Ráđđehusa evttohus 2017 vearro- ja divatlágideapmái

– Vearru ii leat mihttomearri, muhto gaskaoapmi. Ráđđehus áigu geahpidit vearro- ja divatdási lasihan dihte árvoháhkama ja vai bearrašiidda ja olbmuide addo stuorát friddjavuohta, dadjá ruhtadanmininsttar Siv Jensen (OvB).

Ráđđehusa vearro- ja divatlágideami evttohus lea guhkes lávki geainnus joksat ovttaoaivilvuođa Stuoradikkis vearrođastusa dáfus. Ođastus ovddida investereremiid ja ealáhusdoaimmaid Norggas.

-2017 bušeahtas vuoruhit mii geahpádusaid mat ovddidit ovdáneami ja nuppástusa. Ráđđehus nanne norgga priváhta eaiggátvuođa eavttuid. Galgá šaddat eanet gánnáhahtti bargat, seastit ja investeret, dadjá ruhtadanministtar.

Seammás bidjá ráđđehus ovdan ruoná vearromolsuma evttohusa Ruoná vearrokommišuvnna čuovvoleapmin.

-Ráđđehus láhčá dili dasa ahte lassánan birasdivadat addojit ruovttoluotta vearremáksiide eará vearro- ja divatgeahpádusaid bokte, ja bummaruđaid geahpádusaid bokte, dadjá Jensen.

Bušeahtas evttoha ráđđehus ođđa vearro- ja divatgeahpádusaid oktiibuot 2,8 miljárdda ruvnno ovddas čoggojuvvon ja 1,7 miljárdda ruvvnno ovddas girjejuvvon 2017:s. Geahpádusain dahká olbmuid ja fitnodagaid vuolebuš sisaboahtovearru eanasoasi das.

Ráđđehusa evttohus mielddisbuktá ahte ollislaš netto vearro- ja divatgeahpádusat oktan jagiin 2017:in dahket birrasiid 21 miljárdda ruvnno.

Geahpiduvvon vearru sisaboađus

Fitnodatvearromáksomearri lea geahpiduvvon 28 proseanttas 2013:s ja 25 prosentii 2016:s. Ráđđehus evttoha viidáset geahpidit dán 24 prosentii 2017:s. Vearrosoabahusa mielde galgá máksomearri vulos 23 prosentii 2018:s. Geahpiduvvon fitnodatvearromáksomearri dahká eanet gánnáhahttin investeret Norggas ja dat nanne ealáhusdoaimmaid gilvofámu. Seammás geahppána várra dasa ahte fitnodagat sirdet vearrovuloš badjelbáhcagiid eret Norggas.

Vearrodieđáhusas dieđiha ráđđehus ahte vuođđoreantoealáhusaid (čáhcefápmu ja petroleuma) vearrosisaboađut eai galgga geahpiduvvot go vearromáksomearri fitnodagaide luitojuvvo vel vuollelii. 2017 bušeahtas evttoha ráđđehus muddet vuođđoreantovearuid nu ahte ollislaš vearrosisaboađut čáhcefápmo- ja petroleumaealáhusas bisuhuvvojit.

Bajásmuddenfáktora oasusvuitui lasihuvvo. Ollislaš marginálavearru vuoittus bisuhuvvo danne otná dásis. Ceahkkevearru muddejuvvo, muhto nu ahte eatnasat ožžon unnit vearu maŋemus diinejuvvon ruvnnos. Dalle šaddá bivnnuheappot bargat veaháš liiggás.

Geahpádusat opmodatvearus ja vuoitovearus

Ráđđehus lea geahpidan opmodatvearu sullii 4,8 miljárdda ruvnnuin dán rádjái, mihtiduvvon 2016-ruvnnuin. 2017:s evttoha ráđđehus 10 proseantta árvobidjanvuoládusa ossosiidda ja doallobiergasiidda. Oasuseaiggádiid ja vealggi verolaš ovttalágan meannudeami dáfus, geahpiduvvo maiddái vealgi mii biddjo ossosiidda ja doallobiergasiiidda, 10 proseanttain. Árvobidjanvuoládus lasihuvvo 20 prosentii 2018:s, mii lea vearrosoabahusa mielde. Sekundáraviessu ja ealáhusopmodat bisuha gustovaš 20 proseantta vuoládusa, ja vealgi mii biddjo dakkár opmodahkii, geahpiduvvo 20 proseanttain 2017:s. Ollislaččat sáhttet rievdadusat dagahit ahte eanet priváhta seastimis adno ealáhusdoaimmaid investeremiidda.

