaid vealaheapmi

Vaikke dáruiduhttinpolitihkka dál lea Norgga politih­kas vássánáigi, de dán politihka heajos váikkuhusat ain sevnnjodahttet guhkes áiggi. Norgga politih-ka oppalaš rámmaid, lágaid ja ortnegiid ádjána ­nuppástuhttit nu ahte sámi kultuvra, giella, árbe­vierut ja sámi servodaga dárbbut váldojuvvojit doarvái vuhtii daid ovddasvástádussurgiinge mat eai leat njuolga sápmelaččaid ektui. Lassin lea vel vuoigatvuođaid ja ortnegiid álggaheapmi sápmelaččaid várás ollu dagaldagaid duohken maid ádjána oažžut sadjái. Dáruiduhttinpolitihka árbi vuhtto ain olbmuid miellaguottuin, vaikke almmolaš politihkka leage earáhuvvan. Danne lea dehálaš giddet fuomášumi dakkár áššiide mat leat sápmelaččaid vealaheami birra, sihke peršovnnalaš ja struktuvrralaš dási vealaheapmái.

4.1.1 Iskkadeamit sápmelaččaid vealaheami birra

Iskkadeapmi mo sápmelaččat Norggas ieža leat dovdan vealaheami, maid Norut NIBR Finnmárku dagai Bargo- ja searvadahttindepartemeantta ovddas 2006:s, almmustahtii ahte juohke njealját vástideaddji lea dovdan vealaheami danne go lea sápmelaš. Vealaheapmi lei vuosttažettiin bargodili, suohtastallama/gávpogis márkanastima oktavuođas ja dalle go deaivvadii almmolaš ásahusaiguin. Eai nu gallis lean dovdan vealaheami bearrašis/sogas, lagašbirrasis, eaktodáhtolaš barggus ja skuvllas/oahpahusas. Analysa lea vuođđuduvvon kvantitatiiva iskkadeapmái dakkár gielddain gos uhcimus 1 pst. olbmuin leat čálihuvvon sámi jienastuslohkui. Iskkadeamis ledje 545 vástideaddji.

Iskkadeamis dearvvasvuođa ja eallindili birra dáža ja sámi gielddain (SAMINOR) maid Romssa universitehta Sámi dearvvasvuođadutkanguovd-dáš čađahii 2003 – 2004 Dearvvašvuođa- ja fuo­lahusdepartemeantta ovddas, čájehuvvo ahte 36 pst. sámi vástideaddjiin ledje vealahuvvon ja 37 pst. ledje givssiduvvon sámi duogáža geažil. Nuorra sápmelaččat givssiduvvojedje eanemusat. Analysa lea vuođđuduvvon jearahallamii gaskal 36 – 79 jahkásaš 12 265 olmmáiolbmo ja nissonolbmo Finnmárkkus, Romssas, Nordlánddas ja Trøndelágas.

Dát iskkadeamit čájehit ahte balddihahtti ollu sápmelaččat dovdet vealaheami sin sámi duogáža geazil. Ráđđehus áigu danne ain nannosit giddet fuomášumi sápmelaččaid vealaheapmái. Dehálamos reaiddut leat Dásseárvvu- ja vealahanáittardeaddji ja Mánáidáittardeaddji, guđet goappašagat dáid maŋimuš jagiin leaba eanet gidden sápmelaččaid dillái fuomášumi. Seammás lea sápmelaččaid vealaheapmi ja givssideapmi bargodilis ja bargosajiin hástalussan bargodili beliide. Dehálaš lea joatkit dutkamiin sápmelaččaid vealaheami birra. Dás sáhttá Sámi dearvvasvuođadutkanguovddáš leat dehálaš oassálasti.

