Stáhtabušeahtta 2023

Nationálabušeahta 2023 váldologut

Ruhtadandepartemeanta almmustahttá ovtta oasi váldologuin ovdalgo nationálabušeahtta ja stáhtabušeahtta almmuhuvvo dii. 08.00, vai buohkat besset árvvoštallat dieđuid mat sáhttet leat sensitiiva gálvomárkana ektui. Dárkilis meroštallojuvvon tabealla almmuhuvvo oktanaga nationálabušeahtain dii.10.00.

Norgga ekonomiijas lea dál buorre leaktu ja ovdáneapmi. Barggahus lea sakka lassánan, ja eai goassige ovdal leat nu ollugat mannan bargui go dál ja bargguhisvuohta lea vuollin. Konsumhaddelassáneapmi ii leat leamaš loginár jahkái nu alla dásis go dál, ja dat sáhttá mielddisbuktit stuorit inflašuvnna. Bálkkát orrot maid lassáneamen.

Nationálabušeahtas meroštallojuvvo ahte konsumhattit lassánit 4,8 pst. jagi 2022 ja 2,8 pst. jagi 2023. Goappaš meroštusat leat allelis go reviderejuvvon nationálabušeahtas.

Seammás orru nu ahte ekonomalaš ovdáneapmi ráddjejuvvo johtileappot go vurdojuvvui, sihke olgoriikkas ja Norggas. Nannán-Norgga BNB-lassáneapmi meroštallojuvvo 2,9 prosentii jagi 2022, 1,7 prosentii jagi 2023 ja 2,0 prosentii jagi 2024. Dat lea vuollelis go reviderejuvvon nationálabušeahtas.

Bargguhisvuohta almmatge bissu ain vuollegis dásis. Ollu bargoaddit šaddet ain vásihit ahte lea váttis fidnet bargiid. Registrerejuvvon bargguhisvuohta meroštallojuvvo njiedjat 1,7 prosentii sihke jagi 2022 ja 2023, 3,1 proseanttas 2021.  

Ekonomalaš politihkka ferte ráddjejuvvot ovddasguvlui amas inflašuvdna stuorrut menddo sakka ja vai bargguhisvuohta bissu vuollin ja barggolašvuohta fas alla dásis. Ráđđehus evttoha ge geavahit uhcit oljoruđaid boahtte jagi bušeahtas. Jahkái 2023 meroštallojuvvo oljoruhtageavaheapmi 316,8 miljárdda ruvdnui, ja dat lea 18,3 miljárdda ruvnnu vuollelis go jagi 2022, mihtiduvvon struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáhcagiin. Struktuvrralaš oljomuddejuvvon bušeahttavuollebáza unniduvvo 0,6 proseanttain, mihtiduvvon árvoháhkama ektui, mii mearkkaša ahte bušeahttaimpulsa lea negatiivvalaš.   

Oljoruhtageavaheapmi, mihtiduvvon struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáhcagiin, dahká 2,5 proseantta Stáhta olgoriikka penšunfoanddas (SPU) jagi álggus. Oljoruhtageavaheapmi mii lea mealgat vuollelis 3 proseantta foanda kapitálas čuovvu doaibmanjuolggadusa ulbmila go norgga ekonomiija dilli lea buorre ja nanus, ja stuorit riska ahte foandda opmodatárvu sáhttá njiedjat.

Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáhcaga meroštallamis leat vearrosisaboađut dábálaččat rehkenastojuvvon Nannán-Norgga ekonomalaš treandda ektui. Eanaš gollopoasttat – maiddái iešguđet elrávdnjedoarjjaortnegat – váikkuhit njuolgga struktuvrralaš vuollebáhcagii. Dat mearkkaša ahte stáhta elrávdnjái guoskevaš sisaboađut ja golut váikkuhit iešguđet láhkai oljoruhtageavaheapmái. Ruhtadandepartemeanta almmustahttá gaskaboddosaš  struktuvrralaš vuollebáhcaga, vai buorebut boahtá ovdan movt alla elrávdnjehattit váikkuhit  sisaboađuide ja goluide struktuvrralaš bušeahttabalánssa ektui. Vuollebáza lea rievdaduvvon Reviderejuvvon nationálabušeahta 2022 ektui. Rievdadus mielddisbuktá ahte struktuvrralaš vuollebáza geahpeduvvo 40,4 miljárdda ruvnnuin jagi 2022 ja 34,9 miljárdda ruvnnuin jagi 2023.

Tabealla: Oassi Nationálabušeahta váldologuin 20231

 

2021

2022

2023

2024

Bruttonationálabuvtta Nannán-Norga

4,1

2,9

1,7

2,0

Barggahus, olbmot

1,2

3,3

0,8

0,3

Bargguhisvuođalogut, registrerejuvvon (dássi)

3,1

1,7

1,7

1,9

Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon bušeahttavuollebáza2, mrd. 2023-ruvnno

379,7

335,1

316,8

..

Bušeahttaimpulsa3

-0,8

-1,2

-0,6

..

SPU-golut4

3,2

2,6

2,5

..

¹ Proseanttalaš volumarievdadus ovddit jagi ektui jos eará ii leat almmuhuvvon. 

2 Ruhtadandepartemeanta almmustahttá gaskaboddosaš  struktuvrralaš vuollebáhcaga, vai  struktuvrralaš bušeahttabalánssas čielgaseappot boahtá ovdan movt alla elrávdnjehattit váikkuhit  sisaboađuide ja goluide. Rievdadus mielddisbuktá iešalddis ahte struktuvrralaš vuollebáza geahpeduvvo sullii 40,4 miljárdda ruvnnuin jagi 2022 ja 34,9 miljárdda ruvnnuin jagi 2023.

3 Struktuvrralaš oljomuddejuvvon vuollebáza proseantan Nannán-Norgga BNB:s. Ovddit jagi rievdadus lea proseantaovttadaga mielde.

4 Struktuvrralaš, oljomuddejuvvon vuollebáza proseantan Stáhta olgoriikka penšunfoandda (SPU) kapitálas jagi álggus (2022 meroštallojuvvon logut).