Ráđđehus evttoha ásahit ortnega mas maŋiduvvo opmodatvearu máksin eaiggádiidda geain leat gávpedoaimmat mat mannet rehketdoallolaš vuolláibáhcagiin. Ulbmil lea veahkehit eaiggádiid geat ožžot máksinnákcaváttisvuođaid opmodatvearu geažil.

Ráđđehus čuovvola maiddái Stuoradikki vearrosoabahusa go evttoha alit suddjenreanttu vuoitovearus ja ortnega oasusseastekontuin bursačálihuvvon ossosiidda ja oasusfoanddaide.

Ruhtadanvearru

Vearrosoabahusa mielde evttoha ráđđehus ásahit ruhtadanvearu bálkái (5 proseantta) ja badjebáhcagii. Badjebáhcaga vearru čađahuvvo nu ahte vearru ruhtadanealáhusa dábálaš sisaboađus ii geahpiduvo 25 proseanttas 24 prosentii.

Ruhtadanvearu áigumuš lea muddet váilevaš lassiárvodivada ruđalalaš bálvalusain. Lassiárvodivatspiehkasteami árvu boahtá ain leat oalle ollu stuorát go ruhtadanvearru. Golmma maŋemus jagis lea dasa lassin ruhtadanealáhus ožžon stuora geahpádusaid go fitnodatvearru lea geahpiduvvon 28 proseanttas 25 prosentii. Ruhtadanvearuin mii evttohuvvo, ii boađe ollislaš vearuheapmi ealáhusas šaddat mearkkašahtti alit 2017:s go dan maid lei 2013:s.                      

Ruoná vearromolsun

Ráđđehus ovddida ruoná vearromolsuma evttohusa mas birasvuođđuduvvon divadat lasihuvvojit váile 1,6 miljárdda ruvnnuin. Dát dahká ahte sii geat eanemusat nuoskkidit fertejit eambbo máksit goluid ovddas maid servodahkii dagahit. Lassánan birasdivadiid dássejit surggiid mielde vearro- ja divatgeahpádusat. 

Ruoná vearromolsun lea mielde nanneme dálkkádatsoabahusa ja  geahpida dálkkádatluoitimiid.

Ráđđehus evttoha lasihit geaidnogeavahandivada bensiinnas ja dieseliin reálat 15 evrriin ja 35 evrriin juohke lihttaris. Evttohus váikkuha dásset divaterohusaid gaskal diesela ja bensiinna. Dat maid váikkuha buoret haddebidjamii geaidnojohtolaga negatiivvalaš váikkuhusain.

Buhtten dihte divatlassánemiid ožžot biilavuoddjit ja fievrredeaddjit geahpádusaid nugo geahpiduvvon jahkedivada, geahpiduvvon bummaruđaid, lassánan mátkegessosa ja lassánan vuolidahttinloguid. Biilavuoddjit ja fievrredeaddjit ožžot ollislaččat netto geahpádusaid ja buhttadusaid birrasiid 900 miljovnna ruvnno ovddas. Dán supmis biddjo 500 miljovnna ruvdno geahpiduvvon bummaruđaide stuora gávpotguovlluid olggobealde.

Ráđđehus evttoha lasihit CO2-divvada minerálaoljjus 20 evrriin reálat juohke lihttaris. Ruoná vearrokommišuvnna ávžžuhusaid mielde boahtá divat dasto boahtit bensinna ja diesela Co2-divada dássái.

Ráđđehus čuovvola 2016-bušeahta soabahusa go evttoha lasihit gálvojohtogáibádusa bioboaldámušas ja lasihit LPG geaidnogeavahandivada. Vuodjinfievrruid geardásašdivat evttohuvvo biddjot vel eanet birasustitlaš guvlui.