4.1.2 Diehtojuohkin ja miellaguoddobarggut

Bargu sápmelaččaid vealaheami vuostá lea vuosttažettiin diehtojuohkima ja miellaguottuid ektui, ja ovttas dakkár politihkain mii nanne sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid. Sámi giela, kultuvrra ja servodateallima čalmmustahttin almmolaš arenain lea dán oktavuođas dehálaš.

Sámi ásahusaid vuođđudeamit leat leamaš dehálaččat sámi kultuvrra čalmmustahttimis. Dasto leat sámi tv-prográmmat, kulturdoalut nugo festiválat, čájáhusat, konsearttat ja sámi filmmat bohciidahttán álbmogis beroštumi ja stuorát máhtolašvuođa sámi dilálašvuođaid birra, ja dagahan ahte sámi kultuvra lea šaddan oassin Norgga ollislaš kultuvrras.

Ráđđehusa beales lea dieđuid juohkin ja miellaguottuid ovddideapmi álbmogii, ovttas doaibmi politihkain sámi giela, kultuvrra ja ealáhusaid oktavuođas, leamaš dehálaš doaibmabijut eastadit sápmelaččaid vealaheami.

Dehálaš bargu máhttogaskkusteamis sámi dilálašvuođaid birra lea Máhttoloktema sámi ­sisdoallu. Máhttoloktema oahppoplánaid barggus leage deattuhuvvon ahte buot vuođđo- ja joatkka­skuvlaoahppit galget háhkat alcceseaset vuođđomáhtu sámi historjjás, kultuvrras ja servodateallimis. áiggi mielde soaitá dát buoridit miellaguottuid sámi kultuvrii. Sámi fáttáid integreren norgga skuvllaid oahpahusas árvvoštallojuvvo dađistaga go leat vásáhusat dán ođđa barggus.

Govus 5.1 Vuosttaš sámi ofelaččat
 2004–2005

Govus 5.1 Vuosttaš sámi ofelaččat 2004–2005

Sámi ofelaččat prošeavttas Sámi allaskuvlla olis, maid Bargo- ja searvadahttindepartemeanta lea ruhtadan, lea ulbmil juksat nuoraid, guđet eai leat sápmelaččat, dieđuiguin sámi dilálašvuođaid birra ja mo lea leat sápmelažžan dálá Norggas. Prošeakta álggahuvvui 2004:s, mas golbma sámenuora juohke jagi ožžot stipeandda johtit joatkkaskuvllain ja servviin riikkas, deaivvadan dihtii iežaset ahkahaš nuoraiguin guđet eai leat sápmelaččat. Ofelaččat ožžot oahpahusa Sámi allaskuvllas. Prošeakta árvvoštallojuvvui 2007 geasi. árvvoštallamis vuhtto ahte doaibma lea buorre, ja čájeha ahte ofelaččaid galledeamit leat leamaš ávkkálaččat, sihke oahpaheaddjiide ja oahppiide. Oahpaheaddjit oaivvildit ahte ofelaš-konseapta doaibmá bures dan láhkai ahte jávkada ovdagáttuid ja vearreáddejumiid sámekultuvrra birra. Dadjat jo buot oahppit oaivvildit ahte sidjiide ledje galledeamit ávkin go sii leat dain oahppan. Prošeakta lea 2008 rájes doaibman bistevažžan ja ruhtaduvvo Bargo- ja searvadahttindepartemeantta bušeahtas.

Lasihan dihtii máhtu ja áddejumi eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja sámi vuoigatvuođaid birra, de lea ásahuvvon eamiálbmogiid vuoigatvuođaid gelbbolašvuođaguovddáš Guovdageainnus, gč. kap 1.4.4. Guovddáš geavaha web-siidduidis gaskkustanbarggustis – www.galdu.org. Guovddáš almmuha sierra áigečállaga Gáldu Čála – Tidskrift for urfolks rettigheter.

