Gollegiella

- davviriikkalaš sámi giellabálkkašupmi

Sámeministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja dáid riikkaid sámediggepresideanttat leat ásahan davviriikkalaš sámi giellabálkkašumi – Gollegiella.

Sámeministarat Norggas, Ruoŧas ja Suomas ja dáid riikkaid sámediggepresideanttat leat ásahan davviriikkalaš sámi giellabálkkašumi – Gollegiella.   

Bálkkašumi sturrodat lea sullii 120 000 norgga kruvnnu (15 000 euro),  mii juhkkojuvvo ovttaskasolbmuide, joavkkuide, organisašuvnnaide dahje ásahusaide geat bures ja erenoamážit leat ovddidan sámegiela.  Bálkkašupmi addojuvvo juohke nuppi jagi vuoitái Suomas, Ruoŧas, Ruoššas ja/dahje Norggas. Bálkkašupmi geigejuvvui vuosttaš gearddi jagi 2004 ja geigiijuvvoi fas sámeministariid ja sámediggepresideanttaid jahkásaš čoahkkimis Oslos čakčat 2012.

Giellabálkášumi njuolggadusat (PDF)  
Giellabálkkašumi láidagat (PDF)

Njoelkedassh dan Noerhtelaanti saemien gïelebaalhkese (PDF)
Bïhkedassh noerhtelaanti saemien gïelebaalhkese (PDF)

Ovdalaš bálkkašumi vuoitit

2016
2016 Gollegiella bálkkašupmi juhkkui njealljásii. Máret Steinfjell ja Inga Márja Steinfjell oaččuiga bálkkašumi earret eará iežaska lullisámi hupmanšovva Steinfjell & Steinfjell ovddas. Kirsi Paltto ja Jan Skoglund Paltto ges oaččuiga bálkkašumi sudno ollu jagiid barggu ovddas ovddidit davvi-, julev-, ja lullisámi sámegielaid.

2014
Ledje golbma Gollegiellabálkkašumi vuoiti 2014is. Sámegieloahpaheaddji ja dutki Mikael Svonni, girječálli Kerttu Vuolab ja nuortalašgiela oahpaheaddji Seija Sivertsen ožžo Gollegiellabálkkašumi 2014is.

2012
Divvun ja Giellatekno Romssa Universitehtas ja Aleksandra Andrejevna Antonova ja Nina Jeliseevna Afanasjeva ožžo 2012 giellabálkkašumi. Antonova ja Afanasjeva oaččuiga bálkkašumi go leaba guhká bargan bajideame Gielddasámegiela árvvu go soai leaba čállán girjjiid, jorgalan sámegillii ja sámegielas, dasa lassin leaba ortográfalaš gažaldagaiguin bargan. Divvun ja Giellatekno oažžu bálkkašumi go lea geavahišgoahtán ođđaáigásaš teknologiija vai sámi geavaheddjiide leat geavahanláhkái neahtas sihke riektečállin- ja divvunprográmmat, bagadusat ja sátnegirjjit.

2010
Guokte sámi nissona, Máret Sárá, Kárášjogas ja Lajla Mattson Magga, Guovdageainnus juogadeigga 2010 giellabálkkašumi. Sárá lea ovddidan davvisámegiela oahpaheaddjin, journalistan ja girječállin ja son lea čállán oahppogirjjiid ja čohkken sihke stohkosiid ja sátnevádjasiid girjin. Mattson Magga lea barggustis bokte gáhtten, oahpahan ja ovddidan lullisámegiela. Son lea čállán lullisámi sátnegirjjiid, čáppagirjjálašvuođa- ja fágagirjjiid, ja lea dasa lassin jorgaladdan ja čohkken giellateavsttaid. 

2008
Sámi Siida Ohcejogas Suomas ja Henrik Barruk Straejmies Ruoŧas juogadeigga 2008 jagi bálkkašupmi. Sámi Siida oaččui bálkkašumi danin go sii leat 1970-logu rájis bargan sámegiela sajádaga nannemiin Ohcejoga gielddas. Henrik Barruk lea guhká bargan upmisámegiela dokumenteremiin ja ealáskahttimiin. Vuosttaš čállagat mat prentejuvvojedje 1600-logus ledje čállojuvvon upmisámegillii, earret eará okta ABC-girji.

2006
Harald Gaski ja Jouni Moshnikoff oaččuiga 2006 giellabálkkašumi. Jouni Moshnikoff (1940-2012) gudnejahttojuvvui go lea nu guhká ja garrasit bargan nuortasámegiela ovddidemiin. Harald Gaski lea dahkan viiddes giellaovddidanbarggu ja lea iežas dutkama bokte leamaš veahkkin loktet stáhtusa sámegielat girjjálašvuođas.

2004
Ella Holm Bull ja Anarâkielâ servi (anársámegiellasearvi) ožžo easka ásahuvvon davviriikkalaš sámegiellabálkkašumi Gollegiella jagis 2004. Ella Holm Bull (1929-2006) ražai eallinagi lullisámegiela ovddidemiin. Su ulbmil leai loktet giela geavaheami sihke njálmmálaš ja čálalaš giellan. Anarâkielâ servi lea dan rájis go searvi ásahuvvui Anáris jagis 1986 garrasit bargan anársámegiela ealáskahttimiin.