Eará evttohusat

  • Netto rádji máksit oadjodivada (friddjakoartarádji) lasihuvvo 5 000 ruvnnuin.
  • Bargoaddi máksin fágasearvebarggu goluin dahkko vearuheapmen.
  • Vearuheames rádji oastit fitnodagas ossosiid go bargi bargá duppálastojuvvo 3 000 ruvdnui.
  • Persovdnageasus bálkámuddejuvvo.
  • Muhtun submerájit bisuhuvvojit nominálalaččat rievddatkeahtes. Dát guoská earret eará fágasearvegessosii, mátkegessosa vuolit rádjái, váhnengessosii, Finnmárkku ja Davvi-Romssa sierra gessosii, oktagaslaš penšovdnaortnega sisamáksima máksimálaráji gessosii, eanandoallogessosii, guolásteaddji- ja mearraolbmogessosii ja maksimála jahkásaš BSU seastimii.
  • Skattefunn-ortnet viiddiduvvo go submerádji lasihuvvo iešdahkkon ja sisaoston dutkamis ja ovddideamis (DjO).
  • Rahppojuvvo vejolašvuohta dasa athe oasusfitnodagat sáhttet oažžut eanandoallogessosa. Seammás heaittihuvvo orrungáibádus go galgá oažžut eanandoallogessosa.
  • Ovttaolbmofitnodgaid vuovdedoallosisaboađuid gaskamearálašlivnnet heaittihuvvo ja dan sadjái boahtá dimbbarkontoortnet.
  • Vearuheapme investerendoarjagiin guovlluide heaittihuvvo.
  • Juohkimat fitnodagain main lea oassálastimearrideapmi (oassálasti livdnejuvvon searvi) mii gullá vuoittuide vuovdesuodjaleami buhtadusa geažil, dahkko vearuheapmen.
  • Mašiinnain heaittihuvvo álgoárvovuolidahttin.
  • Rederiijavearroortnet viiddiduvvo fátmmastit bieggamillofatnasiid.
  • Amatevrahuksejuvvon vuodjinfievrrut čovdojuvvojit geardedivadis.
  • Departementii evttohuvvo láhkavuođđu addit beassama/spiehkasteami lassiárvodivvadis soahtegirdiid divodančovdosii.
  • Ásahuvvo ortnet mii neutrálisere dearvvašvuođadoaimmahagaid lassiárvodivvada.
  • Buvttadivvada máksomearri guliid njuolggavuovdimis geahpiduvvo 2,5 proseanttas 2,3 prosentii.
  • Dálkkasvuovdindivat geahpiduvvo 0,55 proseanttas 0,45 prosentii.
  • Lasáhus neahttatariffas Energiijafondii ja dutkandivat eanandoallobuktagiin váldo mielde stáhtabušehttii.
  • Lovssadivat geahpiduvvo vástolaččat dainna maid seastá fievrredanbálvalusas.

Čujuhuvvo lagabut čilgejupmái evttohusain Prop. 1 LS (2016-2017) Vearut, divvadat ja duollu 2017 ja Prop. 2 L (2016-2017) Rievdadus vearromáksinlágas (Maŋiduvvon máksin opmodatvearus).

Tabealla Meroštallon provenyváikkkuhusat vearro- ja divatlágideamis 2017 ovddas. Negatiivvalaš logut mearkkašit geahpádusaid. Meroštallamat leat dahkkon 2017 referánsavuogádaga ektui. Milj. ruvnnuin.

 

Čoggon

Girjejuvvon

Vearru sisaboađuin

-5 358

-2 120

Geahpidit máksomeari dábálaš   sisaboađuin  24 pst. olbmuide, oktan   muddejuvvon vuoitovearuin1

-11 060

-8 850

Geahpidit máksomeari fitnodagaid   dábálaš sisaboađuin 24 prosentii

-2 708

0

Lasihit ceahkkevearu2

8 550

6 840

Lasihit suddjenreanttu oasus-,   oassálasti- ja fitnodatmodeallas 0,5 proseantaovttadagain ovdal vearu

-140

-110

Muddet petroleuma vearu   vuoitoneutrálat3

--

--

Muddet čáhcefámu vuoitoneutrálat4

0

0

     