Riikkaidgaskasaš boazodoallofága- ja gaskkustanguovddáš (gč. 1.5.3 kap) lea vuođđuduvvon vai nannešii riikkaidgaskasaš boazodoalloovttasbarggu. Guovddáš galgá doaibmat guovddášbáikin earret eará gaskkustit ja lonohallat dieđuid, vásáhusaid ja máhtu, ja lea ráhkadan neahttasiiddu www.reindeerportal.org.

áigodaga 2002 – 2006 rasismma ja vealaheami vuostálastima doaibmaplána siskkilda maid doai­bmabijuid mat unnidit sámiid vealaheami. Doaibmaplánas deattuhuvvo, ahte lea dárbu áŋgirit ja beaktilit vuostálastit rasismma ja vealaheami oruskeahttá, ja dárkilis ja guhkesáigásaš rahčamušaiguin. Dannego doaibmaplána lea ráđđehusa plána, de doaibmabijut čađahuvvojit erenoamážit guovddášhálddahusa surggiin ja doaibmamušain. Ráđđehus lea válmmašteamen ođđa doaibmaplána rasismma ja vealaheami vuostá, ja sámiidge dilálašvuođat gieđahallojuvvojit.

4.2 Homofiillat

Homofiliijaáššit leat adnon tabu-áššin ja dan birra ii galgan sámi servodagas olus hállat. Máŋggas rahčet iežaset identitehta homofiila sápmelažžan, eaige muital homofiilavuođaset birra. Muhtimat leat dovdan ráŋggáštusaid bearrašis, sogas, ustibiin, skuvlaskihpáriin, bargoskihpáriin jna. go sin homofiilavuohta lea dovddahuvvon. Muhtin homofiila/lesbalaš sápmelaččaide sáhttá birastahtti servodaga homofiliijaoaidnu áddejuvvot ahte ferte válljet eallit homofiilan dahje eallit sámi servodaga oassin. Máŋgasiidda lea áibbas veadjemeahttun fertet válljet dán guokte vuođđoidentitehta gaskkas ja sii duđđagohtet. Máŋga homofiila/lesbalaš sápmelačča válljejit danne juogo fárret sámi gilážis vai besset eallit homofiilan/lesban eará sajis, dahje doallat dan čiegusin.

Homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid sáhttá ­dadjat leat duppal minoritehtadilis ja danne dárbbašit dovdat homofiila identitehtas eará sámi homofiillaid ja lesbbaid gaskkas. Danne dárbbašuvvojit čoahkkananbáikkit, main sáhttet deaivvadit singuin guđiin leat seamma beroštumit. Homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid organiseren homopolitihkalaš servviide lea dán oktavuođas dehálaš.

Miellaguottuid nuppástuhttin ja sámi servodagas oidnosii oažžut áššiid homofiliija birra lea dehálaš, vai sámi lesbbaide ja homofiillaide šaddá buoret ja eanet oadjebas eallindilli. Máŋga homofiila/lesbalaš sápmelačča oassálaste Skeive dager doaluin Oslos 2007:s, ja dát oaččui fuomášumi sihke sámi ja našunála preassain ja leige danne dehálaš dán joavkku čalmmusteapmái.

Ii leat olus kártejuvvon ja duođaštuvvon man olu ja man láhkai lea vealaheapmi, illásteapmi ja áitin seksuálalaš duogáža geažil.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu kártet homofiila ja lesbalaš sápmelaččaid eallindiliid ja eallinlágiid. Iskkadeapmi berre duođaštit ja analyseret rájáid ja ráŋggáštusaid sámi servodagas ovttaseallima, seksualitehta ja sohkabealleovdanbuktimiid hárrái ja mo dákkár dilálašvuođat váik­kuhit homofiilla ja lesbba sápmelaččaid vejolašvuođaide beassat eallit nu mo dáhttot. Iskkadeamis berrešii loahpas evttohit doaibmabijuid mo dáid joavkkuid eallinlági sáhttá buoridit.

