Dorvvolaš ekonomiijastivrejupmi

Norgga ekonomiija ovdána erenoamáš bures, ja eai goassige ovdal leat nu ollugat mannan bargui Norggas go dál. Seammás leat omikron, alla elfápmohattit ja soahti Eurohpás gáibidan liige ruhtajuolludemiid. Reviderejuvvon bušeahta oktavuođas lea ráđđehus duođas bargan gávdnan dihte ruđaid gokčat dieid liigegoluid.

– Ekonomalaš dilli lea hirbmat buorre Norggas. Bargguhisvuohta lea vuollin, ja eatnašat leat bargoeallimis.  Mii fertet čavget ruhtageavaheami stáhta bušeahtas amas Norgga ekonomiija ii báhkkan menddo sakka, mii mielddisbuktá ahte hattit  lassánit ja reanttut badjánit. Dábálaš olbmuid ruhtabursii lea dál buot deháleamos, ahte mis lea dorvvolaš ekonomiijastivrejupmi, dadjá ruhtadanministtar Trygve Slagsvold Vedum (Gb).

Dán jagi bušeahtas lea dárbu lasihit goluid erenoamáš sivaid geažil. Seammás  váikkuha gollolassáneapmi dasa ahte ruhtageavaheapmi vuoliduvvo eará surggiin.  Badjelmearálaš almmolaš ruhtageavaheapmi dakkár dilis goas ruhtajorru lea buorre sáhttá mielddisbuktit hadde- ja bálkálassánemiid. Dat fas dagaha ahte reanttut badjánit eanet ja johtileappot go dan maid Norgga Báŋku lea dieđihan. Jos ekonomiijas lea menddo garra leaktu, de sáhttá dilli johtilit jorggihit heajut guvlui ja mielddisbuktit alla bargguhisvuođa maŋit áigái.  

– Danne fertet mii vuolidit oljoruhtageavaheami. Dál evttohat geavahit 17,5 miljárdda ruvnnu gokčat liigegoluid. Dasa lassin váikkuhit eará rievdadusat dasa ahte mii olahit balánssa bušeahtas. Jagi 2022 reviderejuvvon bušeahtas lea oljoruhtageavaheapmi vuoliduvvon sullii 30 miljárddain, muhto dat lea ain 30 miljárdda ruvnnu eanet go ráđđehusa lassiproposišuvnnas diimmá čavčča, dadjá ruhtadanministtar Vedum.  

Ukraina soahti lea rievdadan ekonomalaš ja sihkkarvuođapolitihkalaš dili. Miljovnnaid mielde olbmot leat šaddan báhtarit, ja Eurohpás lea dál stuora humanitára roassu, maid eat leat vásihan nuppi máilmmi soađi rájes.

– Juolludeamit suodjalussii ja siviila gearggusvuhtii leat sakka lassánan maŋŋil go  Ruošša fallehii Ukraina. Ráđđehus áigu fuolahit ahte báhtareaddjit geat deike bohtet, ožžot dan veahki maid dárbbašit, dadjá ruhtadanministtar.

Bušeahttapolitihka doaibmanvejolašvuohta ráddjejuvvo veaháš ovddasguvlui, ja mii eat dieđe movt Ukraina soahti váikkuha maŋit áiggi bušeahtaide. Dán rádjai gal leat petroleumboađut lassánan, muhto Stáhta olgoriikka penšunfoanddas gal lea árvu njiedjan.  

– Mii  árvvusatnit olbmuid vearroruđaid, ja áigut geavahit oktasaš servodaga resurssaid nu beaktilit go vejolaš. Dál mii čavget suittehiid ollu divrras stáhtalaš huksenprošeavttaide, ja plánejuvvon investeremat galget dárkilit ja viidát guorahallojuvvot. Earret eará áigut unnidit ráđđehuskvartála huksenplánaid, dadjá Vedum.  

Tabealla 1. Norgga ekonomiija váldologut. Proseanttalaš volumarievdadus ovddit jagi ektui, go eará ii leat almmuhuvvon

 

Mrd. ruvnno1

 

 

 

 

2021

2021

2022

2023

  Priváhta  geavahus

1616,9

5,0

9,1

4,2

  Almmolaš geavahus

965,8

3,9

0,7

..

  Bruttoinvesteremat bistevaš kapitálas

966,4

-0,3

1,7

1,3

  Das: Oljobohkan ja bohccefievrredeapmi

178,4

-2,8

-7,2

0,1

              Nannán-Norgga fitnodagat

353,5

2,2

6,2

2,1

              Ásodagat

210,6

2,6

2,1

2,7

              Almmolaš hálddašeapmi

221,5

-3,1

1,1

..