Opmodatvearru

-500

-910

Ásahit 10 proseantta   árvobidjanvuoládusa ossosiidda ja doallobiergasiidda (earret   ealáhusopmodahkii) ja gullevaš vealgái. Vealgi mii gullá sekundáravissui ja   ealáhusopmodahkii árvobiddjojuvvo 80 prosentii. Vuođđogeasus biddjo 1 480 000   ruvdnui (2 960 000 ruvnno náittospárrii)

-500

-400

Ásahit ortnega mas maŋiduvvo   opmodatvearu máksin eaiggádiidda geain leat gávpedoaimmat mat mannet   vuolláibáhcagiin5

0

-510

     

Persovdnavearru muđui

-819

-656

Ásahit ortnega mas ii leat   vearuheapme go bargoaddi máksá fágasearvebarggu goluid

-5

-4

Ásahit oasusseastinkontu ortnega

-50

-40

Viiddidit vearuheame go bargit ostet   ossosiid fitnodagas gos bargit barget

-20

-16

Lasihit vuolimus gessosa bálkkás ja   oajus 44 pst:ii ja lasihit maksimála vuolimus gessosa 94 750 ruvdnui

-670

-535

Lasihit oadjodivada vuolit ráji 54   650 ruvdnui

-60

-50

Bálkámuddet persovdnagessosa

-75

-60

Lasihit mátkegessosa goappeš   máksomeriid 6 evrriin juohke kilomehteris

-75

-60

Joatkit eará máksomeriid ja   submerájiid nominálalaččat je     

136

109

     

Ealáhusvearuheapmi   muđui

3 725

2 025

Vearuhit ruhtadansuorggi6

2 250

1 790

Viiddidit Skattefunn

-60

0

Heaittihit álgoárvovuolideami   mašiinnain je

1 840

300

Lasihit árvovuolidanmáksomeriid   saldojoavkkus c 24 prosentii

-300

-70

Heaittihit vearuheame   investerendoarjagiin guovlluide mat gullet EBD:ii

8

8

Heaittihit vearuheame   investerendoarjagiin guovlluide mat gullet GOD:ii

4

4

Siskkildit bieggamiellafatnasiid   rederiijavearroortnegii7

--

--

Fitnodagaide ásahit   eanandoallogessosa

-10

0

Ásahit vearuheame go oassálasti   serviin juhkkojuvvo vuoitu eanandoallobuhtadusain

-7

-7

Heaittihit gaskamearrelivnnega   vuovdái ja ásahit dimbbarkonto ortnega

0

0

     

Lassiárvodivat

-100

-100

Rievdadit lassiárvodivada   njuolggadusaid gálvvuid sisafievrredeamis8

-100

-100

Ásahit láhkavuođu beassat lassiárvodivvadis   F-35 divodemiin9

0

0

     

Divvadat dálkkádatgássaluoitimiin

315

280

Lasihit CO2-divada   minerálaoljjus 20 evrriin juohke lihttaris.r10

270

240

Lasihit HFK ja PFK divada   dálkkádatgássaluoitimiid obbalaš dássái

45

40

Lasihit Co2-divvada2-divada   petroleumadoaimmaid luonddugássaid luoitimiin11

--

--

 

 

 

Biiladivvadat

-66

-163

Lasihit geaidnogeavahandivada   autodieselis 35 evrriin juohke lihttaris

1 050

960

Lasihit geaidnogeavahandivada bensiinnas 15 evrriin juohke   lihttaris

130

120

Geahpidit jahkedivada personbiillain   (sullii 12 proseantta)

-1 220

-1 220

Rievdadit geardedivada

0

0

Luvvet amatevrahuksejuvvon   vuodjinfievrruid geardedivadis

-5

-4

Lasihit LPG:s geaidnogeavahandivada

1

1

Rievdadit jahkedivvada nu ahte šaddá   divadin johtolatdáhkádusas

0

0

Lasihit gálvojohtogáibádusa   bioboaldámuššii

-22

-20

     

Suorgedivvadat12

-31

-24

Ollislaččat 2017 ođđa   vearro- ja divatrievdadusat

-2 834

-1 668

Mearrádusaid váikkuhus Nátionálabušeahta 2016 mielde

 