4.3 Sohkabeliid dásseárvu

Ráđđehus áigu čađahit dakkár politihka mii addá nissoniidda ja albmáide ovttalágan vejolašvuođaid ja duohta dásseárvvu. Vaikke nissoniin ja albmáin formálalaččat leat seamma vuoigatvuođat dán riikkas, de lea ain guhkes geaidnu ovdal go leat duohta ovttalágan vejolašvuođat. Ráđđehus áigu sohkabeliid meannudit guovtte láhkai gokko dat dárbbašuvvo vai šaddá dievas dásseárvu, bargat dásseárvvu ovdii lágaid nuppástuhtidettiin ja bargo- ja servodateallima ordnedettiin, muhto maiddái digaštallama, diehtojuohkima ja miella­guottuid rievdadeaddji barggu bokte.

Bargu dásseárvvu ovdii ferte čađahuvvot sihke barggus ja ruovttus. Barggus áigu ráđđehus sihkkarastit seamma bálkká ovttaárvosaš bargui, ja bargat dan ala ahte sihke nissonat ja albmát besset buotlágan virggiide. Ruovttus lea ulbmil ahte galgá leat dássidis ovddasvástádus- ja bargojuohkin.

Departemeanttaid dásseárvobargu siskkilda sámi albmáid ja nissoniid dilige. Sihke nisson- ja albmárolla sámi servodagas lea nuppástuvvamin, ja lea dehálaš ahte dákkár nuppástusat dohkkehuvvojit ja heivehuvvojit sámi servodahkii. Dásseárvobargu galgá nappo láhččojuvvot buot eallinmuttuide ja buot servodatsurggiide. Dehálaš lea ahte lea dihtomielalaš dasa ahte buot dásseárvobargu ferte fátmmastit goappašiid sohkabeliid. Go strategiijaid ja doaibmabijuid galgá árvvoštallat, de galgá goappašiid sohkabeliid dillái giddet fuomášumi, dallege go dihto doaibmabijut galget leat njuolga nuppi sohkabeali várás.

Lea dehálaš álggahit dásseárvobarggu jo mánáidgárddis sihkkarastin dihtii ahte gánddat ja nieiddat ožžot ovttalágan bajásšaddandili eaige báidno stereotypiijaide dahje daid kultuvrralaš erohusaide maid ii dáhtoše.

Sámi servodagas lea gullevašvuohta sámi ealáhusaide ain alla árvvus, ja ollu gánddat bissot vuođđoealáhusain. Dán bokte háhket gánddat alcceseaset dehálaš kultur- ja ealáhusgealbbu. Sin mielas sáhttáge orrut ahte lea stuorra gaska gaskal daid árvvuid maidda bajásgessojit ja daid árvvuid maid skuvla sidjiide oahpaha. Dát soaitá leat okta daid sivain go dušše oasáš Sis-Finnmárkku sámi albmáin gazzet alit oahpu, nissoniid ektui: Kárášjogas ja Guovdageainnus lea sullii 30 pst. nissoniin alit oahppu (2006), ja lea alimusaid gaskkas riikkas.

Dehálaš dásseárvobargu ovddasguvlui dáid guovlluin lea danne oččodit sámi albmáid alit ohppui, ja láhčit dili dasa ahte gealbu maid sii leat háhkan, sáhttá geavahuvvot ođđa ealáhusain. Lea dehálaš ahte sámi nieiddatge ožžot ovttaárvosaš vejolašvuođa beassat vuođđoealáhusaide nugo boazodollui.

Bargu miellaguottuid ektui lea dásseárvobarggus dehálaš. Dievddut-searvi Guovdageainnus bargá buriid miellaguottuid ektui sámi albmáid gaskkas. Dásseárvu lea dehálaš eará sámi searvebargguinge. Dat guokte nissonorganisašuvnna Sáráhkká ja Sámi nissonforum leat guhká bargan dásseárvvu ja áigeguovdilis áššiid ovddas, mat gusket nissoniid dillái sámi servodagas.

