Ekonomiijaossodat

Ekonomiijaossodaga jođiha ekspedišuvdnahoavda Nina Bjerkedal. Ossodatdirektevra Knut Moum lea ossodaga nubbinjođiheaddji. Ossodagas leat 5 sekšuvnna.

Ossodat goziha ja analysere ekonomalaš ovdáneami Norggas ja olgoriikkain, ja lea ovddasvástideaddji buohtalastit ekonomalaš politihka, dasa gullá maid ruhtadanpolitihkka, suohkaniid ruhtadilli ja ruhtapolitihkka. Našunálbušeahta koordinerenbargu dáhpáhuvvá Ekonomiijaossodagas. Ossodat ráhkada analysaid mat earet eará gusket barggahanpolitihkkii ja bargofálaldahkii, almmolaš ruhtademiide, penšuvdnapolitihkalaš gažaldagaide ja birasoktavuođaide. Ossodaga ovddasvástádus leat maid departemeantta guhkesáiggi analysat ja ovddosčáliheamit. Dasa lassin lea Ekonomiijaossodat ovddasvástideaddji stáhta iežas loanaide ja daid hálddašeapmái.


Realekonomalaš sekšuvdna (RS)
Sekšuvdnajođiheaddji: Ossodatdirektevra Yngvar Tveit. 

Barggut:
Analyseret ja árvvoštallat stáđišvuođapolitihka, konjunktuvraovdáneami ja riikka gilvalannávccaid, dasa gullá maid bálká- ja haddeovdáneapmi. Koordineret našunálbušeahttabarggu. Bargomárkana ovdáneami árvvoštallan, ja analyseret bargomárkanpolitihka. Dienaspolitihkalaš gažaldagat, dan vuolde maid dienasgáibádusat gos stáhta lea bealalaš. Bearráigeahččat ja viidásit ovddidit ossodaga modealla- ja analyseapparáhta, dasa gullá maid ossodaga EDB-teknihkalaš veahkkeneavvuid geavaheapmi. Meroštallamat mat gusket našunálbušeahtaid ráhkadeapmái ja ossodaga dađistaga doaimmat.

Riikkaidgaskasaš ekonomiija sekšuvdna (RES)
Sekšuvdnajođiheaddji: Ossodatdirektevra Halvor Hvideberg. 

Barggut:
Gozihit riikkaidgaskasaš konjunktuvrra ja riikkaidgaskasaš ekonomalaš ovttasbargguid EØS, EFTA, EU, OECD, IMF, IBRD, EBRD, WTO, Nuorta-Eurohpágažaldagaid ja davviriikkalaš áššiid oktavuođain, dasa gullá maid Davviriikkalaš investerenbáŋku. Sekšuvnnas lea earenoamáš ovddasvástádus koordineret departemeantta EØS- ja  EU-áššit.

Almmolaš ruhtademiid ja makroekonomalaš analysaid sekšuvdna (ARS)
Sekšuvdnajođiheaddji: Ossodatdirektevra Per Mathis Kongsrud.

Barggut:
Analyseret almmolaš ruhtademiid, dasa gullet maid ruhtadanpolitihkalaš indikatorat ja stáhtabušeahta dienasbeliid meroštallamat. Suohkanekonomiija barggut ja oppalaš ekonomalaš plána suohkansuorggis. Analyseret ekonomalaš politihka. Guhkesáiggi ja sektorgaskasaš čielggadeamit ja analysat maid ulbmil lea árvvoštallat politihka váikkuhemiid vuoruhuvvon surggiin. Analysat sisttisdollet earet eará guhkesáiggi ekonomalaš ovdánandovdomearkkaid, birasovdáneami ja olmmošovdáneami, ja njuolggadusrievdademiid ja doaimmaid váikkuhusaid iešguđet surggiin. Metodagažaldagat mat leat čadnon ekonomalaš plánemii.. Bearráigeahččat ja viidásit ovddidit ossodaga modealla- ja analyseapparáhta.

Bargomárkan- ja penšunsekšuvdna (BPS)
Sekšuvdnajođiheaddji: Ossodatjođiheaddji Sigrid Russwurm.

Barggut:
Sekšuvdna árvvoštallá barggahanpolihka hábmema, dan bargui gullet maid njuolggadusat ja ortnegat mat váikkuhit bargomárkana doaibmavuohkái, ja bargofálaldaga ja bargomárkana doaibmavuogi ovddideapmi. Sekšuvnnas lea ovddasvástádus analyseret penšunpolitihkalaš gažaldagaid ja koordineret departemeantta penšunnuppástusa čuovvolanbargguid. Sekšuvdna bargá maid váttisvuođačuolmmaiguin mat gusket almmolaš suorggi ođasmahttimii ja movt olahit beaktilvuođa bargguin.