Oljoruđat ávkin vai giksin?

Riikkaidgaskasaš vásáhusat čájehit, ahte stuorra oljo- ja gássaávkkástallama boađut dahje eará ođasmuvakeahtes luondduresurssaiguin ávkkástallama boađut eai mange láhkai dáhkit bistevaš alla buorredili.

Riikkaidgaskasaš vásáhusat čájehit, ahte stuorra oljo- ja gássaávkkástallama boađut dahje eará ođasmuvakeahtes luondduresurssaiguin ávkkástallama boađut eai mange láhkai dáhkit bistevaš alla buorredili. Jos logahalašeimmet buot máilmmi riikkaid dan mielde, man valjis luondduriggodagat dain leat ássiidlogu ektui, ja dasto logahalašeimmet riikkaid dan mielde makkár boahtodássi dahje eallinstandárda dain lea, de logahallamat eai olus vástidivčče nubbi nuppi. Ollu riikkat leat birgen bures stuorra luondduriggodagaid haga, earret eará Jáhpan, Šveica ja min davviriikkalaš ránnjáriikkat. Dasto leat ollu riikkat, main leat valjis luondduriggodagat, muhto mat eai leat nagodan daid jorahit olles álbmoga bistevaš alla buresbirgejupmin.

Ollu riikkaidgaskasaš guorahallamat leat čájehan, ahte riikkat, main leat valjis luondduriggodagat, leat vásihan vuolit ekonomiija ovdáneami, ja ahte buorredilli guhkes áigodagas lea šaddan vuolit, iige bajit, go eará riikkain. Norga namuhuvvo dávjá hárvenaš ovdamearkan dakkár riikkain, mat dássážii leat nagodan hálddašit stuorra luondduvalljodaga nu, ahte das leat ožžon bistevaš alla buorredili.
Oljoruđaid geavaheami oktavuođas mis leat erenoamážit dát njeallje hástalusa:

  • Mii fertet garvit, ahte oljoruđaid geavaheamis čuovvu ekonomiija ovdáneapmi, mii ii leat stáđis. Stuorra konjunktuvramolsašuddamat mielddisbuktet servodahkii stuorra goluid, go dain čuvvot nuppástuhttimat, bargguhisvuohta ja boasttuinvesteremat.
  • Mii fertet garvit Hollándda dávdda. Jos mii geavahit menddo ollu oljoruđaid, de sisriikka doaimmat lassánit, golut lassánišgohtet eanet, ja soitet geahpedišgoahtit dakkár ealáhuseallima, mas leat gilvaleaddjit olgoriikkas. Go fas eat geavat nu ollu oljoruđaid, de ferte nuppástuhttit nuppi guvlui. Hollándda dávdda oktavuođas nuppástuhttimat šaddet liigestuorrát, nu ahte omd. bargguhisvuohta šaddá stuorát, go maid dat muđui livččii lean.
  • Mii fertet garvit, ahte mii váldit menddo gulul oljoruđaid geažil. Min buorredilli vuođđuduvvá buori muddui nannánekonomiija árvoráhkadeapmái, masa min bargu ja buvttadeapmi váikkuha. Riikkaidgaskasaš vásáhusat čájehit, ahte go leat alla boađut luondduvalljodagain, de eará ekonomiija buvttadeapmi ii stuoro nu ollu go dat dagašii muđui. Dat čuovvu das, ahte riikkat eai leat geavahan doarvái boađuin. Luondduvalljodagaid boađuid leat baicce geavahan ulbmiliidda, main leat ožžon unnán vuoittu guhkes áigodagas. Dasa lassin riikkat sáhttet leat maŋidan ekonomiija eará osiid mávssolaš ođastusaid. Dássážii Norga lea garván dán meattáhusa. Oljoáiggi álggu rájes Nannán-Norgga buvttadeapmi lea lassánan OECD-guovllu buoremusaid dásis. Bargoeallimii searvan lea maid leamaš gorálaččat allat. Seammás Penšuvdnafoandda hálddašit dan láhkai, ahte das ožžot alimus vejolaš vuoittu.
  • Mii eat galgga skievttidit. Stuorradiggi mearrida masa oljoboađuid ja eará stáhta boađuid geavahit. Mii fertet juksat ulbmiliiddámet goluid dáfus beaktilit, nu ahte oažžut nu ollu buorredili go vejolaš iežamet boađuin. Hástalus guoská buot riikkaide, muhto sáhttá gáibidit erenoamáš fuopmášumi riikkain, main leat valjis luondduriggodagat, danin go oanehis áiggi bušeahttarámmaid gáibádusaid eai soaitte vásihit nu čavgadin.
Bajás