4.3.1 Dásseárvobargu almmolaš doaimmahusain

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanttas lea váldo-ovddasvástádus ráđđehusa dásseárvopolitihkkii, muhto visot departemeanttain lea dásseárvoovd-dasvástádus iežaset politihkkasurggiin. Dásseárvobargu lea vuođđuduvvon Láhkii dásseárvvu birra oktan daid láhkaásahusaiguin, ja lága §1 a váguha almmolaš eiseválddiid visot servodatsurggiin bargat doaibmilit, ulbmillaččat ja plána mielde sohkabeliidgaskasaš dásseárvvu ovdii. Bargoaddi galgá bargat doaibmilit, ulbmillaččat ja plána mielde dásseárvvu ovdii iežas doaimmas. Bargo­eallima organisašuvnnain lea vástideaddji doai-bmageatnegasvuohta iežaset doaibmasuorggis. Doaimmathusat mat lágas leat váguhuvvon čállit jahkedieđáhusa, galget jahkedieđáhusas válddahallat dan duohta dili doaimma dásseárvvu hárrái. Galget vel válddahallat doaibmabijuid mat leat álggahuvvon ja doaibmabijiuid mat leat jurddašuvvon álggahuvvot dásseárvvu ovddideami ektui ja heađuštan dihtii guovttelágan meannudeami dán lága vuostá. Almmolaš eiseválddit ja almmolaš doaimmat mat eai leat geatnegasat čállit jahkedieđáhusa, galget addit válddahallama vástideaddji jahkebušeahtas.

Fylkkamánnit váguhuvvojit jahkásaččat juolludanreivviid bokte leat gielddaide veahkkin dásseárvobarggus, ja gielddat bealisteaset leat váguhuvvon bargat doaibmilit dásseárvvu ovdii sihke bargoaddin ja daid politihkkasurggiin maid hálddašit.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjis lea váldobargun bargat vuostá vealaheami ja ovddidit dásseárvvu beroškeahttá earret eará sohkabealis, čearddalašvuođas, doaibmavádjitvuođas, gielas, religiovnnas, seksuála sojus ja agis. áittardeaddji duvddabargu mearkkaša ee.:

  • fuomášit ja čujuhit vealaheaddji diliid ja diliid mat doibmet vuostá ovttalágan meannudeami

  • oalgguhit dihtomielalašvuhtii ja leat duvddan miellaguottuid ja láhttemiid nuppástuhttimii

  • addit dieđuid, doarjaga ja oaivadeami bargguin dásseárvvu ovddideami ja vealaheami vuostá

  • rávvet ja oaivadit čearddalaš máŋggabealatvuođa birra bargoeallimis almmolaš ja priváhta surggiid bargoaddiide

  • gaskkustit máhtu ja ráhkadit duođašteami dásseárvvu birra ja gozihit vealaheami lági ja duhkodaga

  • leat čoahkkananbáikin ja diehtojuohkin­guovddážin mii láhčá guoskevaš doaimmaheaddjiide ovttasbarggu

4.3.1.1 Sámedikki dásseárvobargu

Dásseárvoláhka váguha nappo almmolaš ásahusaide doaibma- ja válddahallangeatnegasvuođa sohkabeliid dásseárvvu ovddideami dáfus. Sámediggi lea dákkár ásahus, ja galgá danne doai­bmilit bargat dásseárvvuin iežas doaimmas ja daid surggiin maid Sámediggi hálddaša, našunála dásseárvopolitihka rámmaid siskkobealde.