-5 010

Mearrádusaid váikkuhus Ođastuvvon nationálabušeahta   mielde 201613

250

232

Ollislaččat 2017   vearro- ja divatrievdadusat

-2 584

-6 446

1) Vearromáksomearri Davvi-Romssa ja Finnmárkku dábálaš sisaboađuin geahpiduvvo vástideaddjit 21,5 proseanttas  20,5 prosentii.
2) siskkilda penšunisttaid vearrogessosa muddema nu ahte otná gustončuokkis penšunisttaid vearus bisuhuvvo dan dásis.
3) Provenya geahpiduvvo 230 milj. ruvnnuin mii lea čoggon ja 115 milj. ruvnnuin mii lea girjejuvvon 2017:s. Sirdimat stáhta penšovdnafondii olgoriikkas geahpiduvvojit vásttolaččat. 2017 bušeahta doaibmanmunnái danne ii váikkut dát rievdadus. Mihtiduvvon dálá árvun boahtteáiggi vearrosisaboađuin lea rievdadus provenyneutrála.
4) Lasihuvvon vuođđoreantovearu máksinmearri addá eanet proveny, dasa čoggojuvvo sullii 125 milj. ruvnno. Váikkuhus lea proenyneutrála go biddjojuvvo oktavuhtii čáhcefápmoealáhusa dábálaš sisaboađu geahpiduvvon máksomearrái.
5) Ortnet ásahuvvo 2016 rájes. 2016 provenytáhpa meroštallojuvvo dahkat  290 milj. čoggojuvvon ruvdnui ja 70 milj. girjejuvvon ruvdnui.
6) Ruhtadanvearru bálkkás (5 pst.) ja joatkin badjebáhcaga vearus mas lea 25 proseantta geasus bálkáelemeantta ovddas.
7) Rievdadus ii atte proveny 2017:s, muhto áiggi vuollái sáhttá addit provenytáhpa.
8) Provenya guoská stáhta meroštallon jahkásaš reantotáhpii mii dahká birrasiid 100 milj. ruvnno 2017:s rievdaduvvon máksinrutiinnaid geažil mat dás teknihkalaččat leat biddjon kap. 5521, poasta 70 Lassiárvodivat.
9) Meroštallon geahpiduvvon lassiárvodivvada sisaboađut, 15 milj. ruvdnosaš čoggon  ja 7,5 milj. ruvdnosaš girjejuvvon 2017:s, buohtastahtton dainna mii stáhtii galggai sisamáksot stáhtii gustovaš lassiárvodivatnjuolggadusaid mielde, balánserejuvvo dainna go lassiárvodivatgoluid maid sáhttá girjet stáhtalaš nettosirdinortnegii gollooasis, geahpiduvvojit vásttolaččat.
10) I provenymeroštallamis lea váldon vuhtii gollooasi buhtadusat mat dahket oktiibuot birrasiid 100 milj.
 ruvnno.
11) Brutto divatlassáneapmi meroštallo dahkat 50 milj. ruvnno, netto  provenylassáneapmi ges dahká birrasiid 8 milj. ruvnno. Sirdojuvvo Stáhta penšunfondii olgoriikii ja dasto dat ii váikkut 2017-bušeahta doaibmanmunnái.
12) Geahpidit dálkkasgálvojohtodivvada  (-19 milj. ruvnno čoggon ja -13 milj. Ruvnno girjejuvvon) ja lovssadivvadat (-16 mill. ruvnno čoggon ja -15 mill. ruvnno girjejuvvon) ja ásahit bearráigeahččandivvada Stáhta dálkkasdoaimmahahkii (4 milj. Ruvnno čoggon ja girjejuvvon).
13) Maŋideapmi girdi mielčuovvu divvadis geahpida čoggon ja girjejuvvon proveny 250 milj. Ruvnnuin 2016:s,
ja lasiha provenya vástolaččat 2017:s (siskkilda buhtadusaid gollooasis mii guoská stáhta sisriikkalaš girdiruvttuid oastimiid šiehtadusaide).

Gáldu: Ruhtadandepartemeanta