  Nannán-Norgga jearru2

 

3368,4

3,7

5,5

2,5

  Eksporta

1722,7

4,8

4,9

5,0

 Das: Luondduolju ja luonddugássa

861,7

2,8

1,8

6,5

             Nannán-Norgga gálvvut ja bálvalusat

718,6

5,0

6,7

4,9

  Importa

1206,5

2,0

9,3

4,3

  Bruttonationálabuvtta

4144,1

3,9

3,5

2,8

  Das: Nannán-Norga

3265,3

4,2

3,6

2,3

Eará váldologut:

 

 

 

 

  Barggahus

 

1,2

3,0

0,8

  Bargguhisvuođalogut, AKU (dássi)

 

4,4

3,3

3,2

  Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)

 

3,1

1.8

1,7

  Jahkebálká

 

3,5

3,7

..

 Konsumhaddelassáneapmi (KPI)

 

3,5

3,4

..

  KPI-JAE lassáneapmi

 

1,7

2,5

..

  Oljohaddi, ruvnno juohke lihtis (dálá hattit)

 

609

885

..

 

 

71

99

..

  Gássahaddi, NOK juohke SM3 o.e nammii

 

4,6

7,6

..

  Golmmamánnosaš ruhtamárkanreantu, pst.3

 

0,5

1,6

2,9

  Importabuohtastahttojuvvon ruvdnokursa, jahkásaš rievdadus pst.4

 

-5,7

-2,5

-0,4

  Norgga gávpeguimmiid BNB stuorrun5

 

5,5

2,9

2,3

1 Gaskaboddosaš nationálarehketdoallologut, dálá hattit.

2
Earret vuorkárievdadusa.

3
Meroštallojuvvon cuoŋománu mearreáigehattiid ektui.

4
Positiivvalaš logut almmuhit heajos ruvdnoárvvu.

5Norgga 25 mávssoleamos gávpeguoimmi rehkenastojuvvon oassi, mii sis lea Norgga gálvoeksporttas, earret oljjus ja gássas.

Gáldut: Statistihkalaš guovddášbyrå,  Intercontinental Exchange, Norgga Báŋku, Nav, Reuters, Macrobond, Oljo- ja energiijadepartemeanta ja Ruhtadandepartemeanta. 

Tabealla 2 Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda váldologut. Mrd. ruvnno

 

2020

2021

2022

Sisaboađut oktiibuot

1 288,8

1 502,7

2 267,6

1 Sisaboađut petroleumdoaimmain

134,4

312,2

960,0

  1.1 Vearut ja divadat

35,4

91,8

544,4

  1.2 Eará petroleumsisaboađut

99,0

220,4

415,6

2 Sisaboađut earret petroleumsisaboađut

1 154,4

1 190,5

1 307,6

  2.1 Vearut ja divadat Nannán-Norggas

1 054,2

1 099,5

1 203,2

  2.2   Eará sisaboađut

100,2

91,0

104,4

 Golut oktiibuot

1 552,5

1 584,2

1 638,0

1   Golut petroleumdoaimmaide

27,6

24,7

27,0

2   Golut earret petroleumdoaimmaide

1 524,9

1 559,4

1 611,0

Badjebáza stáhtabušeahtas ovdal sirdima Stáhta olgoriikka penšunfondii

-263,7

-81,5

629,6

-    Netto ruhtaboahtin petroleumdoaimmain

106,8

287,5

933,0

=   Oljomuddejuvvon badjebáza

-370,5

-369,0

-303,4

+   Sirdojuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

417,4

390,1

303,4

=   Stáhtabušeahta badjebáza

46,9

21,1

0,0

+   Netto várrejuvvon Stáhta olgoriikka penšunfoanddas

-310,6

-102,6

629,6

+   Stáhta penšunfoandda reantoboađut ja vuoitu jna.1

224,5

223,7

245,2

=   Stáhtabušeahta ja Stáhta penšunfoandda badjebáza oktiibuot1

-39,2

142,2

874,8

Memo:

 

 

 

Stáhta olgoriikka penšunfoandda márkanárvu2

10 086

10 907

12 340

Stáhta penšunfoandda márkanárvu2

10 355

11 199

12 673

Álbmotoaju geatnegasvuođat ahkepenšunisttaide2,3

8 941

9 201

9 634

Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon vuollebáza, mrd. ruvnno

361,1

354,4

352,2

     Foandakapitála proseantan

3,6

3,2

2,9

     Nannán-Norgga BNB-logut proseantan

11,4

10,8

10,3

Bušeahttaindikáhtor, proseantaovttadat4

4,1

-0,6

-0,5

Duohta, vuollásaš gollolassáneapmi,pst.

8,8

-1,3

0,8

1 Das eai leat mielde kursavuoittut dahje –massimat.

2 Jagi álggus.

3 Čohkkejuvvon ahkepenšuvnna vuoigatvuođaid dáláárvu maid álbmotoadju lea geatnegahtton máksit.

4 Positiivva logut govvidit ahte bušeahtta lea ekspansiiva. Das ii vuhtiiváldojuvvo ahte sisaboahto- ja gollopoasttat sáhttet ekonomiijadillái mearkkašit iešguđet láhkai.

Gáldut: Ruhtadandepartemeanta ja Statistihkalaš guovddášbyrå.