Sámedikkis lea vel politihkalaš ovddasvástádus sámi servodagas leat duvddan dásseárvobarggus. Dat bargu maid Sámediggi dál bargá, dieđihuvvo Sámedikki dievasčoahkkimii jahkásaš dásseárvopolitihkalaš válddahallamis. Sámediggi, ovttas sámi organisašuvnnaiguin, bargá dásseárvvu strategiijadokumeanttain. Barggu loahppa galgá leat doaibmaplána mii galgá biddjot Sámedikki ovdii 2008 giđa mielde. Mánáid- ja dásseárvodeparte­meanta sáhttá leat fágalaš ja ekonomalaš veahkkin plána strategalaš doaibmabijuide, vai buoriduvvo dásseárvu gaskal nissoniid ja albmáid dán doaibmaplánas, go dat lea Sámediggái gullevaš.

Jagis 2001 ledje Sámedikkis 84 pst. álbmotvál­ljejuvvomiin albmát. Doaibmi dásseárvopolitih­kalaš barggu bokte Sámedikki beales, válljejuvvojedje 2005 sámediggeválggas Sámediggái 51 pst. nissonat. Diggi válljii vuosttaš geardde nissona sámediggepresideantan, ja Sámediggeráđis leat nissonat eanetlogus.

Sámediggi bivddii dásseárvomáhttoguovddáža Fredrikkes hage 2006 giđa iskat dásseárvvu Sámi ovddidanfoanddas. Iskan čájehii ahte hui unnán nissonolbmot ohcet foanddas ruđa, ahte ohcciin lea čielga erohus sohkabeliid gaskkas, ja hui ollu stivrajođiheaddjit geat ledje albmát, ohce ruđa.

2007 giđa lágidii Sámediggi davviriikkalaš sámi dásseárvokonferánssa. Konferánssa prošeaktajođiheaddjin lei Sámi Nissonforum. Konferánssa mihttomearri lei fátmmastit sámi dásseárvobarggu dálá davviriikkalaš ovttasbargui dan bokte ahte dásseárvvu ja sohkabealleguoskevaš áššiid sámi servodagas galggai čuvget. Konferánsa meannudii sohkabealleperspektiivvas sámi servodaga servodatdiliid erenomážit – ja eamiálbmotservodagaid oppalaččat.

Sámi parlamentáralaš ráđđi juohká jahkásaččat sámi dásseárvobálkkašumi. Dán dásseárvobálkkašumi ulbmil lea oalgguhit rahčat albmáid ja nissoniid gaskasaš dásseárvvu ja dásseárvvu ovddidemiin riikkarájáid rastá sámi servodagas.

Geahča maiddái Sámedikki 2007 jahkedieđáhusa čuoggá 1.2.

4.3.1.2 Dásseárvu boazodoalus

árbevirolaš sámi servodagas bajásgessojuvvojit nieiddat ja gánddat guovtte láhkai, muhto ledje guhkás ovttadásis formála vuoigatvuođaid dáfus. Ovdamearkka dihtii sáhtte sihke nissonat ja albmát oamastit ealuset. Dál ii leat olus sadji ođđaálgiide mahkáš boazodilis. Dát mearkkaša ahte dušše okta mánáin sáhttá váldit badjelasas ealu, ja earát fertejit fas ohcat eará fidnobarggu.

Ođđa boazodoallolágas mii doaibmagođii suoi­dnemánu 1. b. 2007 lea mearrádus ahte náittosguim-mežat/ovttasássit náittosdilis/ovttasássandilis sáhttiba doalahit goabbatge siidaoasi. Dát lea dehálaš dásseárvopolitihkalaš ulbmil go eanaš doalloovttadagaid dássážii leat oamastan almmáiolbmot ja almmáiolbmot daid jođihit. Náitaleamis leat doalloovttadagat ovttastuvvon oktan doalloovt­tadahkan.

