Riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat mat gustojit gielaide

Soames riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat minoritehtaid ja eamiálbmogiid birra sisttisdollet njuolggadusaid giellasuodjaleami birra, nugo ILO-konvenšuvdna no. 169, Siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid ON-konvenšuvdna ja Eurohpálaš regiovdna- dahje unnitlohkogielaid soahpamuš.

Soames riikkaidgaskasaš konvenšuvnnat minoritehtaid ja eamiálbmogiid birra sisttisdollet njuolggadusaid giellasuodjaleami birra. 

  • ILO-konvenšuvdna no. 169 eamiálbmogiid birra gos earret eará 28. kapihttalis daddjo ahte “Galgá bidjat johtui doaimmaid mat seailluhit ja ovddidit dáid álbmogiid iežaset gielaid ovdáneami ja geavaheami”.
  • Maiddái Siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid ON-konvenšuvdna bidjá láidestusaid Norgga sámegiela ovddideaddji barggu várás. ON eamiálbmogiidvuoigatvuođaid julggaštus namuha maid earret eará eamiálbmogiid giellavuoigatvuođaid.
  • Eurohpáráđđi mearridii Eurohpá regiovdna- dahje unnitlohkogielaid soahpamuša (The European Charter for Regional or Minority Languages) jagi 1992 gáhtten dihtii  unnitlohkogielaid, vai Eurohpá kultuvra seailluhuvvo oktan ovttastuvvon ja girjás kultuvran.  Soahpamuš geatnegahttá našunálastáhtaid čađahit konkrehta doaibmabijuid seailluhan dihtii regiovdna- ja unnitlohkogielaid, vai šaddet oainnusin sihke politihkas, láhkaaddimis ja geavahusas. Soahpamuša nubbi oassi mearrida ollu dehálaš ulbmiliid ja prinsihpaid das mii guoská stáhtaid geatnegasvuhtii sihkkarastit unnitlohkogielaid suodjaleami. Unnitlohkogielaid lihtu goalmmát oassi sisttisdoallá viidát ja bienalet njuolggadusaid mat addet eiseválddiide konkrehta geatnegasvuođaid iešguđetge surggiin, earret eará surggiin go oahpahusas, riektelágádusas ja almmolaš hálddašeamis. Norgga dáfus lea soahpamuša goalmmát oassi váikkuhan davvisámegillii.