Dán jágáš boazodoallošiehtadusain biddjojuvvojedje nissoniid dilit doaibmabijuid hábmema vuođđun. Šiehtadallanoasehasat leat dasa mielas ahte boazodoalu ovttadássásašvuođa ovddidanbargu galgá joatkašuvvat. Dan geažil sohpe oasehasat joatkit nissondili erenoamáš áŋgiruššama boazodoalus. Dát dagaha earret eará lasi doaibmadoarjagiid daidda doalloovttadagaide main nissonat okto leat eaiggádat, lasi beallalašdoarjagiid, ruhtavárremiid nissondiliid ovddideaddji doarja­giidda, ja vel várrejuvvon dutkanruđaid boazodoallo-nissoniid árbedieđu kártemii ja duođašteapmái. Dán jagi šiehtadallamiin sohpe maiddái ásahit ođđa oasseulbmila Boazodoalu árvoháhkanprográmmii. Oasseulbmil lea «Veahkehit lasihit dietnasa bohcco lassibuktagiid ávkkástallamiin». Dannego nissonat eanaš buvttadit bohccos lassibuktagiid earret eará duddjomiin, de váikkuha dakkár oasseulbmil boazodoallonissoniid čalmmusteapmái ja sin čálmmusteapmái árvoháhkama ovddideaddjin boazodoalus.

4.4 Strategiijat ja doaibmabijut

Bargu sápmelaččaid vealaheami vuostá lea vuostažettiin vuođđuduvvon diehtojuohkima ja miellaguottuid ektui. Dán barggus lea skuvla hirbmat dehálaš. Máhttoloktema oahppoplánabarggus lea deattuhuvon ahte vuođđo- ja joatkkaskuvllain galget visot oahppit háhkat vuođđooahpu sámi historjjás, kultuvrras ja servodateallimis.

Ráđđehus lea Sámi ofelaččat prošeavtta dohkkehan bistevaš ortnegin 2008 rájes.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta áigu kártet sámi lesbbaid ja homofiillaid eallinlági ja eallindili. Kártema boađus berre leat evttohit doaibmabidjuid joavkkuid eallinlági buorideapmái.

Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta dáhttu ovttas Landslaget for lesbiske og homofile (LLH) (Lesbbaid ja homofiillaid riikasearvi) jođihit sámi siiddu riikkasearvvi ruovttusiidduid oassin, álggus davvisámegillii.

Ráđđehus deattuha nannet barggu sápmelaččaid vealaheami vuostá ja vealaheami vuostá sámi servodagas. Ráđđehus áigu bovdet Sáme­dikki ja Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji oktasaš rahčamii vealaheami vuostá sámi servodagas.

Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddjis galgá leat čehppodat sámi áššiinge. Sihkkarastin dihtii ahte áittardeaddjis lea fásta ovttasbargoguoibmi sámi birrasis dásseárvo- ja máŋggabealatvuođaáššiin, áigu ráđđehus ovttas Sámedikkiin láhčit dili vai sáhttá ásahuvvot virgi mii lea laktásan sámi birrasii mii bargá dáid áššiiguin. Dát bargu galgá leat ovttas Sámedikkiin.

Sámediggi galggašii 2008 giđa meannudit doaibmaplána dásseárvvu birra sámi servodagas. Mánáid- ja dásseárvodepartemeanta sáhttá fágalaččat ja ekonomalaččat veahkehit plána strategalaš doaimmain.

Juolgenohta

1.

Davviriikkalaš sámekonvenšuvdna, s. 137. Suoma-Norgga-Ruoŧa-Sámi áššedovdi joavkku álgohápmi. Geigejuvvui golggotmánu 26. b. 2005.

2.

Ivar Bjørklund: Fjordfolket i Kvænangen. Fra samisk samfunn til norsk utkant 1550-1980. Universitetsforlaget 1985.

3.

Paul Pedersen ja Asle Høgmo: Kamp, krise og forsoning. Evaluering av samepolitiske tiltak i Kåfjord. NORUT samfunnsforskning AS, rapport nr. 4 2004.

4.

«De nye samene»; rapport nr. R3593; Agenda Utredning & Utvikling AS (2002)

Bajás
"Áššemeannudeapmái/ovdasiidui"